Skip to content
Tags

, ,

Sipilä ja kerrasta uskominen – joko täydellistä umpityperyyttä tai umpivalehtelua

kesäkuu 28, 2016

Maamme pääministeri Juha Sipilä kommentoi Talouselämä-lehden jutussa, että me suomalaiset uskomme kerrasta. Tuolla hän viittaa EU-jäsenyyteen. Juttu löytyy täältä (click).

Mutta, mutta. Eikös Sipilän pitäisi olla yritystaustainen mies. Yrityksissä jokainen sopimus, jokainen liittouuma ja jokainen ratkaisu on aina ja jatkuvasti uudelleenarvioinnin kohteena. Mikä tehty ratkaisu osoittautuu huonoksi, niin tehdään uusi ratkaisu. Ehkäpä vastakkainen jo tehdyn kanssa.

Sipilän näkemys siitä, että ”uskomme kerrasta” on joko umpityperää paatosta tai silkkaa valehtelua. Sillä ei ainakaan ole mitään tekemistä yritysmaailman päätöksenteon kanssa. Sipilä itse on toistuvasti käyttänyt tätä jatkuvaa uudelleenarviointia. Omissa toimissaan. Yrityspuolella. Siellä ovat sopimukset ja päätökset ovat aina olleet uudelleenarvioinnin kohnteena. Toisin sanoen hän nyt valehtelee.

Sipilä on omaksunut EU-eliitin näkemykset todella nopeasti.

Advertisements

From → Uncategorized

4 kommenttia
  1. Merkantti Matikainen permalink

    Neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen kansanedustajat voisivat ottaa neuvoa-antavan tuikun ministeriviinaksia ja äänestää Nato-jäsenyyden puolesta.

    Varmuuden vuoksi Ei ja Jaa –nappulat tulisi nimetä täsmällisesti: Nato ja Otan.

  2. Itsenäisyys takaisin! permalink

    Ehdotus seuraavan blogin aiheeksi:
    Nyt kun hehkutetaan, miten Brexit laittaa Britannian ja siten koko EU-talouden talouden sekaisin, niin olisin mielenkiintoista tietää, mitkä TEKIJÄT asiallisesti voisivat siihen johtaa? Eihän Britannia kuulu edes euroalueeseen.

    Itse en löydä, kun muutaman suursijoittajan kiukuttelun (mikä aiheuttaa tilapäisen kurssilaskun. Kesto? Ehkä muutamasta viikosta vuoteen?), mahdollisen EU-eliitin kiukuttelusta johtuva pikkuinen jäynä (kokonaisuuden kannalta mitätön, sillä eivät ne uskalla ketään todella merkittävää haastaa) ja Skotlannin itsenäistyminen suhteessa Britanniaan (tämäkin on varsin epäselvä taloudellisessa mielessä, sillä käsittääkseni Skotlanti imee tukiasia Britanniasta. Kuulin jostain luvun jopa 11% Skotlannin BKT:sta? Ilmankos ”itsenäisyyttä” hakevat skotit ryntäisivät EU:n helmaan oitis. Tosin en takaa BKT osuuden oikeellisuutta.)

    Plus-puolelle tulee sitten eittämättä säästyneet jäsenmaksut (myös mahdollinen skottien tukemisen lopetus? Tosin jonkinmoisen ”suojelurahan” EU nyhtäneen Britannialta, samoin kun se on Norjalta tehnyt. Vaan taitaa olla niin, että Britannialla on hiukan enemmän neuvottelupoweria tässä kohtaa kuin pienellä Norjalla).
    Vapaampi mahdollisuus käydä kauppaa Kaukoitään (Kiina, nouseva Intia) ja jopa Venäjän kanssa, mikäli todella taloudellista hyötyä haetaan sekä tulevaisuudessa EU-federaation mahdolliset hullunhauskat yhteiset talouskarkelot, jotka eivät siten enää tule heiluttamaan Britanniaa.
    Lisääkin varmaan löytyy kun asiaa lähtee penkomaan?

    Siis onko tase sittenkin jopa hitusen positiivinen mutta ei millään muotoa merkittävä taloudellisessa mielessä, YLEn ja muiden roskajournalistien kuolaamisesta huolimatta?

    What’s your take? Asiatietoon perustuvia arvioita, olkaa hyvä! Saa toki spekuloidakin, niin kuin olen itse tässä tehnyt.

  3. Sipilän suhteen on todella kysymyksiä. Otetaan yksi tekninen. Mikä on Sipilän todellinen kielitaito? Kykeneekö hän kunnolliseen keskusteluun kollegoidensa kanssa EU-kokouksissa ja niiden väliajoilla? Vai onko hän jatkuvasti riippuvainen avustajistansa? Myös tekstinkin ymmärtämisessä?

  4. ”… vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan”(https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppi)

    Nykymuotoisen EU:n ongelma on se, että lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta ovat vallan kolmijako-opin vastaisesti keskitetty EU:n politrukeille, joita ohjaa nyt kostonhalu väärin äänestänyttä britanniaa kohtaan:

    ”Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker haluaa Britannian nopeasti ulos EU:sta. Ranskan presidentti aikoo estää Lontoon Cityn toiminnan euroilla käytävässä osakekaupassa. Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz haluaa estää räätälöidyn ratkaisun Britannian kanssa.

    Kaikkea kolmea tahoa – komissiota, Ranskan hallitusta ja Euroopan parlamenttia -yhdistää täydellinen kyvyttömyys asettua eurooppalaisten ihmisten ja yritysten asemaan. Heitä kiinnostaa vain edustamiensa instituutioiden vallan varmistaminen. Tarina on tuttu: antaa kreikkalaisten kärsiä, kunhan euro ei hajoa. Antaa brittien kärsiä, kunhan EU ei hajoa. Eivätkö he tajua, että puolustamalla instituutioita kaiken muun uhalla, he ovat ajamassa näitä instituutioita nurin?”(http://ristoejpenttila.fi/2016/06/29/taistelu-euroopasta/)

    Junckerin ajama ”briteille on kostettava väärin äänestämisen vuoksi” -politiikka olisi tuhoisaa euroopalle:

    ”Eurooppaa uhkaa vakava uusi taantuma, jos EU-poliitikot asettavat Britannian liian ahtaaseen asemaan sen EU:sta lähdön vuoksi.

    Britannian ja muun Euroopan taloudet ovat niin tiukasti kytkeytyneitä toisiinsa, että jos Britannia joutuu ongelmiin, sama koskee myös Eurooppaa.”(http://www.talouselama.fi/uutiset/synkka-varoitus-eurooppaa-lahestyy-deflaatiotsunami-maailman-ylikapasiteetin-keskipisteesta-6563488)

    ”Kanniainen esittää, että Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin tulisi erota.

    Tämä ei olisi ensimmäinen kerta. Vuonna 1999 Jacques Santer joutui eroamaan komission puheenjohtajan asemasta pienemmästäkin, joskaan ei vähäpätöisestä syystä. Brexitin ei olisi pitänyt tapahtua. Sen toteutuminen on johtavien nykyisten ja aikaisempien europoliitikkojen ja heidän tukijoukkojensa vastuulla.”(http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-kanniainen-koskaan-en-ole-kritisoinut-euroopan-unionia-nyt-on-sen-aika-6563757)

    Kanniainen on oikeassa, Juncker vaihtoon, hän on epäonnistunut työssään ja Brexit on siitä todiste!
    Junckerin tilalle on valittava ei-kostonhaluinen poliitikko.

    Kostonhalu on pahasta politiikassa (kuin myös yksityiselämässä). Ranskan kostonhalu Saksaa kohtaan 1. ms rauhanneuvotteluissa synnytti tyytymättömän ja vihaisen saksan kansan, joka puolestaan johti 2. maailmansotaan. Keynes (”järkijätkä”) varoitti aikoinaan liian ankarista rauhanehdoista (ts. kostonhalusta), mutta häntä ei kuunneltu. Niinpä tunne (siis ranskalaispoliitikkojen kostonHALU) ylikirjoitti järjen (Couen laki toteutui), ja 2. ms. siemenet kylvettiin. Nyt ranskalaispoliitikon (presidentin) kostonhalu uhkaa taas kylvää tuhoa euroopassa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: