Skip to content

Pitkitetty kärsimys – Nokian matkapuhelinbisneksen loppu

Touko 25, 2016

Nokian matkapuhelinbisnes on ollut melkoinen tähdenlento. Tai yllätystarina. Tai mitä lie. Mutta kokonaisuudessaan Nokian matkapuhelinbisnes on ollut käsittämätön menestystarina, jonka seuraavan sukupolven johtajat tuhosivat nopeasti. Lopputulosta ei kannattane tarkemmin selitellä, tämän päivämäärän uutisanti kertoo kaiken tarvittavan.

Muistan kun joskus aikoinaan muutamissa piireissä päätettiin panostaa mobiiliin teknologiaan. Itse pidin noita innostuksia perusteettomina (olin väärässä), mutta noista se syntyi. Se suuri pohjoismainen mobiilialan menestystarina. Suomessa tempun teki Nokia ja Ruotsissa tempun teki Ericsson.

Merkittävää sekä Ericssonin että Nokian menestystarinassa on ollut tuotteiden kaikkien oleellisten osien oma hallinta. Aina käyttöjärjestelmästä rautapuolen suunnitteluun.

Minun mielestäni Nokian matkapuhelinbisneksen tappoivat umpityperä johtajavalinta ja tuosta valinnasta seurannut ohjelmistovalinta.

Omalla käyttöjärjestelmällä Nokian matkapuhelinbisnes olisi ehkä kyennyt kohtuulliseen markkinaosuuteen. Mutta Microsoftin täysin keskeneräisellä järjestelmällä lopputulos oli se mitä nyt tapahtui.

Nämä arviot perustuen siihen, että käytännössä kaikilla teknologian aloilla on luopuminen jostain välttämättömästä osa-alueesta johtanut ongelmiin. Nokia luopui ohjelmistoista, mikä johti nyt nähtyyn lopputulokseen.

Kokonaisuudessaan Nokian matkapulinbisnesksen tuho on uskomattoman huonon johtamisen lopputulos. Huonoa johtamista ei osoitettu pelkästään Ollilan jälkeen, sillä kyllä Ollila on suuressa roolissa myös niiden huonojen päätösten synnyssä.

Kieltämättä Ollilan aikana Nokia teki joukon aivan käsittämättömän hienoja päätöksiä, mutta siitä huolimatta.

Kyse ei ollut teknologiasta vaan heikosta kyvystä innostaa sisäistä innovaatiota ja hyödyntää tuon innovaation tuloksia. Myös täysin virheellinen analyysi markkinoista toi oman osansa. Täysin typerät strategiset valinnat kruunasivat koko kuvion.

Nokia on huonon johtamisen malliesimerkki.

Advertisements

From → Uncategorized

12 kommenttia
  1. Merkantti Matikainen permalink

    Kuluttajaelektroniikassa kilpailu on kovaa. Maailmanmestarit vaihtuvat taajaan. Ura katkeaa nopeasti. Kuka muistaa enää entisiä PC-valmistajia?

    Nokian ja Ericssonin kehityskaarissakin voi havaita yhteneväisyyksiä: matkapuhelimista luopumisen kautta verkkovalmistajiksi.

    Silicon Valleysta pukkaa uutta yrittäjää Forbesin listoille. Salon solasta harvemmin. Kun yrittäjä vanhan vitsin mukaan avaa autotallinsa oven Kaliforniassa, edessä avautuvat maailman suurimmat markkinat; kun yrittäjä tekee niin Suomessa, lapioitavana on puoli metriä lunta. Nykyisin kai loskaa.

  2. Andy permalink

    Jorma Ollila 1990-2005, Suomen historian paras yritysjohtaja
    Jorma Ollila 2005- , Suomen historian huonoin yritysjohtaja

    Onko vastaavaa koskaan nähty eli että sama henkilö voi alussa olla suuri visionääri ja lopussa täydellisen sokea tulevaisuuden kehitykselle? Ainakaan näin suuressa mittakaavassa.

    • Merkantti Matikainen permalink

      Jos Jormissa ja matkapuhelimissa pysytään, niin historia vain toisti itseään:

      Vuonna 1979 perustettu Mobira lanseerasi ensimmäisen NMT-puhelimensa 1982. Mobira nousi matkapuhelimien markkinajohtajaksi maailmassa 1986–87. Jorma U. Nieminen kumppaneineen irrottautui yrityksestä ja perusti 1988 Benefon Oy:n, jonka toimitusjohtaja hän oli 15 vuotta. Benefon osoittautui voimavaroiltaan liian pieneksi ja sen markkinaosuus jäi vähäiseksi. (Wikipedia)

  3. Mielestäni Nokia Apple -kaksintaistelussa ei ollut kyse Ollilan huonoudesta, vaan Steve Jobsin häikäisevästä suuresta paremmuudesta. Steve Jobs oli visionääri, mutta ei silti harhanäkyjen näkijä.

    Ollila oli ja luultavasti on vieläkin erinomaisen hyvä olemassa olevan bisneksen numerojohtaja vakiintuneella toimialalla, jossa ei ole tapahtumassa suurta tekonologista murrosta.

    Steve Jobs puolestaan kykeni näkemään mielessään hyvin selkeästäi ja kirkkaasti, jo hyvissä ajoin etukäteen matkapuhelinalan tulevan teknologiasiirtymän näppispuhelimista hiplauspuhelimiin.

    Nokia hylkäsi oman hiplauspuhelinmallinsa prtotyypin juurikin numeroiden vuoksi: Numerot osoittivat, että hiplauspuhelimen näyttö on liian kallis, jonka vuoksi Nokian tulee hirttää itsensä näppispuhelimiin ja niiden symbian käyttöjärjestelmiin sitoutumalla.

    Steve Jobs ymmärsi, että hiplauspuhelimen näyttö muuttuu riittävän halvaksi, kun niitä ryhdytään valmistamaan satoja miljoonia. Ja juuri niin tapahtui.

    • Merkantti Matikainen permalink

      Nokia haastoi Ericssonin maailman suurimpana verkkovalmistajana (Alcatel-Lucent –kaupallaan). Suri iloitsee.

      Motorolat, Blackberryt, Sony-Ericssonit, Microsoftit yms. ovat jo mennyttä maailmaa. Suomessa Bittium, Turing ja Jolla pitävät yhä yllä kännykkäosaamista.

  4. Tyhmyri, kirjoitat olevasi oikeistolainen, mutta et ole vieläkään ottanut kantaa käynnissä olevaan kokoomuksen pj. skabaan. Tässä arvostamasi Korholan mallisuoritus aiheesta:

    http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217818-yksinkertaisesti-alykas-moninkertaisesti-peloton

    Itsekin arvostan suuresti Lepomäen kykyä itsenäiseen ajatteluun. Oli hienoa katsoa, kun Lepomäen käsi nousi, kun juontaja kysyi ”Kaikki mitä olet halunnut tietää eurokriisissä” -tilaisuudessa: ”Käsi ylös kaikki te, jotka kannatatte suomen euroeroa ?”

    Lepomäen menestys politiikassa antaisi suomalaiselle pitkäaikaistyöttömälle toivoa työhönpaluusta. Tosin työttömät eivät tätä itse tajua, he luulevat että lipposdevalvaation toteuttaminen on työttömien kannalta hyvää politiikkaa.

    Reality check: Asia asia on juurikin päinvastoin, nimenomaan euroopan laajuisen lipposdevalvaation toteuttamisen vuoksi työttömiä on niin paljon. Tosin työttömyyttä on pystytty piilottamaan ja häivyttämään näkyvistä valtioiden velkaantumisen avulla, ilman sitä lipposdevalvaation toimimattomuuden karu todellisuus näkyisi paljon selvemmin.
    Viime kädessä ja loppupeleissä kansakuntien varallisuus syntyy vain työnteosta, sehän sanotaan jo Adam Smithin teoksen takakannessa. Lipposdevalvaation toteuttaminen (vahvojen ammattiliittojen maissa) edellyttää korkeaa työttömyyttä, joka ei kasvata kansakuntien varallisuutta.

  5. EKP toteaa uudessa tutkimuksessaan tämmöistä.
    The real exchange rate and economic growth – ECB
    http://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp1921.en.pdf
    We find that a real appreciation (depreciation) reduces (raises) significantly annual real GDP
    growth, more than in previous estimates in the literature. However, our results
    confirm this effect only for developing countries and for pegs.

    • Merkantti Matikainen permalink

      Voisiko tuosta päätellä niin, että hallituksen kiky-sopimus sisäisine devalvaatioineen (5%?) kasvattaa taloutta (BKT) huomattavasti enemmän kuin ennen osattiin ennakoida?

  6. Andy: ”Jorma Ollila 1990-2005, Suomen historian paras yritysjohtaja”

    Nokian johtajaketjun lenkki nimeltä ”Mika Tiivola” unohtui välistä:

    ”Simo Vuorilehto, titled Vuorineuvos … the former chairman and CEO of Nokia Corporation. He became the chairman and CEO in 1988 after the death of Kari Kairamo. In 1990 he was replaced as chairman by Mika Tiivola. He remained CEO until 1992 when he was succeeded by Jorma Ollila.[1]”(https://en.wikipedia.org/wiki/Simo_Vuorilehto)

    Nokian suuri sankari (visionääri) oli henkilö, joka teki päätöksen mobiiliin satsaamisesta, ja hieman myöhemmin NMT:stä luopumisesta GSM:n hyväksi:

    ”Otala näki läheltä Kairamon
    tavan johtaa, visiot ja vahvan tah-
    don.
    ”Kairamo on Suomen suurin
    teollisuuspersoona toisen maail-
    mansodan jälkeen. Nykyinen Nokia
    perustuu hänen visioonsa. Hän näki,
    että maailma on menossa mobiilik-
    si. Kun tämä oli selvää, hän innosti
    muut mukaansa kehottamalla: teh-
    kää se!”, Otala sanoo.”(http://mikropc.net/nettilehti/pdf/2711200320.pdf)

    Ilmeisesti Kairamo näki jo vuosia etukäteen ennakolta digitaalitekniikan edut analogiseen NMT -puhelimeen verrattuna, jonka vuoksi Nokian GSM -puhelimien annettiin syödä Nokian NMT -puhelimien markinat, ja samalla myös kaikkien muiden Nokian kilpailijoiden NMT -puhelimien markkinat:

    ”GSM … first deployed in Finland in July 1991 …. The world’s first GSM call was made by Finnish prime minister Harri Holkeri on July 1, 1991 using Nokia equipment, on the 900 MHz band network built by Nokia and operated by Radiolinja.”(wikipedia)

    Täydennän hieman edellistä kommenttiani: Steve Jobsin lisäksi myös Jorma Ollila oli lähitulevaisuuden Nokia saneeraus visionääri:

    ”… päätös keskittyä ainoastaan matkapuhelimiin perustui Ollilan huimiin arvioihin alan kasvusta. ”
    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1998/03/25/nokian-pelastajat-lahtivat/199811046/12?n=1

    Kuitenkin Kari Kairamo lienee ollut se alkuperäinen visionääri, siis henkilö, joka näki kaikkein pisimmälle tulevaisuuteen ?

    Harmillista, että että bipoja ei osattu kunnolla hoitaa 80 -luvun lopulla. Jos olisi osattu, niin Kairamo olisi luultavasti vieläkin hengissä, ja hän olisi varmasti kyennyt näkemään ennalta hiplauspuhelimen edut näppispuhelimiin verrattuna, jonka ansiosta Nokia olisi itse kannibalisoinut omat näppispuhelimensa, ja samalla myös kaikkien Nokian kilpailijoiden näppispuhelimet !

    Kairamon sairastumisen ja ennenaikaisen poismenon (”Hän jätti jälkeensä kuolinviestin, jonka allekirjoituksena oli ”Sairas”, wikipedia) vuoksi Nokian näppispuhelimien tuhoamistehtävä annettiin Applen hoidettavaksi.

    ”Hieman ennen kuolemaansa Kairamo oli hyvin kunnianhimoisena. Hänen visionaan oli tehdä Nokiasta 1990-luvulla yksi maailman suurimmista tele- ja elektroniilkka-alan yrityksistä ja näin elektroniikka olisi Suomen tärkein vientituote. … Kari Kairamon merkitystä Nokian nousulle ei tunnusteta, vaan se on mielletty ainostaan Jorma Ollilan ja hänen “Dream teaminsa” aikaansaannokseksi. Monet Kairamon opit unohdettiin Nokiassa 2000-luvulla ja älypuhelinkehitys jäi jälkeen kilpailijoista. Arja-vaimo totesikin vuonna 2012: “Hänet muistetaan lähinnä itsemurhasta. Se on leima, jonka takia kaikki muu unohtuu.”(http://some.lappia.fi/blogs/liikeakatemia/2013/10/04/matti-saari-kari-kairamo-kohtalona-nokia/)

    ”… Mitä tekemistä sitten on Nokian tulosnäkymillä vuoden 1988 lopussa ja Kairamon itsemurhalla? …
    – Eli kaikki se, mikä tämän päivän tiedon mukaan oli ratkaisevan tärkeää Nokian tulevalle kehitykselle, oli rankasti miinusmerkkistä, Saari kirjoittaa.”(http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/29.syyskuu/kair3900.htm)

    Kairamo tavallaan uhrasi itsensä Nokian hyväksi satsatessaan Nokialla oman visionsa mukaisesti ”kuluelektroniikkaan”. Kun Nokian tulevaisuuteen investoidut kulut kasvoivat liian suuriksi suhteessa vasta vuosien päässä odottaviin jättituottoihin, loppui Kairamon oma usko oman visionsa paikkansa pitävyyteen, jonka seurauksena loppui myös Kairamon oma elämä ?

  7. Andy: ”Jorma Ollila 1990-2005, Suomen historian paras yritysjohtaja”

    Nokian johtajaketjun lenkki nimeltä ”Mika Tiivola” unohtui välistä:

    ”Simo Vuorilehto, titled Vuorineuvos … the former chairman and CEO of Nokia Corporation. He became the chairman and CEO in 1988 after the death of Kari Kairamo. In 1990 he was replaced as chairman by Mika Tiivola. He remained CEO until 1992 when he was succeeded by Jorma Ollila.[1]”(https://en.wikipedia.org/wiki/Simo_Vuorilehto)

    Nokian suuri sankari (visionääri) oli henkilö, joka teki päätöksen mobiiliin satsaamisesta, ja hieman myöhemmin NMT:stä luopumisesta GSM:n hyväksi:

    ”Otala näki läheltä Kairamon
    tavan johtaa, visiot ja vahvan tah-
    don.
    ”Kairamo on Suomen suurin
    teollisuuspersoona toisen maail-
    mansodan jälkeen. Nykyinen Nokia
    perustuu hänen visioonsa. Hän näki,
    että maailma on menossa mobiilik-
    si. Kun tämä oli selvää, hän innosti
    muut mukaansa kehottamalla: teh-
    kää se!”, Otala sanoo.”(http://mikropc.net/nettilehti/pdf/2711200320.pdf)

    Ilmeisesti Kairamo näki jo vuosia etukäteen ennakolta digitaalitekniikan edut analogiseen NMT -puhelimeen verrattuna, jonka vuoksi Nokian GSM -puhelimien annettiin syödä Nokian NMT -puhelimien markinat, ja samalla myös kaikkien muiden Nokian kilpailijoiden NMT -puhelimien markkinat:

    ”GSM … first deployed in Finland in July 1991 …. The world’s first GSM call was made by Finnish prime minister Harri Holkeri on July 1, 1991 using Nokia equipment, on the 900 MHz band network built by Nokia and operated by Radiolinja.”(wikipedia)

    Täydennän hieman edellistä kommenttiani: Steve Jobsin lisäksi myös Jorma Ollila oli lähitulevaisuuden Nokia saneeraus visionääri:

    ”… päätös keskittyä ainoastaan matkapuhelimiin perustui Ollilan huimiin arvioihin alan kasvusta. ”
    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1998/03/25/nokian-pelastajat-lahtivat/199811046/12?n=1

    Kuitenkin Kari Kairamo lienee ollut se alkuperäinen visionääri, siis henkilö, joka näki kaikkein pisimmälle tulevaisuuteen ?

  8. Andy: ”Jorma Ollila 1990-2005, Suomen historian paras yritysjohtaja”

    Nokian johtajaketjun lenkki nimeltä ”Mika Tiivola” unohtui välistä:

    ”Simo Vuorilehto, titled Vuorineuvos … the former chairman and CEO of Nokia Corporation. He became the chairman and CEO in 1988 after the death of Kari Kairamo. In 1990 he was replaced as chairman by Mika Tiivola. He remained CEO until 1992 when he was succeeded by Jorma Ollila.[1]”(https://en.wikipedia.org/wiki/Simo_Vuorilehto)

    Nokian suuri sankari (visionääri) oli henkilö, joka teki päätöksen mobiiliin satsaamisesta, ja hieman myöhemmin NMT:stä luopumisesta GSM:n hyväksi:

    ”Otala näki läheltä Kairamon
    tavan johtaa, visiot ja vahvan tah-
    don.
    ”Kairamo on Suomen suurin
    teollisuuspersoona toisen maail-
    mansodan jälkeen. Nykyinen Nokia
    perustuu hänen visioonsa. Hän näki,
    että maailma on menossa mobiilik-
    si. Kun tämä oli selvää, hän innosti
    muut mukaansa kehottamalla: teh-
    kää se!”, Otala sanoo.”(http://mikropc.net/nettilehti/pdf/2711200320.pdf)

    Ilmeisesti Kairamo näki jo vuosia etukäteen ennakolta digitaalitekniikan edut analogiseen NMT -puhelimeen verrattuna, jonka vuoksi Nokian GSM -puhelimien annettiin syödä Nokian NMT -puhelimien markinat, ja samalla myös kaikkien muiden Nokian kilpailijoiden NMT -puhelimien markkinat:

    ”GSM … first deployed in Finland in July 1991 …. The world’s first GSM call was made by Finnish prime minister Harri Holkeri on July 1, 1991 using Nokia equipment, on the 900 MHz band network built by Nokia and operated by Radiolinja.”(wikipedia)

    Täydennän hieman aikaisempaa kommenttiani: Steve Jobsin lisäksi myös Jorma Ollila oli lähitulevaisuuden Nokia saneeraus visionääri:

    ”… päätös keskittyä ainoastaan matkapuhelimiin perustui Ollilan huimiin arvioihin alan kasvusta. ”
    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/1998/03/25/nokian-pelastajat-lahtivat/199811046/12?n=1

    Kuitenkin Kari Kairamo lienee ollut se alkuperäinen visionääri, siis henkilö, joka näki kaikkein pisimmälle tulevaisuuteen ?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: