Skip to content

Koko Suomi asuttuna vai koko Euroalue asuttuna – keskittämisen todellinen merkitys

huhtikuu 28, 2016

Viime päivinä on ollut keskustelua siitä, että onko pääministeri Sipilä oikeassa toivoessaan koko Suomen olevan asuttu. Tämä on oikeastaan aika järisyttävä kysymys. Todellisuudessa on kyse siitä, että onko mitään järkeä pitää jotain Suomen protektoraatin kaltaista syrjäaluetta asuttuna vai pitäisikö lähtökohtaisesti päätyä siihen, että yliopistot ovat Saksassa kuten kaikki järkevät työtkin.

Euromaana on vain luonnollista, että kaikki korkeampaa osaamista vaativat työt päätyvät Saksaan. Suomen rooli Eurolandiassa on tarjota halpoja raaka-aineita. Vähän puuta ja turistikohteita.

Minusta onkin lähinnä huutonaurua aiheuttavaa lukea kokoomuksen ja vihreiden kannattajien kommentteja kaupungistumisesta.

Euroalueella ei ole yhtään kaupungistunutta aluetta, joka löytyisi Suomesta. Vielä vähemmän on niitä luonnollisia luovan talouden keskittymiä.

Täällä on vain maaseutua. Myös Helsingin seudulla.

Euroliittovaltion kannalta Helsinki on lähinnä Keminmaan tasoa. Ei koulutusta, ei työpaikkoja. Enintään matkalippu jonnekin, jossa on toimintaa.

Suomen luonnollinen rooli Euro-onnelassa on raaka-aineita tuottava protektoraatti.

Helsingillä ei ole tuolloin tehtävää.

Periferiaa kaikki tyynni.

Kotimainen keskustelu onkin euromaassa täysin järjetöntä.

Markkinat ovat jo ratkaisseet, että euromaiden ainoa ydinalue on Saksassa.

Helsinki on taantuva periferia.

Advertisements

From → Uncategorized

9 kommenttia
  1. Tom Next permalink

    Kyllähän Suomella on rooli työvoimareservinä silloin kun Euroopalla menee hyvin. Noin joka 70.s vuosi.

  2. Merkantti Matikainen permalink

    USAn karttaa katsomalla näkee, miten hajakeskitys on kehittynyt siellä. BKT per capita tilaston (2015) kärjessä ovat Washington DC, Alaska ja New York. Onko Suomi Euroopan Alaska?

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_U.S._states_by_GDP_per_capita

    Ei ole. Se on Norja. Euroopan kartasta kolmen kärki: Luxemburg, Norja, Sveitsi. (IMF 2014)

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_in_Europe_by_GDP_(nominal)_per_capita

    Pallo on pyöreä. Mihin elintaso hajaantuu?

    https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_OECD_regions_by_GDP_(PPP)_per_capita

  3. Suomen työmarkkinoiden rooli saksan työmarkkinoihin nähden kiepsahtanee ~10v päästä (siis sitten kun suomi on liittynyt velkasiirtomaana neljänteen valtakuntaan) samanlaiseksi kuin mikä on nyt eestin työmarkkinoiden rooli suomen työmarkkinoihin nähden: Eestiläiset rakennusmiehet (alihankkijat) ja autopeltisepät -ja automaalarit tekevät eteläsuomalaisten raksahommat ja korjaavat ruttaantuneet autot takaisin uudenveroiseen kuntoon (tosin eestiläiset automekaanikot työskentelevät eteläsuomalaisten autokorjaamojen palkkalistoilla).
    Suomen imu eestin työmarkkinoilla on kuulemma jo niin kova, että osaavista autonasentajista on jopa jonkilaista pulaa eestissä, jonka vuoksi automekaanikkojen täkäläinen palkkataso pyrkiii siirtymään suomesta eestiin päin (eestiläinen automekaanikko voi tienata paremmin kuin eestiläinen lääkäri).

    Pitkähkön suomi->saksa välimatkan takia suomalaisten saksalaisille yrityksille suoraan tekemä työ rajoittunee kuintenkin vain IT -hommiin:

    ”Seuraava työelämän vallankumous on jo Suomen ovella … Uusi rajat ylittävä työ tunnetaan nimellä virtual migration, virtuaalinen maastamuutto. … – Tämänkaltaisessa virtuaalisessa maastamuutossa on puolensa. Se ei esimerkiksi riko perheitä.”(http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2016/04/23/seuraava-tyoelaman-vallankumous-on-jo-suomen-ovella/20164394/66)

    Suomessa valmistettujen tuotteiden vienti saksaan kutistunee olemattoman pieneksi (pl. elintarvikkeet), mutta yritysten alihankintatyö saksaan säilynee edelleen suomessa. Tällöin saksalainen tilaajayritys ns. ”kuorii kermat päältä” taloudellisessa mielessä kilpailuttaessaan velkasiirtomaissa (debt colony) sijaitsevia alihankkkijayrityksiä keskenään (koska on alihankinnan ostajan markkinat), jolloin alihankkijoiden katteet jäävät pieniksi.

    Em. tulevaisuuden näkymä ei siis ole dystopia, koska alentuneesta palkkatasosta ja hyvinvointiyhteiskunnan purkamisesta ja yövartijavaltioon siirtymisestä huolimatta suomi säilyy asuinkelpoisena (tosin köyhille ja sairaille käy huonosti, kuolo korjaa ennenaikaisesti).
    Kyvykkäimmät ja osaavimmat suomalaiset työntekijät joka alalla haaveilevat maastamuutosta (kuten kreikkalaiset nuoret nyt). Diginomadius yleistynee nuoremman sukupolven elämäntapana.

    Kreikan malliin toteutetun sisäisen devalvaation (siis yleinen 30% palkanalennus 30% aikuistyöttömyyden ja 60% nuorisotyöttömyyden avulla toteutettuna) jälkeen suomi muuttuu kesäisin ostovoimaisten saksalaisturistien suosikkimaaksi (nestekaasulla toimiva itikkapopulaatioiden tuhoamislaite poistaa merkittävän epäviihtyvyyden aiheuttajan suomen kesästä).

    Myös kalastus -ja metsästysmatkailun luulisi suomessa lisääntyvän, koska suomen yhteiskuntarakenteiden eurokuntoon muuttamiseen liittyy velvoite pienten kuntien alasajoon, mikä muuttaa monet nykyisin harvaan asutut seudut uudelleen ~asumattomiksi erämaiksi. Tällöin ei pystytä enää pitämään hirvikantaa kurissa harmaantuneiden ja vähiin käyneiden paikallisten metsästäjien voimin, jolloin avautuu tilaisuus vauraille saksalaisille metsästyksen harrastajille.

  4. Tyhmyri: ”Euroliittovaltion kannalta Helsinki on lähinnä Keminmaan tasoa.”

    Jos tykkää lukea historiallisia romaaneja, niin kannatttaa lukea netistä löytyvä: ”Eemeli Väyrysen vuosisata” -niminen kirja (minä en tykkää lukea historiallisia romaaneja, mutta tykkäsin silti kovasti tästä nettikirjasta). Kirjassa kerrotaan, kuinka Eemeli väyrynen repi leipänsä Keminmaalla puutarhaviljelijänä kovaa työtä tekemällä. Keminmaa sijaitsee lapissa, jossa kesä (kasvukausi) on todella lyhyt etelä-suomeen verrattuna!

    Keminmaan kesän lyhyyden vuoksi vihannesten kasvatus avomaalla ei onnistunut, joten Eemeli joutui turvautumaan lasinalusviljelyyn (kasvilavoihin ja myöhemmin kasvihuoneisiin):

    ”Lavaviljelyn kulta-aika ajoittui sodanjälkeisiin vuosikymmeniin, mutta nyt viljelytapa elää uutta nousukautta kotipuutarhureiden parissa.”(http://www.suomela.fi/piha-puutarha/Hyotykasvit/kasvilavan-paluu-keittiotarhaan-66973)

    Keminmaalla kesä on niin lyhyt, ettei se riittänyt kunnolla edes kasvilava viljelyyn, jonka vuoksi Eemelillä ei ollut varaa jäädä odotelemaan keväällä lumien sulamista: Hän joutui kaivautumaan lihasvoimalla metriseen lumihankeen jo kevättalvella saadakseen kasvimaan esiin lumen alta mahdollisimman aikaisin, jolloin kavukausi piteni alkupäästä.

    Kreikassa toteutetun sisäisen devalvaation (työttömyysdevalvaatio) seurauksena on 60% nuorisotyöttömyys, jonka vuoksi kreikkalaiset yliopistotutkinnon suorittaneet nuoret joutuivat palaamaan esi-isiensä ammatteihin (esim. lammaspaimeniksi ja omavararaisviljelijöiksi).

    Mielenkiintoista nähdä, että tuleeko kasvilavojen toinen kulta-aika alkamaan suomessa sitten (noin 8-10v. päästä), kun suomen valtion ”velkapiikki” on täynnä, jolloin suomen valtio joutuu turvautumaan ankariin säästöihin. Silloin ns. ”juustohöylä” ei enää riitä, vaan joudutaan turvautumaan hyvinvointivaltion amputaatioleikkauksiin, jotta suomi pääsisi käsiksi ns. hätärahoituksen (ELA -rahoitus, ja erilaiset euroryhmän ja IMF:n räätälöimät tukipaketit). Joutuvatko suomalaiset korkeasti koulutetut nuoret turvautuman silloin esi-isiensä ammatteihin, esim. lasinalusviljelyyn välttääkseen britannialaisen työttömän kohtalon ?

    Muistaakseni britanniassa on tehty tutkimus, jonka mukaan työttömän ruokalautaselta tipahtavat ensimmäisenä pois vihannekset ja kasvikset. Pitkäaikaistyöttömän rahat eivät enää riitä vihanneksin ja kasviksiin, jolloin ratkaisun tähän ongelmaan tarjoaa (koulutetulle työttömälle) juurikin kasvilavat. Kouluttamattomat työttömät eivät välitä ruokavaliostaan, jonka vuoksi heidän ruokavalionsa muuttuu kovin yksipuoliseksi (sokeri ja jauhopainotteiseksi, halvimpia ruoka-aineita sisältäväksi), jolloin työttömien terveys rapistuu (hiilihydraattiriippuvuuden aiheuttaman ylipainon myötä) pikku hiljaa vuosien ja vuosikymmenten kuluessa verrattuna työssä käyviin.

    Tosin ruokavalion erilaisuuden lisäksi työttömän heikkoa terveydentilaa voi selittää enemmän rahojen riittämättömyyden aiheuttama stressi. Ihmisen keho ei kestä jatkuvaa, vuosikausia kestävää stressitilaa, vaan terveys pettää. Työttömyysdevalvaation onnistuminen edellyttää ehkä jopa >10v pätkätöitä sisältäviä työttömyysjaksoja nuoremmalta ikäluokalta, joka ei ole vielä onnistunut pääsemään työelämässä ns. vihreälle oksalle.

    Aloitin eilen porkkanansiementen lämpösumman kasvattamisen jo ennen siementen kylvämistä (tosin armotta ~3-4 viikkoa myöhässä tämän vuotiseen kasvukauden alkamisaikaan nähden). Muistaakseni opin niksin Eemeli Väyrysen vuosisata -kirjasta, taisi olla jopa Eemeli Väyrysen keksintö ? Nykyaikana kylvämättömien siementen lämpösumman kasvattaminen kannattaisi aloittaa silloin kun 15vrk sääennuste lupaa maan lämpenevän kylvökelpoiseksi parin viikon päästä. Jos kylvöä edeltävän lämpösumman kasvattamisen ajoitus osuu täysin nappiin, niin silloin ”siemen itää silloin kun se tipahtaa maahan!” 🙂

  5. VR: ”Jos tykkää lukea historiallisia romaaneja, niin kannattaa lukea netistä löytyvä: ”Eemeli Väyrysen vuosisata” -niminen kirja”

    Täsmennys: Keskustalaisesta näkökulmasta katsottuna kyseessä ei ole historiallinen romaani, vaan historiallinen dokumentti, jonka sisältö on 100% täyttä totta!

    Ko. nettikirja näyttänee kuitenkin historialliselta romaanilta vasemmistolaisen ja oikeistolaisen minän omaavienn henkilöiden näkökulmasta katsottuna.

    Suomalaisten esi-isiemme ammatinharjoittamista, siis ankaran kovaa työntekoa ja paremman tulevaisuuden hankkimista lapsille kirja kuvaa mielestäni erinomaisen hyvin, olkoonpa sitten kirjassa olevan ”jalasmökkiosuuden” totuusarvo mikä hyvänsä.

    Sisäiseen devalvaatioon kuuluva opiskelun tukien leikkaaminen viitaisi siihen, että mennyt aika on palaamassa ainakin siinä mielessä, että lasten opiskelujen rahoittaminen on tulevaisuudessa hyvin pitkälti omien vanhempien työnteon varassa, jonka seurauksena vanhempien sosialiluokan periytyminen lapsille vahvistuu (ns. sosiaalista nousua tullaan näkemään tulevaisuudessa entistä harvemmin).

  6. Jos tätä kommenttiani sattuu lukemaan joku sisäisen devalvaation nuorehko uhri (ts. työttömyysdevalvaation uhri, siis työtön) niin vinkkinä sanoisin, että ei kannata jäädä odottelemaan ”Herra Godotin saapumista” [1], vaan kannattaa tehdä varasuunnitelma siltä varalta, että Herra Godot ei koskaan saavu (siis vienti ei vedäkään suomen taloussuhdannetta koko omana elinaikana nousuun, jonka vuoksi kunnollista ja täysiaikaista työpaikkaa ei ehdikään saamaan, ennen kuin kuolo korjaa).
    Uruguayn vientimenestyksen menettämisen myötä menetettiin samalla myös koko Uruguayn hyvinvointivaltio. Uruguay on hyvä esimerkki siitä, että näin voi tosiaankin käydä myös Suomelle, jossa ~98% kansalaisista antaa eduskuntavaaleissa äänensä työttömyysdevalvaatiota kannattaville puolueille (useimmiten tiedostamattoman) ”parempi eurossa kuin ruplassa” -tunneperäisen syyn ohjaamana [2].

    Suosittelemani varasuunnitelma on tässä: Hanki monivuotinen puutarhapalsta, tai mieluiten oma pieni maapläntti, joka soveltuu puutarhaviljelyyn (vettä ja aurinkoa saatavilla). Maaperän lajilla ei ole niin suurta väliä, sillä maaperän voi aina vaihtaa parempaan, tai parantaa nykyistä maaperää viljelyyn sopivaksi (jollei kyseessä ole pirunpelto), jos vain rahaa ja/tai viitseliäisyyttä riittää (koska viitseliäisyys ja työkykyisyys ovat rahan toinen olomuoto).

    Älä kuitenkaan tuhlaa kallista aikaasi yksivuotisten kasvien (jokavuotista kokeiluluonteista pienimuotoista kasvattamista) suurimuotoisempaan viljelyyn, vaan panosta suurin osa aikaasi monivuotisiin puuvartisiin marja -ja hedelmäkasveihin.

    Jos (ja kun!) työttömyysdevalvaatio jatkuu suomessa seuraavat vuodet ja vuosikymmenet, niin alat vähitellen saamaan terveellistä satoa ja ravintoa puutarhapalstaltasi monivuotisista kasveista, vuosi vuodelta enemmän.

    Ja kun samanaikaisesti elintasosi laskee yhdessä muiden suomalaisten yleisen elintason laskun mukana, (koska hyvinvointi(valtio) ilman työntekoa tai (valtion)velkaantumista on pitemmän päälle mahdotonta) vuosi vuodelta enemmän, voit kompensoida elintasosi vuosittaista laskua puutarhapalstasi vuosi vuodelta lisääntyvällä tuotolla!

    Työttömyydestäsi ja köyhyydestäsi huolimatta sinulla on edelleenkin varaa syödä terveellisesti, ja puutarhapalstan hoito pitää sinut fyysisesti ja henkisesti kunnossa, jonka ansiosta säilytät myös fyysisen ja henkisen työkykysi läpi työttömyysdevalvaatio vuosien.

    Jos sitten tapahtuukin ihme, Herra Godot saapuu (vienti vetää suomen talouden nousuun, tai esim. kylmäfuusio tms. keksintö käynnistää uuden ja vahvan globaalin talouskasvun, josta suomikin pääsee osalliseksi), niin oletkin työkykyisyytesi säilyttämisen ansiosta heti valmis ja kelvollinen työelämään. Hyvässä noususuhtanteessa tosiaankin _kaikki_ työkykyiset ja haluiset työllistyvät! 🙂

    Pidä puutarhapalsta projektisi aikana koko ajan kirkkaana mielessäsi nämä James Stockdalen sanat:

    ”This is a very important lesson. You must never confuse faith that you will prevail in the end—which you can never afford to lose”

    Eli, jos (ja kun) kukoistaminen ei tapahdu työelämässä (pääsuunnitelma), niin se tapahtuu sitten varasuunnitelmasi kautta: Kun puutarhapalstasi on vihdoin valmis ja kukoistaa, kaikki hedelmäpuut ja marjapensaat ovat saavuttaneet parhaan satoikänsä ja monivuotisia puuvartisia kasveja on niin paljon, että satoa riittää myös huonona satovuonna, niin silloin olet saavuttanut oman kukoistamistavoitteesi, siis omavaraisuuden kasvisruokien osalta (koska tässä vaiheessa on aikaa panostaa myös yksivuotisten kasvien viljelyyn, koska ei tarvitse enää istuttaa monivuotisia).

    Useita vuosia kestävän raskaan puutarhatyö raatamisen jaksamista helpottaa, jos osaat kuvitella ja loihtia mieleesi näkymän siitä, miltä puutarhapalstasi näyttää sitten kun se on valmis, hyvinhoidettu, kukoistaa ja on ns. tip-top -kunnossa!

    Jos käy hyvin ja saat oikean työpaikan (Herra Godot saapuu), niin voit ottaa töistä lomaa satokauden aikaan, jotta saat sadon korjatuksi ja säilötyksi talteen.
    Tai vaihtoehtoisesti voit laittaa tori.fi -palstalle ”Myydään” tai ”Annetaan” -osastoille tarjolle puutarhasi antimia.
    Kolmas vaihtoehto on puutarhapalstan vuokraaminen jollekin toiselle työttömyysdevalvaation uhrille, tai eläkeläiselle jolla on aikaa.
    Neljäs vaihtoehto on puutarhapalstan myyminen esim. ns. prepparille, tai vietnamin venepakolaisille, joilla on vahva kansallinen viehtymys ja arvostu puutarhapalstojen hoitoon ja marjojen poimintaan.

    Siis hyvin käy myös siinä tapauksessa, että ehdit toteuttaa varasuunnitelmasi valmiiksi, ja sen jälkeen myös pääsuunnitelmasi toteutuu! 🙂

    – – –

    1. https://tyhmyri.wordpress.com/2014/08/19/budjetti-ja-talouskeskustelun-masentavuus-ei-mitaan-todellista-sisaltoa-eli-odotamme-herra-godotin-saapuvan/

    2. Selitys: Olin ”Kaikki mitä olet halunnut tietää eurokriisistä” -tilaisuudessa. Kun juontaja kysyi yleisön mielipidettä ”Pitäisikö suomen erota eurosta ?” -kysymykseen, niin luonnollisesti nostin käteni, (koska suhtaudun asiaan järkiperäisesti). Samaan aikaan takanani olevassa rivissä joku nainen kuiskasi kaverilleen: ”Parempi eurossa kuin ruplassa!”. Siellä oli joku ”Ruukinmatruuna”, siis mustavalkoisen ajattelun (Black&White thinking) harrastaja, joka ei tietenkään oman tunnepohjaisen suhtautumistapansa vuoksi nostanut kättään. Mustavalkoinen ”joko tai” -ajattelu ja katastrofaalinen ajattelu (Catastrophic thinking style) ovat tavattoman yleisiä foobikoiden keskuudessa: Foobikot ovat kerta kaikkiaan kykenemättömiä näkemään Suomelle muita vaihtoehtoja kuin musta ja valkea:

    Valkea: Suomen eurojäsenyys (siis käytännössä työttömyysdevalvaatio)
    Musta: Täysi katastrofi, siis ruplan käyttöönotto euron sijaan.

  7. Merkantti Matikainen permalink

    Vauraus näkyy keskittyvän kansallisvaltion keskukseen euroalueen ulkopuolellakin.

    Läntisessä sisä-Lontoossa (Inner London West) bruttoarvonlisäys per capita oli (2014) viisi kertaa Ison-Britannian keskiarvoa korkeampi.

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/9b881406-1b46-11e6-b286-cddde55ca122.html#axzz48i09bmV4

  8. Merkantti Matikainen permalink

    Maakuntienkin miehet haluavat keskittää keskuksiin. Assan vessa vetää taas.

    Verkkouutiset / V-blogit (20.5.2016): ”Jo toistakymmentä kaupunkia uudistaa asemakeskuksia. Pasilan asemaa aletaan pian purkaa uuden aseman ja korkean asuin- ja liikekorttelin tieltä. Tampereella alkaa pian kannen, monitoimiareenan ja asuin- ja liiketalojen rakentaminen ratapihan päälle. Myös esimerkiksi Turku, Vaasa, Oulu, Joensuu, Pori ja Salo uudistavat asemanseutujaan rohkeilla visioilla.”

    http://www.verkkouutiset.me/kuumat-asemat-innovaatioiden-kokeilualustoiksi/

  9. Sepe-Susi permalink

    Alankomaissa on alue ”Randstadt”, joka viittaa tiheästi asuttuun nelikulmioon Amsterdam – Utrecht – Rotterdam ja Haag ja niiden liepeiden kaupnkeihin.
    Tuolla vähän yli 8000m2:n pläntillä asuu rapiat Suomen väkimäärä reilusti yli 7.000.000 ihmistä.
    Tutkainta vastaan ei aina kannata taistella… 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: