Skip to content

Kuinka euro tuhoaa työpaikkoja ja heikentää valtiontaloutta – yksinkertainen selitys

helmikuu 16, 2016

Vaikka moni keskustelija on alkanut tunnustaa, että eurojäsenyys ei ole Suomelle hyväksi, niin tuota vahingonteon mekanismia ei ole tunnustettu. Tai oikeammin siitä ei suostuta puhumaan millään järkevällä tasolla. Koska aihetta koskeva keskustelu on minusta varsin ärsyttävää, erityisesti jonkun Timo Harakan tapaisen täysin kuutamolla olevan demarin näkemysten vuoksi (Harakan mukaanhan eurojäsenyydellä ei sinänsä ole mitään tekemistä talousongelmien kanssa), niin päätin sitten vääntää asiasta hieman rautalankaa.

Ensinnäkin Suomen talousongelmat ovat pitkälti seurausta siitä, että vienti ei vedä. Koska vienti ei vedä, niin viennin tuomia tuloja pyörii taloudessa vähemmän kuin aikaisemmin. Vientiteollisuus maksaa vähemmän veroja ja vähemmän palkkoja. Tuon seurauksena taas kotimarkkinoillakin menee huonommin. Tämä negatiivinen sykli on helposti näytettävissä käyttämällä ihan perinteisen AD-AS -mallin variaatiota.

Vienti1

Viennin määrä on vaaka-akseli ja viennin hinta on pystyakseli. Laskeva vihreä käyrä on vientikysyntä. Mikäli tuotteen hinta on korkea, niin kysynnän määrä vähenee. Samanaikaisesti pätee, että kun hinta nousee, niin vientiteollisuus on innostunut tuottamaan lisää tavaraa. Sen takia nouseva vihreä käyrä on tuotanto.

Viennin toteutunut arvo löytyy vientikysynnän ja tuotannon leikkauspisteestä. Yksinkertaistettuna viennin arvo saadaan kertomalla määrä hinnalla. Merkitään tuota viennin arvoa X:llä.

Kun maailmantalouteen iskee shokki kuten finanssikriisi, niin vientikysyntä heikkenee. Tuolloin kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle, kuten kuvassa. Uusi tasapainopiste on paikassa, jossa tuotanto on vähäisempi ja kysyntä vähäisempää, jolloin X’ eli shokin jälkeisen viennin arvo on selvästi pienempi kuin alkuperäisen viennin arvo.

Koska X’ on pienempi kuin X, niin verotulot pienenevät ja vientiteollisuus maksaa vähemmän palkkoja kuin ennen. Toisin sanoen kotimarkkinoille päätyy vähemmän rahaa kuin ennen. Tämä taas tarkoittaa vähentyneitä verotuloja ja vähemmän työpaikkoja. Toisin sanoen shokki suoraan lisää työttömyyttä ja heikentää valtiontaloutta. Vähemmän vientituloja on sama kuin vähemmän työpaikkoja ja vähemmän verotuloja.

Kieltämättä tuo kuvassa esitetty siirtymä on yksinkertaistus, sillä todellisuudessa myös tuotantokäyrä siirtyy (suhteellisesti paljon vähemmän). Mutta kiinteän valuuttakurssin ongelmallisuus tulee tästä hyvin esiin.

Mutta mikäli valtio käyttää omaa kelluvaa valuuttaansa, niin tilanne muuttuu radikaalisti. Yksinkertaistan ja oletan viennin yksikkömäärän putoavan suurin piirtein saman verran kuin kiinteän valuuttakurssinkin kanssa. Mutta katsotaanpa mitä tuolloin tapahtuu.

Vienti2

Nyt käykin niin, että tuotantokäyrä siirtyy. Miksi näin? Syynä tähän on se, että kelluva valuuttakurssi niiaa eli maan oman valuutan arvo laskee verrattuna vaikkapa euroon. Näinhän kävi Ruotsin kruunulle finanssikriisin iskiessä.

Tuotantokäyrän siirtyminen tarkoittaa sitä, että uusi tasapainopiste on paikassa, jossa viennin yksikkömäärä on supistunut kuten kiinteällä valuuttakurssilla, mutta vientituotteiden hinta maan omassa valuutassa laskettuna on korkeampi. Tuolloin viennin arvo putoaa paljon vähemmän kuin kiinteällä kurssilla.

Mitä merkitystä tällä on? Viennin määrähän putoaa suurin piirtein saman verran molemmissa tapauksissa? Siis yksinkertaistettuna.

Eron merkitys tulee juuri siinä mikä on viennin kokonaisarvo maan omassa valuutassa mitattuna. Vaikka viennin yksikkömäärä pienenee lähes saman verran, niin viennin arvo maan omassa valuutassa pienee paljon vähemmän. Tuolloin vientiteollisuudella on varaa maksaa enemmän palkkoja ja maksaa enemmän veroja kuin kiinteän valuuttakurssin tapauksessa. Vastaavasti viennistä tulevaa rahaa menee enemmän kotimarkkinakiertoon, jolloin työllisyys pysyy parempana ja valtion verotulot eivät romahda.

Toisin sanoen pienen, avoimen ja viennistä riippuvaisen kansantalouden tapauksessa kelluva valuuttakurssi tuottaa väkisin paremman työllisyyden ja vakaamman valtiontalouden kuin kiinteä valuuttakurssi tai eurojäsenyys.

Mikäli työllisyyttä pidetään merkittävänä ja tavoiteltavana asiana, niin oma kelluva valuutta on parempi juttu kuin kiinteä valuuttakurssi tai eurojäsenyys.

Kieltämättä eurojäsenyys heikentää myös valtiontaloutta.

Mainokset

From → Uncategorized

3 kommenttia
  1. Tne permalink

    Vaihtotaseemme on kääntynyt plussalle, joten viemme silti enemmän kuin tuomme, Suomen talouspolitiikan voisi ajatella olevan myös jotain muutakin kuin vain vientivetoista, nyt kun kysyntä maailmalla on hiipunut globaalisti. Kotimarkkinoita voisi jopa yrittää elvyttää kun raha on halpaa …

  2. Allekirjoittanut permalink

    Mistähän johtuu että kun tilaan Ebayn kautta kiinasta jotain pikkutavaraa, niin postituskulut lähentelee melkein nollaa euroa, mutta kun lähetän samanpainoisen esineen takaisin kiinaan niin postikulut lähentelee jo kymmeniä euroja?
    Kuka vetää välistä? Miksi suomen posti suostuu kuljettamaan kiinasta tulevan paketin minulle ilmaiseksi?

  3. Tne: ”Suomen talouspolitiikan voisi ajatella olevan myös jotain muutakin kuin vain vientivetoista”

    Sama ajatus minullakin, miksei näissä ”Suomi elää viennistä” -tyyppisissä jutuissa ei koskaan nosteta esiin ilmeistä tosiasiaa, siis että pitkällä tähtäimellä suomi elää vain ja ainoastaan viennin ja tuonnin välisestä erotuksesta. Siis jos suomi tuo vähemmän kuin vie, niin suomi vaurastuu tuon erotuksen verran (jos siis ulkomaisten lainojen korot unohdetaan tarkastelussa).

    Ymmärrän tyhmyrin ”Suomalainen tuote menee kyllä kaupaksi, jos hinta on sopiva” -pointin, siis että jos esim. suomalainen sahatavara on riittävän suuren ulkoisen devalvoinnin ansiosta riittävän halpaa saksalaisesta näkökulmasta katsottuna, niin silloin saksassa syntyy uudenlaista puunjalostusteollisuutta, jossa jalostetaan suomalaista sahatavaraa saksalaisiin takkoihin sopiviksi klapeiksi. Ja jos devalvaatioprosentti on riittävän iso, niin silloin jalostetaan jopa höylättyä sahatavaa klapeiksi, jonka ansiosta ei mene tikkuja sormiin takkaa lämmittäessä! Sehr gut!

    Näissä ”Suomi elää viennistä” -jutuissa jää siis aina nostamatta esiin se devalvaatiokolikon toinen puoli: Merkittävä hyöty tulee myös siitä, että ulkoisen devalvaation avulla suomalaisia voitaisiin estää kuluttamasta rahojaan ulkomaan matkailuun ja estämälä ja vähentämällä ulkomaisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Ulkoinen devalvaation on siis pakollinen ”Suosi suomalaista” -kampanja, jossa ei tarvita mainostoimistojen apua. Ulkoinen devalvaatio on siis eräs protektionismin ilmenemismuoto, jossa valtiovalta suojelee kansalaisia heidän omalta (kansataloudellisen tason) typeryydeltään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: