Skip to content

Pankkimies puhuu pankkien edun puolesta – Aki Kangasharju ja puuttuva pimeä pelottelu

tammikuu 26, 2016

Yrityksen merkittävällä ja näkyvällä paikalla toimiva asiantuntija antaa aina lausuntonsa työnsä puolesta. Mikäli asiantuntija ei sattuisikaan puhumaan nimenomaan työnantajansa edun mukaisesti, niin hän on väärässä tehtävässä. Tämän takia yritysten asiantuntijoiden lausuntoja pitäisi aina tarkastella kriittisesti. Toisinaan onkin aika yllättävää huomata yritysten asiantuntijoiden itse asiassa sanovan aivan muuta kuin mitä juttua kirjoittava toimittaja ilmeisesti tulkitsee sanotun.

Tämän vuoksi on mielenkiintoista, että varsin euromyönteisenä (mielestäni suoranaisena federalistina) tunnettu Uusi Suomi -lehden päätoimittaja Markku Huusko on tehnyt pikahaastattelun Nordean Aki Kangasharjusta ja aiheena Suomen euroero. Mitä ilmeisimmin Huusko on tavoitellut tuntuvaa annosta pimeää pelottelua ja kansalaisten kauhistamista sillä kuinka kauhea euroero olisi. Huuskon juttu täällä.

Aki Kangasharju ei kuitenkaan toteuttanut Huuskon toivetta. Käytännössä Kangasharju sanoo saman asian kuin moni muukin: eron kustannukset olisivat riippuvaisia siitä kuinka ero hoidettaisiin. Mikäli ero hoidettaisiin edes kohtuullisella taidolla, niin oman valuutan tuoma joustomahdollisuus kompensoisi nuo erot.

Oikeastaan kaikkein oudoksuttavin kommentti Kangasharjulta koskee niin sanottua devalvaatiokierrettä. Devalvaatiokierre on mahdollista vain kiinteäkurssisten valuuttojen kanssa, kelluvan valuutan kanssa valuutan arvo asettuu aina oikealle tasolleen. Automaattisesti, ilman erityisiä ponnisteluja. Toisin sanoen devalvaatiokierre olisi mahdollinen vain siinä tapauksessa, että Suomi päättäisi yrittää kiinteää valuuttakurssia, minkä taas pitäisi olla lähtökohtaisesti typerä idea. Tässä minusta Kangasharju puhuu ajattelematta asiaa sen tarkemmin.

Kaiken kaikkiaan Kangasharjun kommentteja on tulkittava siten, että hyvin hoidettu euroero ei olisi mikään erityinen katastrofi. Edes kohtuullisesti hoidettu euroero ei olisi katastrofi – edes Nordean näkökulmasta. Mikäli euroero olisi Nordean näkökulmasta täysi katastrofi, niin Kangasharju luonnollisesti pelottelisi mahdollisimman paljon. Nyt pelottelua ei ollut vaan varovaista myöntyneisyyttä sen suhteen, että euroerosta olisi pitkän tähtäimen hyötyä.

Tätä varovaista myöntyväisyyttä voi mielestäni hyvin tulkita pankin etujen näkökulmasta. Hoitamattomien lainojen määrän kasvu Suomessa rapautuvan talouden kannalta on pankille todellinen ja merkittävä riski. Myös Nordealle olisi todellista myrkkyä Irlannin, Kreikan ja Espanjan tapainen asuntolainojen mätäneminen käsiin. Näillä näkymin pitkäkestoinen Suomen talouden lisäheikkeneminen vaikuttaa pelottavan todennäköiseltä riskiltä.

Itse asiassa Suomen talouden jatkuva heikkeneminen on Nordealle pitkällä tähtäimellä suurempi riski kuin euroeron jälkeinen hetkellinen kaaos. Kaaoksen jälkeen nousuun kääntyvä talous olisi pankin kannalta miellyttävämpi toimintaympäristö kuin nykyinen hidas kurjistuminen, joka jossain vaiheessa väkisin johtaa hoitamattomien lainojen ongelman nousuun myös Suomessa.

Advertisements

From → Uncategorized

7 kommenttia
  1. Jaakko Kovanen permalink

    Jatkokeskustelua tästä aiheesta köytiin Usarin Markku Huuskon blogissa.
    http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210573-paavo-vayrynen-ja-lopun-alku#comment-3209563
    Samojen asioiden kymmenettä kertaa kyselijä ja iänikuinen jankuttaja Huusko lainasi Kangasharjun tekstiä näin:
    Markku Huusko 25.1.2016 19:11

    >>Siitä tämän päivän osaamisesta hän sanoi myös näin: ”Viime aikojen talouspoliittisen keskustelun perusteella voi sanoa, että meiltä ei ole poistunut se uhka, etteikö jälleen ajauduttaisi vanhaan devalvaatiokierteeseen.”<<

    Tuohon ylläolevaan vastasi Perussuomalaisten Juhani Huopainen, jollla yleensä on sana halussaan näissä talousasioissa.
    http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210573-paavo-vayrynen-ja-lopun-alku#comment-3210065

    Jäin ihmettelemäään, että miksei Huopaisella tuossa kohtaa leikannut kysyä niin Huuskolta kuin myös Kangasharjulta, että “mihinkä hitsin devalvaatiokierteeseen???”

    Kysehän on siiitä että Suomen markka jätettäisiin kellumaan. Ei yritetäkään pitää yllä tiettyä valuuttakurssia, vaan toimitaan kuten Ruotsi kruuununsa kanssa. Tällaisessa tilanteessa ei voi syntyä Kangasharjun pelkäämää devalvaatiokierrettä, koska koko devalvoiminenkin on mahdotonta. Markka kalluu koko ajan, hakee ja löytää oman kurssitasonsa.

  2. Pieni ihminen permalink

    Taloutta supistamalla ei ainakaan helpoteta asuntolainojen takaisinmaksua tai arvon pysyvyyttä.

  3. Eikö Ålandsbankenin kaveri, jonka nimeä en nyt muista, vaatinut euroeroa jo muutama vuosi sitten?

    Itse asiaan, devalvaatiokierrettä pelätään ehkä sen takia, että konkreettinen devalvaatio on helpompi kuvitella kuin kelluva valuutta. Valuutan kelluminen on kuitenkin jonkin verran abstrakti asia, jolloin ihmisen on vaikeampi hahmottaa sitä. Osittain kyseessä lienee myös jonkinlainen sosiaalinen ilmiö, devalvaatio on ”jotain tunkkaiselta 70-luvulta” eikä sitä haluta kannattaa, koska ”koulutetut ihmiset pystyvät parempaankin” yms.

  4. Kauko permalink

    Jos olisi erottu eurosta 2010, niin menisi paljon paremmin. Kreikallakin menisi, jos olisi ottanut drakman käyttöön 2010, eikä olisi lähtenyt tälle tielle kitkuttelemaan ja tuhoamaan maataan.

    Miksei nytkin olisi viisautta erota eurosta? Tässä toteutuu se pahin skenaario: ensin puolustetaan kestämätöntä politiikkaa valtavilla uhrauksilla ja joudutaan kuitenkin lopulta antautumaan.

    Lopputulos on sama, palataan markkaan, mutta velkaa on sata miljardia enemmän. Kiva.

  5. En viitsinyt alkaa nillittää näistä devalvaatiokierteistä sen takia, että oletin tappavan tasaisen ja jatkuvan devalvoitumisen olevan se, mistä Aki oli huolissaan. Ihan validi skenaario jäykkien työmarkkinoiden maassa. Ajattelin käyttää kommenttienergiani siihen, että mainitsin, mitä hyvää mainittiin – ihan kuten Tyhmyrikin. Aika moni asia alkaa vituttaa. Öljytaper on uusin aihe.

  6. Tom Next permalink

    Kun käy yksityisiä keskusteluja ihmisten kanssa jotka ovat näköalapaikoilla talouden suhteen on selvää että eurokritiikki on todella laajaa ja ankaraa, sekä jatkuvasti lisääntyvää. Valitettavasti ei näytä kuitenkaan olevan monelle mahdollista ilmaista sitä mielipidettä julkisesti.

    • Kieltämättä juuri noin. Sillä, että käytän nimimerkkiä enkä omaa nimeäni, on tietyt syynsä. Yhdistelmä nuivaa asennetta, eurokriittisyyttä ja poliittista konservatiivisuutta ei julkisesti ilmaistuna edistäisi muiden asioiden hoitoa tai rahan tekemistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: