Skip to content

Irlannin talouden toipuminen – faktaa ja fiktiota

tammikuu 6, 2016

IIrlannin talouden toipuminen on kieltämättä menossa. Tuota toipumista on monessa yhteydessä suitsutettu sisäisen devalvaation onnistumisen merkkinä ja Euroalueen valitun politiikan riemuvoittona. Hurjimpien väitteiden mukaan sisäisen devalvaation epäilijät jopa olleet väärässä ja muutenkin täysin hakoteillä. Mutta iloon Irlannin toipumisesta liittyy kolme merkittävää mutta-kohtaa. Ensimmäinen on se, että totta kai sisäisen devalvaation kautta tapahtuva sopeutuminen onnistuu jos temppuun käytetään tarpeeksi paljon aikaa eikä välitetä sopeutumisen vaatimista kustannuksista eli taloudellisista vahingoista kuten massatyöttömyyden aiheuttamasta hystereesistä tai velkadeflaatiotyyppisestä kehityksestä. Toinen mutta-kohta liittyy kuolleen kissan pomppuun eli siihen, että tarpeeksi alas romahtanut talous tuppaa jossain määrin toipumaan – ainakin siihen alimpaan tasoonsa verrattuna. Kolmas mutta-kohta liittyy Irlannin aivan konkreettisiin lukuihin. Irlannin tapauksessa ne luvut vasta mielenkiintoisia ovatkin.

Koska kaikki mainitsemani mutta-kohdat liittyvät oleellisesti toisiinsa, niin riittänee tarkastella Irlannin todellisia lukuja. Irlannin talouteen liittyy joitakin mielenkiintoisia piirteitä, joiden tarkastelu on käytännössä välttämätöntä faktan ja fiktion välisen eron havaitsemiseksi. Ensimmäinen tarkkaavaisuuteen yllyttävä piirre on GDP:n ja GNP:n välinen ero. Irlannissahan GDP on merkittävästi suurempi kuin GNP ja niiden kasvuvauhti poikkeaa toisistaan. Viimeisten 12kk aikana GDP on kasvanut 7% samalla kun GNP on kasvanut 5,6%. Tällainen ero on aika kova juttu. Kaikkien tässä jutussa esiintyvien lukujen lähteenä on CSO jos en erityisesti mainitse toisin.

Tuon GDP vs. GNP -eron ymmärtämistä helpottaa havainto siitä, että Irlannin ulkomaankauppatilastot on laskettu uudelleen. Käytännössä Irlannin ulkomaankaupan ylijäämä viimeisten vuosian ajalta on kadonnut. Koska kyseessä on Irlanti, jolla on kansantalouden kirjanpidon kannalta ainutlaatuisia haasteita, niin olisi väärin syyttää maata tilastojen aikaisemmasta vääristelystä (kuten Kreikan kanssa tekisimme – tämä siitä huolimatta, että Irlanninkaan luvut tuskin kaikkia testejä läpäisisivät). Mutta joka tapauksessa CSO:n korjatut luvut näyttävät vuodelle 2013 noin -0,9% vajetta ja vuodelle 2014 noin -0,3% vajetta. Toisin sanoen Irlannin talouden vientivetoinen toipuminen antaa vielä odottaa itseään. Tästä ilmiöstä on Seamus Coffeyn hyvä kirjoitus täällä.

Oikaistujen lukujen valossa Irlannin tilanne ei näytä niin ruusuiselta kuin kuvittelisi. Vaikka Irlannin CAB on parantunut huimasti vuoden 2012 -7% tasosta, niin oikaistujen lukujen valossa yhä negatiivinen CAB ei todellakaan vastaa sitä vienti-ihmeen kuvaa, joka Irlannista on annettu.

Irlannin vientiteollisuuden työllistävä vaikutus on sekin yllättävän heikko. Vuoden 2008 toiseen neljännekseen verrattuna vientiteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet kokonaisuudessaan noin 30’000 työpaikkaa, tämä siis poislukien maa- ja metsätalous sekä kalastuselinkeino. Laajan työttömyyskäsitteen mukaan laskettaessa Irlannin työttömyysaste on CSO:n mukaan noin 19% (alityöllistetyt, vasten tahtoaan osa-aikaiset, aktivointiohjelmissa olevat yms – näiden lisäksi CSO arvioi vähintään 35’000 ihmisen palaavan työmarkkinoille mikä työmarkkinat paranevat). Kuvaa ehkä parhaiten hahmottaa työllisten lukumäärän kehitystä koskeva kuva.

IrlantiTyollisyys

Kaiken kaikkiaan Irlannin työmarkkinatilanne on parantunut tuntuvasti pahimpaan tilanteeseen verrattuna, mutta on vieläkin katastrofaalinen verrattuna kriisiä edeltäneeseen tilanteeseen.

CAB-lukemien ja työllisten määrän kehittymisen lisäksi Irlannin osalta on tarpeen tarkastella myös velkadeflaation moottorin eli hoitamattomien lainojen osuutta kokonaislainapotista. Käytännössä korkea hoitamattomien lainojen määrä kertoo siitä, että toipumisen kanssa on yhä tekemistä. Oheinen kuva on aika kylmäävä.

Ireland_NPL

Irlannin kaltaisen talouden tapauksessa hoitamaton asuntolaina tai vaikea työpaikan saaminen näkyvät muuttotilastoissa. Vuodesta 2010 alkaen Irlannin kansalaisia on muuttanut maasta 70’000-80’000 henkilöä vuodessa ja noin puolella on ollut korkeakoulututkinto (kieltämättä maahan on samanaikaisesti muuttanut noin puolet maasta muuttaneiden lukumäärästä). Lähes kaikki maasta muuttaneet ovat olleet nuoria, koulutettuja aikuisia.

Kaiken kaikkiaan Irlannin tilanne näyttää paremmalta kuin pahimmassa vaiheessa. Mutta on melkoista liioittelua sanoa Irlannin toipuneen tai kriisin vahinkojen jääneen edes kohtuullisiksi. Syntyneet sisäisen devalvaation vahingot ovat suuria ja niistä toipuminen ei ole vielä edes kunnolla alkanut.

Puheet Irlannin toipumisesta ovat suuresti liioiteltuja. Tai vähintäänkin ennenaikaisia.

Advertisements

From → Uncategorized

8 kommenttia
  1. Merkantti Matikainen permalink

    Irlannin ja Islannin toipumisen eroja ja yhtäläisyyksiä on ansiokkaasti analysoinnut Roger W.

    http://rogerwessman.com/2015/12/28/islannin-ihme/#comments

    Wessmanin mukaan: ”Keskeinen opetus tästä vertailusta on, että ihmerohtoja ei ole. Työpaikkojen luominen vie joka tapauksessa aikaa, eikä edes rajulla kilpailukyvyn parantamisella heti työllisyysongelmia ratkaise.”

    Itse sanoisin, että tärkeintä eivät ole ripeät liikkeet vaan kipeät leikkaukset ja kepeät mullat. Kunnon kasvualusta.

    • Talousmielessä erilaisia vaihtoehtoja voidaan vallan hyvin analysoida taloudellisin keinoin. Tähän mennessä kelluvan valuuttakurssin vallitessa ovat sopeutumisen aiheuttamat taloudelliset kustannukset olleet selvästi alhaisempia kuin sisäisen devalvaation aiheuttamat. Sisäisen devalvaation korkeammat kustannukset tulevat pitkälti siitä, että sisäinen devalvaatio ei ratkaise hintajäykkyyden tuomaa ongelmaa muuten kuin pakolla eli lähinnä massatyöttömyydellä. Irlannissakin, jonka työmarkkinat ovat erittäin joustavat, hintatason skaalaus tapahtui deflaation, massatyöttömyyden ja hoitamattomien lainojen avulla. Kokonaiskustannukset ovat selvästi suuremmat kuin kelluvan valuuttakurssin avulla tapahtuvassa sopeutumisessa. Olemassa olevat sopimukset eivät jousta sisäisessä devalvaatiossa, mikä tuottaa erittäin suuria kustannuksia kansantaloudelle.

      Ripeät liikkeet ovat oleellinen osa syntyvien taloudellisten vahinkojen minimoimista.

      • Merkantti Matikainen permalink

        Jos euromaiden liikkeitä empiirisesti tarkastelee kuluneiden seitsemän huonon vuoden aikana, kumpi on ollut ripeämpi vaihtoehto: sisäinen vai ulkoinen devalvaatio (kellutus)?

        Fiskaalinen devalvaatio kipeine leikkauksineen työnantajan työeläkemaksuihin ja muihin taloudellista toimeliaisuutta kurittaviin kuluihin ja veroihin olisi oman kasvureseptini kärjessä.

      • Fiskaalinen devalvaatio ei ratkaise hintajäykkyydestä ja olemassa olevista sopimuksista koituvaa ongelmaa. Se on ehkä hieman parempi kuin suoraviivainen palkkojen lasku ja irtisanomiset, mutta en pidä eroa kovinkaan ratkaisevana.

      • Merkantti Matikainen permalink

        Merkittävin ero eri “devalvaatioiden” välillä lienee toteuttamiskelpoisuudessa. Fiskaalisen devalvaation valtiovalta voi toteuttaa ripeästi niin halutessaan. D-vitamiinin annostelu sisäisesti (suppo) tai ulkoisesti (tratti) on sen sijaan hankalaa kuin käärmeen työntäminen pyssyn piippuun.

        Muutenkaan en oikein usko, että tämä kriisi ratkeaa keskitetysti ylhäältä tulevalla mahtikäskyllä. Pikemminkin päinvastoin. Kepeistä mullista alkaa versoa uutta liiketoimintaa.

      • En ole nähnyt uskottavia laskelmia tai esimerkkejä fiskaalisesta devalvaatiosta ja sen vaikutuksista. Omat arvioni ovat varsin pessimistisiä.

        Meillä on aika hyviä esimerkkejä siitä kuinka sisäinen devalvaatio ja ulkoinen devalvaatio toimivat ja mitkä ovat niiden kustannukset.

      • Merkantti Matikainen permalink

        Ulkoisia devalvaatioita ei euroalueella ole viime vuosina nähty. Sisäisistä sen sijaan on tuoreitakin havaintoja. Fiskaalista devalvaatio taas saa hakea aina Tanskasta asti (vuodelta 1988) tai vaikka alla olevan linkin lähdeviitteistä.

        https://www.etla.fi/julkaisut/fiskaalinen-devalvaatio-helpottaisi-talouden-sopeutumista-tuottavuuden-laskuun/

        Mutta kuten todettu: tämä kriisi tuskin ratkeaa keskitetysti ylhäältä tulevalla mahtikäskyllä.

      • On suoraan sanottuna hölmöä vedota siihen, että ulkoisia devalvaatioita ei ole euroalueella tehty. EU-alueella on kyllä tehty temppuja valuuttakurssiin vaikuttamismielessä ja varsin menestyksekkäästikin.

        Mikäli kriisiä ei kyetä tai haluta ratkaista hallitusti, niin kyllä se ratkeaa myös hallitsemattomasti. Tavalla tai toisella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: