Skip to content

Omasta rahapolitiikasta olisi Suomelle enemmän etua kuin Ruotsille – juuri Suomen suppeamman teollisen pohjan vuoksi

Touko 7, 2015

Yksi kaikkein innovatiivisimpia perusteluita yhteisvaluutan puolesta on ollut Suomen teollisen pohjan kapeus eli keskittyminen vain muutamaan teollisuudenalaan. Olenpa jopa kuullut perusteluja, joiden mukaan Suomelle olisi omasta valuutasta vähemmän hyötyä kuin Ruotsille juuri siksi, että Ruotsin teollinen pohja on monipuolisempi. Nuo perustelut ovat kuitenkin niin käsittämättömiä, että minun on ollut vaikea kommentoida niihin yhtään mitään, sillä todellisuus on juuri päinvastainen. Omasta valuutasta ja omasta rahapolitiikasta on sitä enemmän hyötyä mitä kapeampi ja harvemmista sektoreista riippuvainen pienen avoimen talouden vientikauppa on.

Ajatellaan, että meillä on Suomaa-niminen valtio, jonka ensisijaisia vientituotteita ovat sahatavara ja Vallion erikoisjuustot. Toinen valtio on Kolmekruunua, jonka vientituotteita ovat sahatavara, sianliha, joulukuusenkoristeet, vessapaperi, Arran halvat juustot ja pornofilmit. Katsotaan miten kansanvälisen laman iskiessä keskuspankit voivat reagoida tilanteeseen.

Suomaan keskuspankki on modernisti markkinamonetaristinen ja tähtää nominaalisen palkkasumman vuositason 4% kasvuun. Samalla Suomaan taloudesta vienti muodostaa 40%. Toisaalta Kolmenkruunun keskuspankki on kiinnostuneempi hintatason kehityksestä kuin taloustrendistä. Kolmekruunua on isompana maana sellainen, että viennin osuus taloudesta on vain 30%. Molempien maiden taloudet ovat kasvaneet samaa prosenttivauhtia viimeiset kymmenen vuotta.

Nyt sitten iskee kansainvälinen kriisi.

Kaikissa Suomaan kauppakumppaneissa talous hyytyy. Rakentaminen hidastuu, mikä vähentää sahatavaran kysyntää. Koska talous niiaa, niin myös Vallion kalliiden gourmet-juustojen kysyntä tippuu. Toisin sanoen Suomaan vientiin kriisi iskee todella rajusti ja viennin arvo Suomaan omassa markkula-rahassa mitattuna alkaa romahtaa todella kovaa vauhtia.

Mikäli Suomaan keskuspankki ei tee mitään, niin vientiteollisuus sekä siitä riippuvaiset toimialat joutuvat negatiivisen kysyntäshokin uhreiksi – toisin sanoen paska osuu tuulettimeen. Muistetaan, että Suomaan keskuspankki on markkinamonetaristinen.

Samanaikaisesti Kolmekruunua kokee kansainvälisen shokin paljon kevyempänä. Sahatavaran vienti romahtaa kuten Suomaallakin, mutta sianlihan, vessapaperin, halvan juuston ja pornofilmien vienti ei. Itse asiassa pornofilmien vienti kasvaa, joskin joulukuusenkoristeiden vienti pysähtyy kuin seinään. Kokonaisuudessaan Kolmenkruunun viennin arvo valtion omassa valtikka-valuutassa mitattuna putoaa jonkin verran, mutta ei romahda. Muistetaan, että Kolmenkruunun keskuspankki on inflaationvahtaaja.

Suomaan keskuspankin johtokunta kutsutaan hätäkokoukseen. Suomaan keskuspankin johtaja on joutunut palaamaan työpaikalle golfkentältä, jonne hän haluaa palata niin pian kuin mahdollista. Olihan hän pelaamassa parasta kierrostaan kautta aikojen kun pankin edustajat hakivat hänet reiältä yksitoista.

Suomaan keskuspankin johtokunta päättää tehdä SNB:t eli ostaa toisia valuuttoja niin kauan kunnes kaupaksi menee jälleen yhtä paljon sahatavaraa ja gourmet-juustoja kuin ennen kriisiä. Yhtä paljon siis markkuloilla mitattuna. Suomaan keskuspankin ekonomistit ovat laatineet arvion, jonka mukaan takaisinkytkentämekanismit huomioiden markkulan arvoa joudutaan pudottamaan ehkä jopa 15-25%. Tuo pudotus tarkoittaisi sitä, että Vallion gourmet-juustojen keskimääräinen vientihinta laskisi USD-määräisenä samalle tasolle kuin Arran perusjuustojen hinta. Lisäksi sahatavaran hinta putoaisi niin alas, että läheisessä rikkaassa Valhalla-maassa voitaisiin takkapuina polttaa Suomaan sinne viemää sahatavaraa.

Suomaan keskuspankki päättää aloittaa valuuttaostot niin kauan kunnes viennin arvo markkuloina nousee 5% päähän alkuperäisestä arvostaan. Sen jälkeen ostoja hidastetaan. Mikäli viennin arvo nousee 5% yli alkuperäisen markkuloissa mitatun arvonsa, niin valuuttavarannolla ostetaan markkuloita pois markkinoilta. Kokonaisviennin arvo halutaan pitää noin 40% tasolla koko kansantuotteesta ja nominaalinen kansantuote 4% kasvutrendillä – markkuloilla mitattuna.

Suomaan keskuspankin pääjohtaja palaa takaisin golfkentälle. Sinne mennessään hän soittaa vaimolleen kertoakseen, että loma-asunnon ostoa Nizzasta on lykättävä koska se on aikaisemmin oletettua paljon kalliimpi.

Suomaan tuontihinnat pomppaavat nopeasti keskuspankin markkinaoperaatioiden vaikutuksesta. Sahojen työntekijät kiroavat inflaatiota tankatessaan autonsa ja uusiessaan televisionsa. Samalla tosin vienti vetää kuin mitään kriisiä ei olisikaan. Reaalinen tulotaso on hieman laskenut, mutta asuntolainat hoituvat kuin ennenkin ja ainahan sen Floridan-matkan voi vaihtaa lomaan kotimaassa.

Kolmenkruunun tilanne on huomattavasti monimutkaisempi. Osa viennistä on romahtanut, mutta osan arvo on noussut. Mikäli valtikan arvoa heikennettäisiin kuten Suomaan keskuspankki tekee markkulalle, niin pornofilmiteollisuus ylikuumenisi kaikkine epätoivottavine sivuvaikutuksineen. Joulukuusenkoristeiden markkinoille tuskin voitaisiin mitään edes valuutan arvon rajulla laskulla. Kolmenkruunun keskuspankki päättää kuitenkin varovasti heikentää valtikan arvoa.

Valtikan arvon heikennyksen vuoksi Kolmenkruunun sahateollisuus ei romahda, mutta pornoteollisuus ja vessapeperiteollisuus voivat loistavasti. Itse asiassa pornoteollisuus ylikuumenee rajusti ja ulkomailta aletaan tuoda pimeitä työntekijöitä teollisuuden tarpeisiin. Vessapaperiteollisuus ei ylikuumene vastaavalla tavalla vaikka menekki onkin ilmiömäistä.

Kolmenkruunun hintataso nousee hieman keskuspankin tavoitetason ylitse. Keskuspankki harkitsee kiristäviä toimenpiteitä, mutta ei niitä kuitenkaan toteuta. Kolmenkruunun työttömyys nousee hieman, mikä jarruttaa hintatason nousua. Kansainvälisen kriisin vaikutukset jäävät kuitenkin lieviksi.

Kaiken kaikkiaan Suomaa kykeni torjumaan kansainvälisen kriisin aika vaivattomasti ennakkoluulottomalla rahapolitiikalla. Kolmekruunua on ongelmallisemmassa tilanteessa, jokin toimiala uhkaa ylikuumentua jos rahapolitiikkaa löysätään. Toisin sanoen Kolmekruunua joutuu tasapainoilemaan monipuolisemman talousrakenteensa vuoksi paljon enemmän kuin Suomaa.

Molemmat kykenevät rahapolitiikalla torjumaan kriisin vaikutukset, mutta Kolmekruunua joutuu tekemään hankalampia valintoja eri toimialojen ylikuumenemisen tai romahtamisen välillä. Lisäksi hintataso meinaa koko ajan karata käsistä. Suomaa taas kykeni ampumaan taloutensa ongelmia rahapoliittisella täsmäohjuksella ja selviämään lähes naarmuitta. Palkkasumman kehitystrendi on tavoitteen mukainen ja Suomaan keskuspankin pääjohtaja voi huoletta jatkaa golffaamistaan.

Kuten tuo kärjistetty ajatusleikki osoittaa, niin rahapolitiikka on erityisen vahvoilla tilanteissa, joissa maan teollisuus on keskittynyt vaikkapa investointihyödykkeisiin kuten Suomen teollisuus. Mikäli vienti on voimakkaasti diversifioitunut eli on hyvin monipuolista, niin rahapolitiikalla on vaikeampaa reagoida riittävän täsmällisesti, joskin kansainvälinen shokki joka tapauksessa edellyttää toimenpiteitä.

Okei, esimerkkini on kärjistetty ja yksinkertaistettu. Mutta se kertoo sen tosiasian, että Suomi hyötyisi vientiteollisuutensa investointituotepainotuksen vuoksi paljon enemmän omasta rahapolitiikasta kuin monipuolisemman teollisen rakenteen omaava Ruotsi. Tämä ei nyt ole mikään yllättävä asia vaan seurausta aivan perustason analyyseistä, tosin ammattianalyysissä kuvioon sotkettaisiin paljon tilastoja ja kaavoja. Lopputulos on kuitenkin sama: mitä yksipuolisempi vientiteollisuus niin sitä enemmän hyötyä omasta aktiivisesta rahapolitiikasta on.

Vientiteollisuutemme yksipuolisuus on vahvimpia argumentteja eurojäsenyyttä vastaan.

Huom: Tämä on lähes kaksi vuotta vanhan blogikirjoitukseni uudelleenpostaus. Syynä se, että jälleen ovat eurotrollit monessa yhteydessä nostaneet euron perusteluksi teollisen pohjamme suppeuden. Tuo perustelu on niin harhainen, että katson tarpeelliseksi postata tämän uudelleen.

Mainokset

From → Uncategorized

9 kommenttia
  1. Oikeasti joku vielä käyttää ”suppea kansantalous”-argumenttia, vaikka asia on koulukirjoissakin? Tämä Myllyniemen ihmettelemä ja maikkarin toimittajien (ranskalaisia vivahteita trollauksessa) rakastama ”eurovastaisuus on putinismia” on toinen outo. Ruplan volatiliteetti toi monille tampioille mieleen 90-luvun alun. Aniharva muuten edes ymmärtää, että 90-luvun kriisi oli eurokriisi.

    Vasta eilen tuli impivaara/kansainvälisyyskorttia dokumenttiohjaajalta, jonka mielestä liittovaltio tulee ja pelastaa euron. Ihmettelin, että tuleeko tosiaan, ja mitä tässä sitten pitäisi odotellessa tehdä, kuolla kylmyyteen ja nälkäänkö. Arvannet, minkä hallituspuolueen korkea-arvoinen neuvonantaja tykkäsi kovasti liittovaltiofantasiasta.

    Onko fantsuttelusta muuten mahdollista eheytyä? Yhtäkään toipunutta tapausta en ole vielä nähnyt.

    • Tuota argumenttia on käytetty vielä tänään päättävissä pöydissä. Saat/saatte itse miettiä missä ja minkä tiimoilta.

      Liittovaltio kieltämättä pelastaisi euron. Toisaalta Hetemäki valehtelee siinä Kansantaloudellinen aikakauskirja -rapsassaan (1/2015). Vituttaisi jos yllättäisi.

      Vihje: Kannattaa katsoa mitkä oikeasti ovat ne USA:n liittovaltiotasoiset tulonsiirrot kun poistaa maksajan julkkisroolin kuviosta. Ovat muuten todella suuria. Mutta järjestetty toisin kuin Hetemäki väittää. Joko ei tiedä tai valehtelee härskisti koska euro pitää esittää edes marginaalisesti järkevänä pakettina. Veikkaan jälkimmäistä.

  2. Andy permalink

    Hyvä kirjoitus ja olen toki samaa mieltä. Mutta en usko että Suomen vahvan markan keskuspankki harrastaisi mitään nimellisen palkkasumman kasvua rahapolitiikan tavoitteena. Se olisi tiukka kytkentä euroon kuten Tanskassa jossa perustelut ovat …ööh koska niin on aina tehty. Muutenkin on hämmentävää kuinka vähän Suomen keskuspankin johtokunnan jäsenet ymmärtävät rahapolitiikasta (muistetaan että hieman huonommalla tuurilla siellä saattaisi olla Esko Aho ja Ilkka Kanerva).

  3. n.n permalink

    Kertaus on opintojen äiti, jo muinaiset roomalaiset jne.
    Hyvä ja ajankohtainen uppaus.

    Hjalmatr Schacht ja saksan hyperinflaatio on toinen kun vois olla uusintakierroksen arvoinen, niin tarkkaan 1930-luvun virheitä ollaan toistamassa.

  4. n.n permalink

    Ihan näin asiasta kukkaruukkuun, miks euro alkoi pudota heti kun snb ilmoitti katon purkamisesta?

    Onko noin että snb oli oikeesti ainoa joka merkittävästi osti euroja, mihin hintaan hyvänsä, ja pumpuun sammuttaminen päästi kuplasta löystä pois?

    melkonen on ollut operaation teho, kun eihän siinä viime vuosina AFAIK mitenkään suuria rahasummia loppuviimeks käytetty.

  5. n.n permalink

    tarkemmin ajatellen, olis paras varmaan välttää tätä sarkasmia kun se menee kuitenkin aina liian monelta ohi.
    ”saksan 30-luvun hyperinflaatio” yo psotissani viittaa tieysti siihen mitä yleensä kuvitellaan tapahtuneen, eikä siihen mitä varsinaisesti on tapahtunut silleen ihan oikeesti.

  6. Andy: Tanska on Saksan naapurissa ja hyvin vahvasti integroitunut ”keskieuroppalaiseen ytimeen” – Suomihan taas tunnetusti ei ole. Tanska oli niitä harvoja maita, joka onnistui pitämään valuuttakytköksensä ehjänä 90-luvun alun eurokriisissä (mitä Suomessa kutsutaan virheellisesti ”markan kriisiksi”). Eli sopii euroon, mutta onhan tuo hieman lapsellista ja kansalaisia kohtaan epäreilua roikkua liian heikossa valuutassa, koska viime kädessä älyttömän ylijäämäinen vaihtotase on merkki Tanskan kansalaisten tarpeettoman heikosta elintasosta.

    Sijainnille, kauppakumppaneille ja tuotantorakenteelle emme mitään voi. Siksikin se oma valuutta olisi kohtalaisen tärkeä juttu. Samaa mieltä siitä, että Suomen pankki markan ollessa käytössä todennäköisesti tekisi tuplamunauksen – leikkisi, että se olisi euro, jolloin saisimme vain spekulatiiviset paineet ja korkeat korot ilman valuuttakurssin muuttumismahdollisuuden tuomia hyötyjä.

    Esko Ahohan oli oikein hyvin kartalla rahapolitiikassa – sen kerran jälkeen, kun kerran oli turpiinsa saanut. Katso vaikka keskustelut Suomen eduskunnan äänestäessä eurojäsenyydestä: https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

    Kävin kommentoimassa Verkkouutisissa hyvin kartalla olevan Sami Metelisen kirjoitusta tulevasta EU-politiikasta, en copypastaa, mutta suosittelen: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/paljon%20melua%20eusta-35760

  7. Merkantti Matikainen permalink

    Noin 20 vuotta sitten olin samaa mieltä. Mutta toisin päätettiin. Kansallisesta valuutasta ja kellutuksesta luovuttiin. Paluu tuskin toteutuu tuossa tuokiossa.

    Mikä meni vikaan? Oliko vika valuuttakursseissa vai sittenkin inflaatioeroissa?

    http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/tuomas_valimaki/Pages/euron_arvosta.aspx

    Puhumattakaan reaalisesta kilpailukyvystä.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Euro on tuhoisa koska Suomen teollinen pohja on kapea | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: