Skip to content

Suomi, syntyvyys ja maahanmuutto – maahanmuutto ei ratkaise ikärakenteen tuomia ongelmia

huhtikuu 4, 2015

Suomalainen yhteiskunta on merkittävässä määrin epäonnistunut oman jatkuvuutensa turvaamisessa. Sen lisäksi, että talouspolitiikkamme ratkaisut ovat olleet viimeisten 20 vuoden ajalta hyvin epäoptimaalisia, niin Suomen taloudellinen menestys on uhattuna myös epäedullisen väestörakenteen vuoksi. Kun kansakunnan tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi syntyvyyden pitäisi olla noin 2,1 lasta yhtä naista kohden, niin Suomessa syntyvyys on noin 1,75 lasta yhtä naista kohden. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että suomalaiset kuolevat sukupuuttoon mikäli kehitys ei korjaannu. Itse pidän tätä ehkä suurimpana uhkatekijänä, myös taloudellisessa mielessä, Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta ajatellen.

Monelle poliitikolle tuntuu mieleen iskostuneen ajatus, jonka mukaan syntyvyysongelma ratkaistaan maahanmuuttajilla. Tuskin kenellekään tuntuu tulleen mieleen se, että lasten hankkimisesta pitäisi tehdä houkuttelevaa. Tällä hetkellä lasten hankkiminen on pätkätöissä ja jatkuvassa epävarmuudessa eläville nuorille aikuisille suuri taloudellinen ja sosiaalinen riski.

Maahanmuuton vaikutuksista on hyvin vaikea saada paikkansa pitäviä lukuja. Karkeasti ottaen maahanmuutto voidaan kuitenkin talousmielessä jakaa kahteen ryhmään. Nuo ryhmät ovat työperäinen maahanmuutto ja työstä riippumaton maahanmuutto. Mikäli Suomen ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden aiheuttamia haasteita halutaan korjata maahanmuutolla, niin ainoa hyödyllinen maahanmuuton muoto on työperäinen maahanmuutto.

Tämä laskelmani perustuu sille oletukselle, että maahanmuuttajista 75% työllistyy välittömästi maahan tultuaan ja pysyy työelämässä mukana aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Laskelman yksinkertaistamiseksi en huomioi huoltosuhteeseen negatiivisesti vaikuttavaa maahanmuuttajien eläkkeelle jäämistä enkä muita vastaavia ilmiöitä. Jos huomioisin, niin laskelman lopputulos olisi vielä negatiivisempi.

Olen käyttänyt laskelman tausta-aineistona OECD:n Population Pyramids in 2000 and 2050 –taulukkoa. Linkki taulukkoon löytyy täältä.

Vuonna 2000 on Suomessa ikäluokkaan 25-64 –vuotiaita suomalaisia ollut taulukon mukaan 2’804’722 ja tuon ikäryhmän osuus koko väestöstä on ollut 54,18%. Karkeasti ottaen tuo kuvaa sitä työvoimaa, joka on käytettävissä. Vuonna 2050 on OECD:n projektion mukaan 25-64 –vuotiaita 2’480’170, mikä tarkoittaa 324’552 potentiaalisen työntekijän vähentymistä. Mutta tilanteen korjaaminen ei onnistu sillä, että meille muuttaisi tuon verran maahanmuuttajia. Ongelma on enemmän väestöpyramidin muodossa.

Mikäli haluamme pitää väestöpyramidin rakenteen sellaisena, että työikäisen väestön (tai minun laskelmassani 25-64 –vuotiaat) osuuden väestöstä samana, niin meidän tulee katsoa työikäisten suhdetta koko väestöstä. Yksinkertaistettuna voidaan käyttää seuraavaa kaavaa

T00 / V00 = T50 / V50

missä V00 on väkiluku vuonna 2000, T00 on työikäinen väestö vuonna 2000, V50 on väkiluku vuonna 2050 ja T50 on työikäinen väestö vuonna 2050.

Jos oletetaan, että maahanmuuttajien (IM) työllistymisaste on sama kuin muulla väestöllä ja maahanmuuttajat ovat kaikki työikäisiä, niin saadaan kaava

T00 / V00 = (TP50 + IM) / (VP50 + IM)

missä VP50 on OECD:n mukainen väestöprojektio, TP50 on ennusteen mukainen työvoima ja IM on maahanmuuttajien määrä. Nyt kaavasta saadaan maahanmuuttajien määräksi vuoteen 2050 mennessä noin 825’000 maahanmuuttajaa. Mutta mikäli maahanmuuttajien työllistyminen on selvästi heikompaa kuin muun väestön, niin kaavaa on muutettava. Uudeksi kaavaksi saadaan

0,54 = (TP50 + (IM – (TA-TI)*IM)) / (VP50 + IM)

missä TA on kantaväestön työllisyysaste ja TI on maahanmuuttajien työllisyysaste. Jos oletamme, optimistisesti, että TA on 0,75 (käytän prosenttien sijaan kertoimia), niin saamme melkoisen mielenkiintoisia tuloksia. Mikäli maahanmuuttajien työllistyminen on 0,5 tuottaa kaava aika yllättävän lopputuloksen.

Mikäli kantaväestön työllisyysaste on 0,75 ja maahanmuuttajien työllisyysaste on 0,5 tarvittaisiin huoltosuhteen ylläpitämiseksi hieman yli 1,8 miljoonaa työikäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2050 mennessä. Tuo tarkoittaisi sitä, että yli neljännes väestöstä olisi maahanmuuttajia vuonna 2050. Mikäli maahanmuuttajien työllisyys taas olisi 0,4 tarvittaisiin vuoteen 2050 mennessä 3,5 miljoonaa maahanmuuttajaa. Toisaalta jos maahanmuuttajien työllisyysaste on 0,3, niin edes kymmenen miljoonaa maahanmuuttajaa ei tuota positiivista vaikutusta.

Lopputuloksena laskelmasta on todettava, että työperäinen maahanmuutto on hyödyllistä. Mutta mikäli maahanmuuttajat eivät työllisty on maahanmuutto parhaassakin tapauksessa yhdentekevää ja useimmiten vahingollista. Toisaalta edes hyvä ja tehokas työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ongelmaa, sillä on vaikea nähdä miten Suomi houkuttelisi niitä työntekijöitä, joita tarvitsisimme.

On vaikea nähdä miten korjaisimme maahanmuutolla syntyvyysongelmamme. Sen lisäksi, että 1,8 miljoonaa työikäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2050 mennessä on poliittisesti mielenkiintoinen ajatus (en usko, että se olisi hyväksyttävissä), niin Suomi tuskin houkuttelee töihin tulevia maahanmuuttajia. Töiden tekemistä havittelevien maahanmuuttajien kannalta parempia kohteita ovat USA, Kanada, Iso-Britannia ja Australia. Manner-Euroopassa Saksa. Maahanmuuttajat, jotka eivät työllisty, ovat taloudelle nettorasite.

Käytännössä onkin niin, että Suomen pitäisi saada syntyvyytensä kuntoon. Muussa tapauksessa tilanne ei ole taloudellisesti kestävä. Ainakaan maahanmuutolla sitä ei nykyisillä reunaehdoilla kyetä korjaamaan.

On masentavaa, että yksikään puolue ei ole ottanut syntyvyyden lisäystä vaaliteemakseen. Tämä taas kertoo paljon siitä kuinka irti poliittiset päättäjämme ovat todellisuudesta.

Maahanmuutto ei ole ratkaisu. Syntyvyyden saaminen nousuun on ratkaisu.

Edit. Kaavassa ollut virhe korjattu.

Advertisements

From → Uncategorized

12 kommenttia
  1. Suurin este ongelmaan on naisille, eläkkeen turvaamiseksi asetettu käytännöllinen ”pakko” käydä kokopäivätyössä. Jos lasten synnyttäminen ja hoito olisi eläkettä lisäävä asia niin Hollannin malli jossa naisten puolipäivätyö on yleistä kävisi Suomessakin mahdolliseksi.

    Valitettavasti tämä ei näytä nykyfeministisen ura-ajattelun Suomessa kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta.

    • Eläkekertymän ulottaminen lastenhoitoaikaan, vanhempainloman/äitiysloman kustannusten jaon rationalisointi, erilaiset verohelpotukset yms olisivat varmasti toimivia ja tehokkaita keinoja lasten hankkimisen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Itse asiassa voisi aivan hyvin tehdä myös mallin, jossa lapsettomat miehet ja naiset saavat pienemmän eläkkeen kuin lapsia hankkineet.

      En usko feminismin olevan este lasten hankkimisen houkuttelevuuden lisäämiselle. Kyse on enemmän hölmöstä itsepetoksesta.

      Kuvitellaan, että alhainen syntyvyys voidaan korvata jollain vippaskonstilla kuten maahanmuutolla. Työperäisellä maahanmuutolla tyyliin USA ja Australia se voisi onnistuakin, mutta jokainen sosiaaliturvan varassa elävä maahanmuuttaja vain pahentaa ongelmaa.

  2. Olen itse ehdottanut ratkaisuksi porrastettua perustuloa, joka korvaisi kaikki sosiaaliset tulonsiirrot, myös työeläkkeen, johon laittaisin eläkekaton. Nykyinen eläkeponzijärjestelmä on liian kallis rahoitettava, varsinkin tällaisella demografialla ja työllisyysasteella.

    Yksinkertaisuudessaan homma menisi siten, että ”mitään tekemätön” kansalainen saisi noin 600 euroa verotonta perustuloa kuukaudessa, eli KELAn peruspäivärahan verran. Opiskelu, omaishoito tai perheenlisäys nostaisi verottoman perustulon tonnin paikkeille kuussa ja sen päälle saisi ansaita verollista palkkatuloa niin paljon kuin sielu ja kroppa sietää. Tällä poistuisi taloudellisen epävarmuuden vaikutus perhesuunnitteluun. Jyrkähkö veroprogressio olisi kuitenkin kansantaloudellinen välttämättömyys, jos inflaatio halutaan pitää kurissa.

    Tässä on kuitenkin akilleen kantapäät olemassa, eli euron puitteissa johtaisi ”sosiaalishoppailun” lisääntymiseen ja toisaalta kaikilla tuilla on taipumus liukua elinkustannuksiin. Siksi tarvittaisiin oma valuutta ja keskuspankki, joka voisi laskea osan rahasta liikkeelle ”velattomana”. Kelluva valuutta pitäisi kotimarkkinat aina kohtuullisessa vireessä ja ulkoinen arvo putoaisi tasolle, joka veisi pohjan sosiaalishoppailulta. Työperäiselle maahanmuutolle ei kuitenkaan muodostuisi estettä, jos sellaiselle tarvetta on.

    Kiinteistövarallisuuden ansioton arvonnousu pitäisi tulpata, koska todellisuudessa sen käyttöarvo laskee aina iän myötä ilman remontteja. Jonkinlainen yrityksiä vastaava poistojärjestelmä palkitsisi omaisuuden kunnossapidosta ehkä parhaiten ja pitäisi asuntojen hinnat kurissa. Sinnehän ne kuplat enimmäkseen muodostuvat kun taloudessa menee hetkellisesti liian lujaa.

    Suomessa verotuksen luonne on muutenkin lähtökohtaisesti rankaiseva. Jos se olisi ekologisesti ja sosiaalisesti palkitseva, käyttäytyminen muuttuisi varmasti haluttuun suuntaan.

    Perinteisesti täällä on ihailtu Saksaa ja toteutettu hampaat irvessä ”deedeeärrää”, eikä näissäkään vaaleissa ilmeisesti ole vielä tulossa muutosta. Seuraava hallitus tuskin elää kahta vuotta pidempään, koska joko velkojat viheltävät elvyttäjien pelin poikki tai AY-liike austerityn kannattajien. Samassa veneessä ovat ainakin pienyrittäjät, joilta austerity vie asiakkaiden vähänkin ostovoiman.

    Järkiintymiseen vaaditaan näköjään Oy Suomi Ab:n konkurssi.

  3. Merkantti Matikainen permalink

    Väestöpolitiikka tosiaankin pitäisi nostaa keskustelun keskiöön.

    Suomen syntyvyys on laskenut alle uusiutumistason. Jotakin tapahtui vuonna 1950. Sitä ennen (v. 1750…1950) Suomen väkiluku kaksinkertaistui noin 70 vuoden välein. Nyt lienee turha odottaa, että Suomi saavuttaisi 8 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2020.

    Työperäinen maahanmuutto korjaisi vajeen nopeasti. Kun maahanmuuttajat olisivat yli 25-vuotiaita ja maastamuuttajat yli 65-vuotiaita (asumisviisumi vain työn perusteella), työikäisen työvoiman lasku korjautuisi tehokkaasti . Mutta oikea ongelma on se, ettei Suomi houkuttele työikäisiä maahanmuuttajia.

    Robotteja, anyone?

    • Työperäinen maahanmuutto olisi ja on hyvä juttu. Mutta vaikea tosiaan on kuvitella, että Suomeen muuttaisi sellaista väestöä, jota tarvitsisimme. Nykyisen maahanmuuton aiheuttama sosiaalimenojen kasvu ja maahanmuuttajien alhainen työllisyys kertoo asiasta aivan riittävästi jokaiselle, joka ei tahallaan halua ummistaa silmiään.

      Kannatan työperäistä maahanmuuttoa, mutta en kannata sosiaalituen varassa elävien maahanmuuttoa. Töihin tulevista on nettohyötyä, työttömänä tai muuten työvoiman ulkopuolella olevista maahanmuuttajista syntyy pelkkiä kustannuksia ilman hyötyjä.

      • Merkantti Matikainen permalink

        Suhteellisesti suurin osuus ulkomailla syntyneitä on Vatikaanissa: 100%. Vanavedessä seuraavat UAE (83.7%) ja Qatar (73.8%). Monacokaan ei ole kaukana kärjestä (64.2%). Absoluuttisin luvuin kolmen kärki näyttää seuraavalta: 1) USA: 46 milj. 2) Venäjä: 11 milj. 3) Saksa: 10 milj. (Lähde: Wikipedia – List of countries by foreign-born population)

  4. Ranskassa on vaikeaa tehdä yhteiskunnallista tutkimusta aiheesta, koska laki kieltää etnisyyden ja mm. uskontojen tilastoinnin.

    Silti, kiertoteitäkin löytyy. Ranskan hallituksen alaisuudessa työskentelevä ajatushautomo sai kohtalaisen ikäviä tilastotietoja aikaiseksi. Pitkään tiedossa on ollut, että ensimmäisen polven maahanmuuttajat erityisesti Afrikasta, mutta myös Euroopan ulkopuolelta, työllistyvät heikosti. Sen lisäksi on hoksattu, että alhainen työllisyys sekä heikko koulutus riivaavat myös toista sukupolvea – eli sosiaalinen status periytyy. Tämä vastannee aika hyvin mm. Suomen PISA-tutkimuksessa paljastuneita tietoja siitä, että testitulokset vielä toisen polven maahanmuuttajataustaisillakin ovat pari vuotta valtaväestöä jäljessä.

    Realistiset vaihtoehdot ovat joko suurempi valikoivuus maahanmuutopolitiikassa tai tehokkaampi kotouttaminen. Näytöt jälkimmäisen onnistumisesta panos/tuotto-tehokkaasti ovat hatarat. Ensimmäinen olisi helppo, mutta ei muka voi, koska ”rasismia”. Varmaan kannattaa rasismista ulisijoiden olla sitten yhteydessä Ranskan hallitukseen, että lopettaisivat tilastojen julkaisemisen. Sillähän se varmaan asia korjaantuisi.

    Lähteet:
    The Economist: Ethnic minorities in France – An edgy inquiry
    A taboo on studying immigrant families’ performance is fraying
    http://www.economist.com/news/europe/21647638-taboo-studying-immigrant-families-performance-fraying-edgy-inquiry

    http://www.strategie.gouv.fr/publications/jeunes-issus-de-limmigration-obstacles-insertion-economique

    • Puhtaasti taloudellisessa mielessä ainoa toimiva vaihtoehto on tiukka valikoivuus maahanmuuttopolitiikassa. Tähän selvennyksenä se, että kannatan rajoittamatonta työperäistä maahanmuuttoa. Mutta en kannata sosiaalista maahanmuuttoa enkä usko kotouttamisen toimivan.

      Mikäli Suomessa olisi heikompi sosiaaliturva muille kuin työperäisille maahanmuuttajille, niin epäilen maahanmuuttajien määrän romahtavan lähes välittömästi. Monesta maasta tulevat elävät Suomen sosiaaliturvalla omasta mielestään kuin kuninkaat ja täysin ilman mitään tarvetta työn tekemiseen. Tuollaiset maahanmuuttajat ovat maallemme pelkästään vahingoksi. On jotenkin erikoista, että tämä asia on monelle mahdoton ymmärrettävä. Varsinkin kun monet samoista tahoista pitävät kovaa meteliä sosiaalipummeista ja kantasuomalaisten lorvailusta sosiaaliturvan varassa.

    • Merkantti Matikainen permalink

      Kuka valikoisi maahanmuuttajan – valtio, kunta, yritys, vuokraisäntä, vanhemmat, puoliso,…?

      Valikoituminen toimisi kuin itsestään, jos vero- ja sosiaaliturva yms. synkronisoitaisiin sopivasti. Esimerkiksi niin, että maahanmuuttaja ei kuulu Suomen verotuksen ja sosiaaliturvan piiriin muuttovuonna ja seuraavina kolmena kalenterivuotena.

      Suurin maahanmuuttajaryhmä lienee edelleen suomalaiset paluumuuttajat.

      • Oleskelulupaa haki vuonna 2014 kaikkiaan 22’076 henkilöä. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 17’995. Suurimmat kansalaisuusryhmät olivat venäläiset, intialaiset, kiinalaiset ja ukrainalaiset.

        Turvapaikanhakijoita oli 3’651 ja myönteisiä päätöksiä 1’346. Suurimmat turvapaikkaa hakeneet kansallisuudet olivat irakilaiset ja somalit.

        Lukujen lähde Maahanmuuttovirasto.

        Suomalaisten paluumuuttajien osalta kysymys on aika erikoinen. Syynä se, että olen varmaankin itse kolmeen otteeseen näkynyt paluumuuttajana ulkomailla työskentelyn jälkeen.

        Tuo mitä kirjoitit veroista ja sosiaaliturvasta pitää pitkälti paikkansa.

        Sivumennen sanoen työperäisessä maahanmuutossa valinnan luonnollisestikin viime kädessä tekisi töihin ottava työnantaja.

  5. Merkantti Matikainen permalink

    Katsotaan vielä, mitä Wiki sanoo:

    ”Pohjoiset alueet ovat harvaan asuttuja, ja siellä asuu valtaosa Suomen alkuperäisväestöstä, saamelaisista.

    Väestöyhteenvedon mukaan vuoden 2013 lopussa Suomessa oli yhteensä 5 451 270 asukasta… Väkiluku kasvoi 24 596 henkilöllä. Elävänä syntyneitä oli 58 134, kuolleita 51 472, maahanmuuttajia 31 941 ja maastamuuttajia 13 893. Vuonna 2012 Suomen kansalaisuuden sai 9 087 henkeä.

    Vuonna 2004 Suomessa asui pysyvästi noin 114 000 ulkomaan kansalaista. Suomen kansalaisia ulkomailla asuu noin 250 000.”

  6. de comments permalink

    On helppo yhtyä työperäisen maahanmuuton sallimiseen. Toki sekin mielestäni pitäisi toteuttaa siten että maahantulijalla on jo valmiina työpaikka, josta todistus oleskelulupaa haettaessa. Ensin myönnettäisiin tilapäinen oleskelulupa (ehkä 1v) jotta voitaisiin varmistua siitä työpaikan olemassa olosta.

    Mikä vaikutus annettaisiin sille että työttömänä on jo saatavissa omasta maasta työntekijä ulkomailta tulevan tilalle? Pitäisikö hyväksyä työnantajan tekemä valinta? Mielestäni noin voitaisiin ehkäpä menetellä, ainakin poikkeustapauksissa.

    Yhtäkään oleskelulupaa ei pitäisi myöntää humanitäärisin syiden nojalla tulleille jos vähänkään maahantulijan kotimaassa on rauhallista ”nurkkausta”. Ensin on maahanmuuttajan velvoivoitettava muuttamaan maansa sisällä, eikä rynnätä mahdollisten sosiaalitukien perässä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: