Skip to content

Missä sitä jaettavaa syntyy – maakuntakatsaus

tammikuu 18, 2015

Kävin äskettäin keskustelun siitä missä oikein Suomessa syntyy sitä kaikille jaettavaa. Oma väitteeni oli se, että sitä jaettavaa syntyy yllättävän monessa paikassa Suomessa ja keskustelukumppanini ilmaisi mielipiteenään, että suurin osa jaettavasta syntyy pääkaupunkiseudulla. Keskustelu kertoo vaalien lähestymisestä. Asia on sinänsä aika helposti selvitettävissä pienillä laskelmilla ja julkisesti saatavilla olevalla datalla. Tehdäänpä pieni laskelma asiasta. Yksi hieno mittari, joka kertoo mitä missäkin tapahtuu, on jalostusarvo. Jalostusarvohan lasketaan seuraavasti:

BRUTTOARVO aine- ja tarvikeostot ostot yrityksen muilta toimipaikoilta aine- ja tarvikevarastojen muutos ulkopuoliset palvelut muut kiinteät ja muuttuvat kulut (pl. henkilöstökulut) + käyttöomaisuuden myyntitappiot + kauppatavaroiden hankinta = JALOSTUSARVO

Toisin sanoen jalostusarvon avulla voimme laskea kuinka paljon lisää meitä suomalaisia rikkaammiksi tekevää työtä tehdään missäkin. Tätä määritelmää käyttäen voimme lisäksi tarkastella eri toimialojen käyttäytymistä, joskaan kaikki palvelualat eivät ainakaan vielä tarjoa sopivaa dataa laskelmille julkisesti saatavilla olevassa muodossa.

Ennen kuin joku vinkuu siitä, että eihän jalostusarvoa noin vain voi laskea, niin kerrottakoon, että kyseessä on suhteellisen triviaali normaalien kirjanpitotietojen perusteella laskettavissa oleva suure.

Nyt me voimme vertailla eri alueiden tuottamaa jalostusarvoa. Ne alueet, jotka tuottavat enemmän jalostusarvoa per asukas kuin toiset alueet, tuottavat sitä jaettavaa myös toisten alueiden kulutettavaksi. Pahoittelen, mutta näin se menee.

Tehdään seuraavaksi virallisten lukujen pohjalta aihetta käsittelevä laskelma valmistavan teollisen tuotannon ja alkutuotannon sekä kaivostoiminnan osalta. Luvut Tilastokeskukselta, käyttäen tuoreinta Tilastollista vuosikirjaa. Käyttämäni ryhmät ovat: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous; B Kaivostoiminta ja louhinta; 10 Elintarvikkeiden valmistus; 11 Juomien valmistus; 13 Tekstiilien valmistus; 14 Vaatteiden valmistus; 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus; 16 Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden valm. (pl. huonekalut); 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus; 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen; 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus; 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus; 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus; 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus; 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus; 24 Metallien jalostus; 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet); 26 Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valm.; 27 Sähkölaitteiden valmistus; 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus; 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valm.; 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus; 31 Huonekalujen valmistus; 32 Muu valmistus.

Olen tietoisesti valinnut sellaisia tuotannon aloja, joiden tuotoksia voidaan ainakin periaatteessa viedä ulkomaille. Palvelualoja en ole ottanut mukaan. En ole myöskään ottanut mukaan rakentamista, sillä sitä tehdään luonnollisesti eniten siellä missä on eniten ihmisiä. Katsotaan nyt sitten kuinka paljon jalostusarvo on kussakin maakunnassa asukasta kohden (luvut Tilastokeskukselta).

Jalostusarvo_maakunnittain

Näyttää siltä, että tilanne ei todellakaan ole niin suoraviivainen kuin helposti kuvittelisi. Tiedän vallan hyvin, että mikäli tehdään vastaava vertailu palkkasumman tms mukaan, niin tilanne muuttuu aivan toiseksi. Mutta tuotannon jalostusarvon maakunnallinen jakauma kertoo karua kieltään siitä missä jalostusarvoa syntyy.

On kuitenkin selvää, että sitä jaettavaa syntyy yllättävän monella alueella Suomessa.

Mainokset

From → Uncategorized

6 kommenttia
  1. Merkantti Matikainen permalink

    Mikä milloinkin on menestyksen mitta? BKT, jalostusarvo, nettovarallisuus…

    Kun siirrytään maakuntasarjasta maailmanmestaruuskilpailuihin, menestystä täytyy mitata ja metsästää Suomen rajojen ulkopuolella.

    Vientimies myy jäänmurtajan siniselle valtamerelle. Pelifirma kauppaa virtuaalitodellisuutta kyberavaruudessa. Miljonäärit ja miljardöörit muuttavat muualle.

  2. n.n permalink

    Aivan hiljakkoin jossain oli saman tyyppinen vertailu vaihtotaseesta.
    Maakunta joka kokonaisuudesaan vastasi vaihtotaseen alijäämästä oli uusimaa/pk-seutu, koko muun maan vaihtotase maakunnittain tarkasteltuna oli ylijäämäinen.

    (tarkastelu oli tietty jaksolta jolloin vaihtotase oli alijäämäinen.)

    Kukakohan tuon oli tehnyt, muistais vaan.

    😀 Hei myydään tuottamaton Gelsingforskij eniten tarjoavalle niin saadaan valtion velkaa lyhennettyä! Siellähän on jo tsaarin patsaskin keskellä kylää, kyllä ostajia varmasti löytyy. 😀

    • Helsinkiläisenä en ole kovinkaan innostunut tuosta myymishankkeesta jos siitä ei tulisi jotain lisäetuja. Mutta kieltämättä virkamiesten ja pääkonttoreiden Helsinki ei mainittavaa positiivista panosta tähän nykytilanteeseen vientimielessä tuo.

  3. n.n permalink

    Niin Tullihan se tietenkin,

    http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maakunnat/index.jsp

    Onkohoan tuohon uudenmaan suureen alijäämään jokin järkevä selitys, esim maahantuonnin kirjautuminen keskusliikkeen pääkonttorin sijaintipaikan mukaan tjsp. ?

  4. Riikka Söyring permalink

    Suomalaisen nettokeskipalkka on noin 1400 euroa kuukaudessa http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/05/19/1300-ekk-katso-kuka-saa-surkeinta-palkkaa/20117024/12

    Sillä ei asuta Helsingin seudulla ilman asumistukea. Palvelualatkin huomioiden homma siis menee niin että maakunnat tukevat asumistuella ja muilla tulonsiiroilla Helsingin seudulta sijoitusasunnon vuokraamistarkoituksissa hankkineiden varallisuuden kasvua.

    Mikä asumistukijärjestelmä on osaltaan johtanut siihen että vuokrien ja asuntojen hinnat ovat pilvissä eikä hinnanmuodostus oikeastaan tapahdu ns. markkinatalouden piirissä.

    Ongelma on tietenkin sama koko maassa mutta Hgissä se ehkä näkyy kärjistyneimpänä.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Liberaali Helsinki ja talous – liberalismi kasvaa kun valtio maksaa | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: