Skip to content

EU-tuomioistuin: Jäsenmailla ei ole veto-oikeutta EU:n toimielimien päätöksiin

tammikuu 15, 2015

Saksan perustuslakituomioistuin lykkäsi omaa päätöksentekoaan EKP:n OMT-ohjelmasta ja kysyi EU-tuomioistuimen mielipidettä. Nyt olemme saaneet ensimmäisen lausunnon asiasta. Tuo lausunto onkin mielenkiintoista luettavaa. Kuten yleensäkin EU:n kanssa, niin todellinen merkitys pitää lukea rivien välistä, joskin tässä tapauksessa se todellinen merkitys on sanottu aika suoraan.

Lainaan ratkaisuehdotusta:

59. Ensinnäkin on nähdäkseni lähes mahdotonta säilyttää unionia tällaisena, kuin se nykypäivänä on, jos siihen aiotaan kohdistaa ehdoton, huonosti määritelty ja käytännössä jokaisen valtion vapaasti käytettävissä oleva varaus niin sanotun perustuslaillisen identiteetin nimissä, jos tämän väitetään vielä eroavan SEU 4 artiklan 2 kohdan kansallisesta identiteetistä.

 

60. Tällainen ”identiteettivaraus”, jonka voisivat tehdä ja jota voisivat riippumattomasti tulkita nykyisten peräti 28 jäsenvaltion toimivaltaiset elimet, usein tuomioistuimet, sysäisi unionin oikeusjärjestyksen hyvin todennäköisesti toissijaiseen asemaan ainakin kvalitatiiviselta kannalta. Asiaa tämän tarkemmin käsittelemättä ja haluamatta arvioida sitä lainkaan totean, että nyt käsiteltävän asian ominaisuudet voivat nähdäkseni olla hyvä esimerkki juuri kuvaamastani tilanteesta.

Toisin sanoen kansallisilla oikeusistuimilla ei ratkaisuehdotuksen mukaan ole mitään käytännön merkitystä. Kansallinen lainsäädäntö ja sääntöjen tulkinta on siis alisteista EU-toimielimille.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset saavat äänestää aivan mitä haluavat kevään eduskuntavaaleissa. Äänestystuloksella ei vain ole käytännön merkitystä muuten kuin poliitikkoja työllistävänä sirkuksena.

Ratkaisuehdotuksen mukaan jäsenmaiden toimielimillä kuten Suomen eduskunnalla ei ole veto-oikeutta EU:n toimielimien päätöksiin. Ratkaisuehdotus löytyy täältä.

Demokraattisesti valittu eduskuntamme on siis alisteinen EU:n virkamieskoneistolle.

EU:n virkamieskoneistoon et voi äänestämällä vaikuttaa.

Mainokset

From → Uncategorized

7 kommenttia
  1. jari2208 permalink

    61. Toiseksi en usko, että on tarpeen muistuttaa, että unionin tuomioistuin on ottanut toiminnassaan jo kauan huomioon jäsenvaltioiden yhteisen valtiosääntöperinteen, kun se on hakenut inspiraatiota unionin perustana olevan arvojärjestelmän rakentamiseen.(29) Tässä yhteisessä valtiosääntöperinteessä unionin tuomioistuin on pyrkinyt mieluummin luomaan oman oikeuskulttuurin, joka perustuu unionin oikeuksiin. Näin unioni on saanut luonteensa paitsi oikeuteen perustuvana yhteisönä, myös valtiosääntökulttuuriin perustuvana yhteisönä.(30) Tämä yhteinen valtiosääntökulttuuri kuuluu unionin yhteiseen identiteettiin, minkä tärkeänä seurauksena on mielestäni se, että jokaisen jäsenvaltion perustuslaillinen identiteetti, joka on jokaisella valtiolla jossain määrin erityinen, ei voi sijaita valovuosien päässä yhteisestä valtiosääntökulttuurista, näin varovasti ilmaistuna. Sen sijaan hyvin ymmärrettävissä olevasta avoimesta asennoitumisesta unionin oikeuteen (favor Europae) tulisi seurata keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä periaate, jonka mukaan unionin ja jokaisen jäsenvaltion perustuslailliset identiteetit ovat perusosaltaan yhteneviä.

    Tuosta voi myös lukea, että kenen perustuslain on tarkoitettu joustavan, ja kenen hyväksi. Ennakoineen tavoitteena olevaa liittovaltiota.

  2. jari2208 permalink

    67. Käytännössä tällainen hypoteesi voisi muodostua siitä, ettei pyyntöä hylätä suoralta kädeltä, vaan luotetaan siihen, että kansallinen tuomioistuin pitää unionin tuomioistuimen saaman vastauksen perusteella ja kyseisen vastauksen huomioon ottaen, asian vaikuttamatta sen omien tehtävien hoitamiseen, esitettyyn kysymykseen annettua unionin tuomioistuimen vastausta pääasioiden käsittelyn kannalta määräävänä. Vilpittömään yhteistyöhön kuuluu luottamus, ja tällä luottamuksella voi olla erityinen merkitys nyt käsiteltävässä asiassa. On muistettava, että Bundesverfassungsgericht muotoili nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön siten, että unionin tuomioistuin voi kohtuudella luottaa siihen, että Bundesverfassungsgericht pitää saamaansa vastausta riittävänä ja lopullisena ja että kyseinen vastaus voi yksin riittää siihen, että Bundesverfassungsgerichtilla on riittävät arviointiperusteet pääasioissa esitettyjen vaatimusten ratkaisemiseksi.(34) Bundesverfassungsgerichtin itsensä tuomiossa Honeywell esittämä etenemissuunnitelma voi vahvistaa tämän näkemyksen.(35)

    Tästä tekstistä käy hyvin selväksi se, että ennakkoratkaisua pyydetään ns. korkeammalta taholta, jolle kansalliset perustuslait ovat alisteisia (lue kohdat 34 ja 35 myös). Tässä paljastuu Suomen ns. ”itsenäisyys”.

  3. Sonck permalink

    Euro on siis pelastettu!

    • Ehkä hetkellisesti, mutta tuskin pitkän ajanjakson osalta. Veikkaisin, että Saksassa tästä syntyy melkoinen myllerrys. Lisäksi peliin tulevat mukaan kriisimaiden halu saada velkojaan anteeksi tai EKP ostamaan koko paketin.

      • Merkantti Matikainen permalink

        Määrällisen elvytyksen laatu saattaa ratkaista Saksan kannan.

        Jos EKP ostaa 500 mrd eurolla AAA-velkoja, luottoriski ei ehkä kasva kohtuuttomasti.

      • Joka Kodin Lakimies permalink

        Elvytyksen idea on suurimmaksi osaksi siinä, että velkamaiden papereiden korot laskevat, kun EKP ostaa niitä. Jos ostetaan AAA-papereita, niin siitä ei ole ainakaan suoranaisesti hyötyä kriisimaille.

        EKP voi muutenkin painaa rahaa miten paljon huvittaa, joten vaikka EKP ottaisi takkiin, niin sillä ei olisi mitään väliä, koska ne on vain numeroita tietokannassa. Luottamuksen horjuminen on tietysti eri asia, joka nähtiin joulukuun loppupuolella Venäjällä.

        ”EU-lainsäädäntö jakaantuu ns. primaari- ja sekundaarilainsäädäntöön. Primaarilainsäädännöllä tarkoitetaan ennen muuta perussopimuksia, jotka ovat EU:n kaiken toiminnan perusta.
        Sekundaarilainsäädäntöä kutsutaan myös johdetuksi lainsäädännöksi, sillä se johdetaan perussopimuksissa määritellyistä periaatteista ja tavoitteista. Sekundaarilainsäädäntöön kuuluu asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä.
        Jäsenmailla on ensisijainen vastuu EU:n perussopimusten ja lainsäädännön asianmukaisesta ja oikea-aikaisesta soveltamisesta, ja Euroopan komissio valvoo tätä toimintaa.
        Komissio voi ryhtyä toimiin
        jos jokin EU-maa ei sisällytä EU-direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöään tai ei ilmoita komissiolle, mitä toimenpiteitä se on toteuttanut
        tai jos se epäilee jonkin EU-maan rikkovan EU-lainsäädäntöä.
        Jos ratkaisuun ei päästä, komissio voi aloittaa virallisen rikkomusmenettelyn ja lopuksi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.”

        http://ec.europa.eu/atwork/applying-eu-law/index_fi.htm

        Valtiot ovat kirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan EU on oikeus päättää tietyistä asioista. Ei tämä sen ihmeellisempää ole kuin se, että valtio päättää monista Helsinkiäkin koskevista asioista. Selvää pässinlihaa, sanon minä.

      • Teknisessä mielessä EKP voisi elvyttää rajattomasti ja vähät välittää mahdollisista tappioista, suora setelirahoitus voisi olla järkevin vaihtoehto. Mutta poliittisessa mielessä julkisasiamiehen lausunto on myrkkyä monen maan sisäpolitiikassa, erityisesti Saksassa. Poliittinen kuohunta ei suinkaan lopu tähän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: