Skip to content

Presidentti Niinistö, velka ja hyvinvointi – mukavampi jos Niinistö ei ottaisi kantaa talouteen

joulukuu 2, 2014

Presidentti Sauli Niinistö on ottanut aika jännittävällä tavalla kantaa hyvinvointiin, velkaan ja kansantalouteen YLE:n tarjoamalla kyselytunnilla. Sen jälkeen kun Taloussanomat oli uutisoinut oman tulkintansa presidentin näkemyksistä, niin minun oli ihan etsiä olisiko kyselytunnin nauhoite jostain löydettävissä. Löytyi (linkki täällä). Todellakin, presidentti Niinistö ei todellakaan ole vakuuttavimpia taloudellisia ajattelijoita ja parhaimmillaankin hänen kommenttinsa ovat hämmentäviä.

Tällä kertaa Niinistö nosti esiin kaksi mielenkiintoista väitettä, jotka ovat kasvun mahdollisuuksien puute ja velkavetoinen hyvinvointi. Kasvupotentiaalin puute eli secular stagnation, uusi normaali, on monimutkaisempi asia, mutta velkavetoinen hyvinvointi –väite on hölynpölyä.

Ensimmäisenä asiana tuo kasvupotentiaalin puute, secular stagnation. Secular stagnation on mielestäni hyvinkin todennäköinen ilmiö mikäli harrastettu talouspolitiikka pysyy nykyisellään. Maailman atomit ja bitit voidaan järjestellä niin monella eri tavalla, että en pysty näkemään mitään välttämätöntä syytä sille, että talouskasvu olisi törmännyt johonkin maagiseen kattoon. Kyse on enemmän politiikasta. Hyvän esimerkin tarjoaa jo kadotetuksi mainittu Japani, jossa investoinnit kasvoivat edellisellä neljänneksellä 3,1% edelliseen neljännekseen verrattuna. Kannattaa muistaa, että investoinnit yleensä supistuvat enemmän kuin muu talous. Joten eiköhän Japanissa uusi politiikka tuota tulosta kunhan jättävät uudet veronkorotukset tekemättä. Toisin sanoen kasvun edellytysten puuttuminen vaatisi uutta politiikkaa, jotain muuta kuin kasvua estävää politiikkaa.

Euroalueen politiikka muistuttaa Japanin politiikkaa silloin kun Japani ei kasvanut. Joten siinä mielessä Niinistö varmaan onkin oikeassa, tällä politiikalla kasvun edellytyksiä ei ole. Joku voisi ajatella, että politiikkaa pitäisi muuttaa. Mutta koska euro on ikuinen ja noudatetulle politiikalle ei ole vaihtoehtoja, niin kasvun edellytyksiä ei ole.

Toinen Niinistön väite on suorastaan pöyristyttävä. Heitto siitä, että hyvinvointimme ennen kriisiä olisi rakennettu velan varaan on puhdasta hölynpölyä. Suomi on niin pieni maa, että meidän hyvinvointiimme yhden yrityksen eli Nokian kännykkäpuolen ilmiömäinen menestys vaikutti enemmän kuin olisi arvannut. Asian tiimoilta kannattaa tutustua Roger Wessmanin mainioon kalvosarjaan aiheesta ja katsoa myös video (löytyy täältä).

Ei ole hyvinvoinnin rakentamista velalla jos valmistan tuotetta X ja myyn sitä hirveän määrän. Nyt on luonnollista, että jos X ei enää mene kaupaksi, niin tuloni supistuvat. Tuolloin minun pitäisi kyetä valmistamaan tuotetta Y ja myydä sitä hirveät määrät. Muuten elintasoni laskee. Mutta Niinistön väite siitä, että hyvinvointi olisi ollut velan varaan rakennettua ei ole totta.

Ehkäpä sen sisäisen devalvaation myyminen kansalaisille edellyttää mahdollisimman suurta syyllistämistä. Sillä perustuuko syyllistäminen tosiasioihin ei tietenkään ole hirveästi väliä, pääasia että äänestäjät saadaan uskomaan syyllisyyteensä. Nyt syyllistämisellä on jo kiire koska vaalit ovat aika lähellä ja pelko siitä, että äänestäjät rankaisisivat talousmielessä tuhoisasta politiikasta on ilmeinen.

Minusta olisi kuitenkin jollain tavoin mukavampaa jos Niinistö ei ottaisi kantaa talouteen. Erityisesti siksi, että hänen kannanotoillaan on viime aikoina tupannut olemaan vähän tekemistä talouden kanssa ja erittäin paljon puoluepolitiikan kanssa.

Ainakin selkeästi virheellisten lausuntojen antamista voisi olla syytä rajoittaa.

Mainokset

From → Uncategorized

16 kommenttia
  1. H. Myllyniemi permalink

    Secular Stagnationista on ihan näppärä lisätietopaketti luettavissa Economistin sivuilta kaikille niille, jotka haluavat – tai katsovat tarpeelliseksi – saada lisätietoa.

    http://www.economist.com/blogs/graphicdetail/2014/11/secular-stagnation-graphics

  2. Eikö sentään Niinistön haastattelu kulje yleisellä tasolla siitä ”miten maa makaa”, ei spesifeissä yksityiskohdissa? Kun Niinistö puhuu velan varassa ylläpidetystä liian korkeasta elintasososta (44 min kohdalla) niin kyllä hän siinä puhuu länsimaista yleisemminkin, ei pelkästään Suomesta. 2008 eteenpäinhän me sitäpaitsi otimme jatkuvasti velkaa entisen, jo 90-luvulla otetun päälle joten maininnat liian korkeasta elintasosta ovat siis paikallaan kuin myös puhe siitä ettei paluuta aikaisempaan enää ehkä lainkaan ole. Mielestäni haastattelu oli näiltä osin ihan ok.

    Mutta mielenkiintoisia juttuja tällä blogilla on!

    • Itse asiassa Suomi maksoi velkaansa pois 2000-luvun hyvinä vuosina. Siinä mielessä se ei pidä paikkaansa.

      • n.n permalink

        Näin lonkalta lähteistä tarkistamatta sanoisin että vv -92 -08 suomen valtion velan bkt-suhde tais pudota kahdeksastakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttiin.

        Tämä unohtuu aina mm niinistöltä, koska se velka on niin kamala.

        @ tyhmyri, suomen valtion velka pidemmällä aikavälillä, koko itsenäisyyden aika, olis ääreest kiinostava jutun aihe,

        Pidemmän aikavälin tietoja on yleisistä lähteistä pirun hankala setviä.

        ( Sehän tais sotavuosien aikanakin pysyä 10-40 pros välillä tuo, kunnes lävähti tuulettimeen tämä ensimmäinen kotimainen pankki- ja valuuttakatastrofi -89. Toinen mukava piikki näkyy seuraavan pankkikuplan kohdalla post 2008, mut tosiaan, koko edeltävän ajan hiihdetään välillä 10-40 pinnaa. Eikä tainnut olla edes estoja käyttää tarvittaessa setelirahoitusta jos ei muuten ole finanssit kohdillaan tärkeisiin infrainvestointeihin.)

  3. Tyranni1 permalink

    Onko tuo japanin tilanne ihan oikeasti kovinkaan hyvä? Reaalipalkat laskevat ja gdp ei taida olla kovin vauhdikkaassa kasvussa, päinvastoin. GDP:n kasvu jo kaksi kvartaalia negatiivisena. Jotenkin tuntuu, että tuo abenomicks ei ihan ole toiminut niin kuin ennustettu.

    • Japanin suhteen väittäisin ”tiedot kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”. Tämä siis jos olisin Abenomics-politiikka. Kannattaa monesti katsoa useampia lukuja.

  4. Max von Snowdon permalink

    Kysymys Tyhmyrille. Jatkuvasti puhutaan mediassa Suomen rakenteellisista ongelmista ja sen sellaisista kuvioista. Nordean ekonomistit edelleen ehdottavat suomalaisille heti toteutettavaa palkka-alea ja samaan aikaan veroalea. Jotta Suomi ylipäänsä selviytyisi tästä nykytilasta, niin voisitkohan antaa vaikka 10 eri vaikuttavaa toimenpide-ehdotusta jotka Kansanedustajat (siis käytännössä puolueet) voisivat toteuttaa nopeasti.

    Tapaan tällä viikolla (perjantaina) kansanedustajia. Voisin heittää ideoitasi kansanedustajien pöydälle heidän mietittäväkseen. Me kiitämme jo tässä vaiheessa!

    • Heh. Sinänsä aika paha. Keinoista pitäisikin erottaa ne, joista tiedämme että ne varmasti toimivat ja sitten sellaiste, joista toivotaan niiden toimivan.

      Varmasti toimivaksi tällaisessa tilanteessa tiedetään vain oman valuutan devalvointi. Mutta koska sitä ei voi tehdä, niin voisi turvautua siihen lähes toimivaan, mikä on raju rahapoliittinen elvytys, jolla inflaatio nostetaan jonnekin 5-7% tuntumaan. Mutta koska sitäkään ei voi tehdä, niin varmasti toimivia temppuja on varsin vähän. Ehkä kunnon setelirahoitus toimisi kanssa, mutta sitäkään ei voi tehdä.

      Yritän palata asiaan vielä tänään vaikka omalla bloggauksella, mutta kunnolla toimivia temppuja on tosiaan hyvin vähän.

  5. TNE permalink

    Miksi rahapoliittinen(=finanssipoliittinen) elvytys ei käy ? Äläkä sano syyksi EU:n sovittuja BKT-rajoja, nehän ovat EKP:n luovemmalla taktiikalla kierrettävissä, eihän ne ole aiemminkaan toimineet, mm. Saksa ja Ranska rikkoivat 60% prosentin rajan aika päiviä sitten. Kysymys on vain tahto-tilasta muuttaa EU:n rahapolitiikkaa/finanssipolitiikkaa vai olisiko taustalla sitten joku valtavirtainen talousajattelu, joka perustuu esim. aina automaattisesti tasapainottuviin markkinoihin, siihen kuuluisaan ”näkymättömään käteen”.

    • Ensiksi pieni yksityiskohta. Rahapoliittinen elvytys on eri asia kuin finanssipoliittinen elvytys. Rahapolitiikka on EKP:n heiniä ja finanssipolitiikka eduskunnan. Finanssipolitiikkaa ovat valtiontalous ja lainsäädäntö verotuksen yms osalta. Rahapolitiikkaa ei Suomen toiveiden muoksi muuteta elvyttäväksi, Suomen painoarvo on liian pieni.

  6. TNE permalink

    Aivan ja rahapolitiikka on kaikki ne keinot, joilla vaikutetaan korkotasoon ja tämä näyttäisi olevan euroalueella investointeja tukevalla tasolla eli lähellä nollaa eli ”all is done” sen osalta. Tarkoitan, että EKP:n tulisi tukea euroalueen finanssipolitiikkaa, investointeja, ja miksi meillä ei kyseenalaisteta näitä BKT-rajoja, joita on siis jo rikottu ilman maailman vajoamisesta pimeyteen.

    • n.n permalink

      No ehkä siksi että velalla pelottelu on erinomainen keino hallita ja saada aikaan äänestäjien valtaenemmsitön etujen mukaisia päätöksiä, joiden tekeminen ei onnistuis jos menis hyvin.
      Kuten esim hyvivointivaltion rakenteiden purkaminen. Yritäpä saada terveydenhuolto yksityistettyä nousushdanteessa.

      • n.n permalink

        Huvittava kiroitusvirhe näköjään tuli tuohon, siis tietenkin kansalaisten etujen vastaisista päätöksistä oli puhe. Mut niitten tekeminenhän ei ole mahdollista silloin kun menee hyvin.
        Siksi esim Attendo välttämättä tarvitsee ”kriisitietoisuutta”, business ei muuten kasva,.

    • Rahapolitiikkaan kuuluvat myös ne keinot, joilla vaikutetaan liikkeellä olevan rahan määrään. Itse asiassa liikkeellä olevan rahan määrän ja määrän muutoksen hallinta on oleellisempi osa rahapolitiikkaa kuin korkotaso. Lisäksi koroista kannatta aina katsoa reaalikorkoa, joka on supistuvassa taloudessa nimellisen nollakoronkin tapauksessa aika korkea.

      • Bullrun permalink

        Orphanides kiteyttää tämän tuoreessa paperissaan: ”When the zero lower bound looms near, policy needs to shift from interest rates to monetary quantities. Adjusting the size of the balance sheet could replace the traditional movements in the policy rate as a guide to policy.”

  7. Late permalink

    Euro on liian vahva Suomelle tällä hetkellä. Ennen vuotta -08 Suomi hyötyi eurosta. Näin simppeliä se on. Ennen vanhaa Suomi ja Italia kilpaa devalvoivat, kun palkkojenkorotukset meni övereiksi, mutta eurossa tämä ei toimi.

    Nyt annettaan teollisuuden näivettyä kuoliaaksi ja odotetaan hidasta kuolemaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: