Skip to content

Deflaatio ei itsessään aina ole vaarallista – sen tavallisin vaikutus on sitäkin vaarallisempi

marraskuu 19, 2014

EKP on osoittanut huolestuneisuutta deflaatiosta eli kuluttajahintojen laskevasta kehityksestä. Viimeisin huolenosoitus liittyi laskevaan raakaöljyn hintaan (asiaa koskeva Reutersin juttu täällä). EKP on sinänsä huolestunut merkittävästä todellisesta uhasta koko Euroalueen taloudelle. Vaikka EKP ja moni muu taho ilmaisee asian niin, että huolestuminen koskee kuluttajahintojen laskua, niin todellisuudessa EKP on huolestunut paljon vakavammasta ongelmasta. Tai ainakin pitäisi olla. Tuo todellinen ongelma on nimellisen kansantuotteen supistuminen, mikä tuhoaa yrityksiä, romahduttaa valtioiden verotulot ja kasvattaa reaalisen velkakuorman pilviin saakka.

Merkitään, että NGDP = PQ = C + S + G + X – M, missä P on kaikki hinnat, Q on kaikki myydyt palvelut ja tuotteet, C on yksityinen kulutus, S on säästöt, G on julkinen kulutus, X on vienti ja M on tuonti. Nyt jos merkittävä osa hinnoista laskee (eli P pienenee), niin määritelmän mukaan kansantuote pienenee. Toisin sanoen ihmisten tulot pienenevät. Deflaatio eli laskevat hinnat ovat tuolloin hyvin vaarallinen ilmiö koska osa hinnoista kuten palkat ja useimmat vastuut kuten rahoituskustannukset eivät josta helpolla alaspäin, nominaaliset vastuut eivät yleensä ollenkaan. P:n pieneneminen siis laukaisee negatiivisen kierteen.

Deflaatiokierteessä yritykset irtisanovat koska kaikille työntekijöille ei voida maksaa palkkoja (yritysten tulot pienenevät), kasvava työttömyys pienentää verotuloja, työttömät säästävät vähemmän ja kuluttavat vähemmän ja niin edelleen. Lopputuloksena on helposti velkadeflaatio, joka tekee talouden rakenteilla ja toimivuudelle suuria tuhoja.

Tämä siis jos oletetaan tuottavuuden olevan vakio. Mutta mikäli työn tuottavuus kasvaa riittävästi eli Q kasvaa, niin kuluttajahinnat voivat laskea ilman, että kansantuote supistuu. Tuolloin kansantalouden nominaalinen kasvu on hitaampaa tai vähäistä, mutta reaalinen kasvu on nopeaa. Moni 1800-luvun USA:n laskevien hintojen ja kasvavan talouden tilannetta ihannoiva ja argumenttina käyttävä unohtaa sen, että 1800-luvulla työn tuottavuus kasvoi USA:ssa melkoista vauhtia. Vaikka yksittäiset hinnat pienenivät, niin tavaroiden ja palveluiden määrä kasvoi kovaa kyytiä. USA:n nominaalinen kansantalous kasvoi huolimatta laskevista hinnoista.

Itse asiassa USA:n talous toimi tuolloin kuten teorian mukaan pitääkin. Tuottavuus kasvoi kohisten, joten tavaraa kyettiin tuottamaan entistä halvemmalla. Tuolloin kuluttajahinnat laskivat samalla kun palkat nousivat. Ihmiset ja koko USA rikastui.

Tuota kultaista kasvavan talouden ja laskevien kuluttajahintojen yhdistelmää ei ole mahdollista saavuttaa ilman tuottavuuden huimaa ja pitkäkestoista parantumista. Tuollaista parantumista ei ole nähtävillä missään teollistuneissa maissa. Siksi EKP on aivan oikeassa pelätessään deflaatiota vaikka se todellinen pelättävä asia on nominaalisen kansantuotteen pieneneminen.

Jokainen, joka väittää deflaatiosta olevan hyötyä tai ei ainakaan vahinkoja, saakin kertoa miten estetään kansantalouden supistuminen ja työttömyyden kasvu deflaation seurauksena. Varsinkin tässä tilanteessa kun sitä tuottavuudenkaan kasvua ei ole näköpiirissä.

Mainokset

From → Uncategorized

2 kommenttia
  1. hakki47 permalink

    Huolestuttavinta deflaatiossa ovat tulevaisuuden odotusarvojen kääbntyminen kasvusta supiustumiseksi. Kun moista on riittävässä määrin siedetty ja siihen totuttu, ajattelun kääntäminen päinvastaiseen on yhteiskunnan ja globaalin talouden tasolla todella vaikeaa. Kun totutaan ajatukseen, että ”huomenna saan sen halvemmalla” on seurauksena stagnaatio.

    Kun takana vielä on ratkaisematon järjestelämäongelma, jossa äänestäjien valtaosa ei luota puolueisiin, eikä niiden edustamiin poliitikkoihin on soppa valmis.

    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2014/10/politiikan-pelisaannoissa-on-jotain.html

  2. Pieni ihminen permalink

    Eikö tällöin EKP:n kohteena pitäisi olla NGDP:n kasvu eikä hintavakaus? 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: