Skip to content

Auringonlaskun maanosa – Euroopan itseaiheutettu rappio

syyskuu 1, 2014

Kansan kapinoinnin vähäisyyden lisäksi tässä eurokriisissä on toinenkin minua suuresti hämmästyttävä piirre. Ne samat federalistiset tahot, jotka ennen vuotta 2008 puhuivat EU:n muuttumisesta supervallaksi, ovat kokonaan unohtaneet nuo puheet. Tavoitteesta on ilmeisesti luovuttu. Luopuminen on luonnollista, sillä taloudellisesti heikko alue tai valtio ei ole koskaan kyennyt olemaan poliittisesti ja sotilaallisesti voimakas. Taloudellinen heikkous on aina ja poikkeuksetta tuhonnut poliittisen ja sotilaallisen voiman ennemmin tai myöhemmin – usein ennemmin.

Toistan itseäni: Taloudellisesti heikko yhteisö on myös poliittisesti ja sotilaallisesti heikko. Tämä on yksinkertainen luonnonlaki, jonka seurauksena myös Neuvostoliitto sortui.

Mikäli federalistit ja muuten vain EU:n kannattajat todella haluaisivat EU:sta tai edes Euroalueesta vahvan, niin ensimmäiseksi pitäisi laittaa talous kuntoon. Ainoa johtopäätös siitä, että Euroalueen taloutta ei edes yritetä laittaa kuntoon, onkin aika mielenkiintoinen. Kaikki toimenpiteet tähtäävät lähinnä teollisen pohjan ja alueen taloudellisen voiman heikentämiseen, mistä on pakko päätellä etteivät federalistit oikeasti halua sitä vahvaa liittovaltiota.

Federalistien luulisi olevan kehityksestä kauhuissaan. Mutta kaikkea mitä. Kukaan ei tunnut kantavan vakavaa huolta Euroalueen muuttumisesta auringonlaskun maanosaksi. Maanosaksi, jossa ei kohta ole teollisuutta eikä nuoria kansalaisia. Maanosaksi, jonka väestö pian muodostuu köyhistä eläkeläisistä ja lukutaidottomista siirtolaisista koulutettujen nuorten muuttaessa pois.

Euroalue on muuttumassa vanhenevaksi, köyhtyväksi, hampaattomaksi, nalkuttavaksi ämmäksi tai pelkurimaiseksi ylipainoiseksi ukoksi, joka ei osaa, ei uskalla, eikä kykene tekemään mitään mainittavaa. Euroalueella ei pian ole lihaksia toimimiseen ja riippuvaisuus Venäjän energia-almuista lähestyy huimaa vauhtia.

Kukaan ei kuitenkaan tee mitään tilanteen muuttamiseksi.

Mutta ehkä kukaan ei oikeasti halua laittaa Euroalueen taloutta kuntoon?

Kyynisesti ajatellen kriisimaissa on menossa ennennäkemätön omaisuuden uudelleenjako. Mitä väliä teollisuuden katoamisella ja ihmisten köyhtymisellä kun rahanarvoisen omaisuuden voi järjestellä uusille omistussuhteille. Samalla voidaan muutamat hyödylliset hölmöt palkita paikoilla Brysselin lihapatojen äärellä. Menköön Euroalue viemäristä samalla hävittäen mahdollisuuden siihen vahvaan supervaltaan.

Uskon federalistien olevan oikeasti kiinnostuneita siitä liittovaltiosta kun heidän toimensa tähtäävät siihen EU-supervaltaan eikä vanhenevan ja rappeutuvan Euroopan hävityksen kiihdyttämiseen.

Teoista päätellen ei se vahva EU-supervalta todellisuudesta pätkääkään kiinnosta siitä eniten mesonneita.

Tässäkin asiassa kannattaa katsoa tekoja ja jättää puheet kuuntelematta.

Mainokset

From → Uncategorized

8 kommenttia
  1. hakki47 permalink

    Sanot; ”Taloudellisesti heikko yhteisö on myös poliittisesti ja sotilaallisesti heikko.” Jos tuohon vielä lisätään, että huonosti toimivan markkinatalouden syy on huonosti toimiva demokratia päästäänkin perussyyhyn.

    Toimivassa demokratiassa korostuu asiantuntemus, jota nykyiset päättäjät eivät tunnu ottavan huomioon lainkaan. Heille tuntuvat riittävät uskonkappaleiksi korotetut luulot asioiden ja mahdollisten ratkaisumallien ”ainoat oikeat totuuden”. Niistä keskeisin taitaa olla vakaumus omasta oikeassa olemisesta? Vaihtoehdot tai edes AOTn kyseenalaistaminen on kerettiläistä ja sen harjoittajat luusereita.

    Kysyt; ”Mutta ehkä kukaan ei oikeasti halua laittaa Euroalueen taloutta kuntoon?” Voisiko syy olla seuraava? Kun EU ja sen edeltäjät lähtivät idealistisesti luomaan tätä rakennelmaa he lähtivät luomaan Eurooppaa? Viimeistään euro-kriisi on osoittanut ja Ukrainan kriisi vahvistanut, että Eurooppaa ei ole. On ainoastaan joukko isoja ja pieniä valtioita, joiden keskeinen yhteistyö johtaa nolla-summaan. Ja jokaisen valtion edustajat varjelevat siinä voittamista, koska heidän valtansa perustuu kansallisiin äänestäjiin mutta heidän ”uransa” edellyttää näyttävyyttä suhteessa muihin?

    Myönnän kuuluvani lähtökohtaisesti federalisteihin. Valitettavasti sen paremmin taloudelliset, hallinnolliset kuin henkisetkään rakenteet eivät liittovaltion syntymistä enää edistä. Enkä usko, että edes Venäjan arvaamattomuudesta ja ennakoimattomuudesta saadaan riittävää yhdistävää uhkaa. Pelastautukoon ken voi. Vaan mistä löytyy se kippari, joka uskaltaa puhaltaa pilliin ja julistaa ” jättäkää uppoava laiva” ennen pienten itäisten jäsenmaiden järjestäytymätöntä paniikkia?

    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2012/02/miten-kavi-mustalaisen-hevosen.html

  2. Rauski permalink

    Huomasitko tyhmyri, että Japani on taas taantumassa. Ilmeisesti syynä on kulutusverojen kova nosto, jota en itse oikein ymmärrä. Jokatapauksessa tuo notkahdus antoi päivän hesarille syyn tuomita koko abenomics epäonnistuneeksi pääkirjoituksessaan.

  3. n.n permalink

    Hesaria lukematta arvaan että siinä ei sanallakaan viitattu alv:n nostosa edeltäneeseen piikkiin kotimaisessa kulutuksessa.
    Edeltävinä kuukausina Jpn BKT tais kasvaa viis prosenttia, sitä ei selitetty abenomicsin voittona vaan veron noston aiheuttamina kulusmuutoksia, mutt nyt kulutuspiikin jälkeen ” normaalitasolle” palaaminen on osoitus abenomicsin tappiosta? Niinkö? Ei tainnut ihan näin mennä.

    Liian aikaista tehdä mitään johtopäätöksiä, vähintään pari vuosineljännestä lisää alle ennen niitä.

  4. Hesarin pääkirjoitus oli mielestäni aika kohdallaan: ”Eurooppa taivaltaa Japanin tietä. EKP:ltä odotetaan elvyttäviä ratkaisuja, esimerkiksi velkakirjaostoja. Niitäkin ehkä tarvitaan: Japani opettaa, että deflaation puolelta on vaikea nousta. Keskuspankkielvytyksen tehon ongelma luotiin jo euroaluetta rakennettaessa. Yhteisen rahapolitiikan takana ei ole yhteistä talouspolitiikkaa, ja julkisen talouden tilat ja tarpeet poikkeavat toisistaan. EKP:n ostot voisivat tarjota pienen myötäisen puhurin eurotalouksien pursille, jos jäsenmaat haluaisivat edetä – tai pystyisivät etenemään – samaan suuntaan.”

    Eli varoitetaan Japanin deflaatiotiestä, koska sieltä on vaikea kääntyä takaisin. Ja todetaan, että rahapolitiikka ilman budjetti- ja rakennepolitiikkaa sekä alueelliset tarpeet huomiointia on heikko tie.

    Tästä pääsemmekin siis johtopäätökseen, että valuuttaliitto on an sich typerä idea, koska maiden tilanteet ovat erilaisia.

    Ihan terveen eurokriittisenä ja realistisena arviona näkisin tämän tekstin.

  5. Tne permalink

    postkeynesiläisillä on jo ollut eurokriisin alusta lähtien vastaukset siihen kuinka kriisin olisi voinut välttää, jäädyttämällä Kreikan valtionkorko.

  6. Kari permalink

    David Romer kirjoitti muistaakseni oppikirjassaan, että jos alkaa miettiä talouskasvua, ei kohta mitään muuta voikaan miettiä. Talous voi kasvaa väestöä ja pääomakantaa lisäämällä sekä tehostamalla niiden käyttöä. Kiinassa kasvu perustui pitkään työvoiman ja pääoman määrän lisäämiseen, nyttemmin myös velkakuplaan.

    Japanin ongelmana on ollut väestörakenne. Nuori väestö hankkii kotiinsa kaikenlaista. Kun väestö ikääntyy, niin kotimainen kulutuksen rakenne muuttuu. Tarvitaan lisää hoivapalveluja, vähemmän kouluja. Euroopassa tilanne alkaa olla samanlainen esimerkiksi Espanjassa.

    Mistä talouskasvu siis voisi tulla, jos väestö ei lisäänny eikä pääomakantakaan? Edward Hugh on Japanista kirjoitellut täällä:
    http://fistfulofeuros.net/afoe/abenomics-what-could-possibly-go-wrong/

    Espanjan ongelmia hän on tarkastellut täällä:
    http://fistfulofeuros.net/afoe/spain-and-the-imf-round-the-bend-or-out-of-the-woods/

    • Kannattaa erottaa toisistaan reaalitalous ja nominaalinen talous. Nominaalisen talouden tipahtaminen vaikkapa deflaation kautta on osoittautunut erittäin tuhoisaksi. Esimerkkinä juuri Japani ja nyt Euroalueella kaikki deflaatiossa olevat maat ja piakkoin myös Suomi. Reaalitalouden kasvun hiipuminen on taas paljon vähemmän vaarallista. Vaikka reaalitalous ei kasvaisi tai jopa supistuisi, niin kaikki sopimukset ovat nominaalisia, minkä vuoksi nominaalinen kasvu on tarpeen vaikka reaalitalous ei kasvaisikaan.

  7. Riikka Söyring permalink

    Hieno bloggaus, hyviä kommentteja. Kiitokset KissanKulmasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: