Skip to content

Meneekö demokratia muodista – kommentteja YLE:n ohjelmiin

elokuu 21, 2014

Tulin pitkästä aikaa seuranneeksi YLE:n aamutv-ohjelmaa tänään. Ohjelma oli hyvin mielenkiintoinen, mutta ensimmäinen kiinnostava asia eli käsitelty liberaalin demokratian kriisi tai haastajien nousu oli mielestäni harhaisesti käsitelty. Toinen juttu eli kenraali Gustav Hägglundin haastattelu oli taas oikein kiinnostava ja järkevä. Valitettavasti koko ohjelmaa ei pysty katsomaan jälkikäteen Areenan kautta, mutta Hägglundin haastattelu löytyy täältä.

Liberaalin länsimaisen demokratian kriisiä lähestyttiin asiantuntijoiden toimesta nurinkurisella tavalla. Demokratiaa perusteltiin sillä, että se mahdollistaa kuluttamisen. Tuo taas on täysin hölynpölyä, sillä demokraattiset vapaudet ja kuluttamisen vapaus eivät ole sama asia eivätkä millään muotoa välttämättömästi yhdessä esiintyviä ilmiöitä.

Kiinan tapaus on loistava esimerkki siitä kuinka totalitaristinen hallinto voi toteuttaa kansalaisten elintasoa ja kulutusmahdollisuuksia lisäävää politiikkaa vaikka demokraattisia vapauksia puhumattakaan arvoliberalismista ei hyväksytä. Kiinassa autoritaarinen johto on tietyssä mielessä tehnyt sanattoman sopimuksen kansansa kanssa: Mikäli elintaso nousee ja elämä paranee, niin poliittisilla vapauksilla ei ole väliä. Tämä totalitaristisen hallinnon ja markkinatalouden iloinen liitto on toiminut hienosti jo pitkän aikaa sekä kansalaisten että valtion voiman kannalta.

Meitä lähempänä on menossa samankaltaisia kehityskulkuja. Unkarin pääministeri on puhunut arvoliberaalia ja suvaitsevaa länsimaista demokratiaa vastaan. Turkki on muuttumassa autoritaariseksi valtioksi ja Venäjä samoin. Kaikille noille maille on yhteistä nykyisen hallinnon ilmeisen aito suosio ja kansalaisten elintason huomattava nousu.

YLE:n ohjelmaan osallistuneet asiantuntijat eivät mielestäni osanneet sanoa oikein mitään järkevää kehityksestä ja sen taustalla olevista tekijöistä. Kirjoitankin siksi auki oman näkemykseni asiasta.

Länsimainen liberaali demokratia on saanut oikeutuksensa kahta kautta. Toinen on ollut itse demokratia yksilönvapauksineen ja toinen, mielestäni vähintään yhtä merkittävä, on ollut länsimaisten demokratioiden taloudellinen voima. Molempien osalta viimeiset viisitoista vuotta ovat olleet katastrofaalisia.

Länsimaiset demokratiat ovat huomattavasti rajoittaneet kansalaistensa vapauksia ja alistaneet heidät erilaisten valvontakoneistojen alle – valvontakoneistojen, jollaisista olisivat sekä kansallissosialistinen Saksa että Stalinin Neuvostoliitto olleet hyvin kateellisia. Länsimainen vapaus ja yksityisyyden turva on käytännössä petetty. Ainakin kiinalaiset liikekumppanini jaksavat naureskella sille, että NSA vakoilee tehokkaammin länsimaiden kansalaisia kuin Kiinan salainen poliisi kykenee valvomaan oman maansa kansalaisia.

Vielä merkittävämpi länsimaisen liberaalin demokratian oikeutusta nakertava tekijä on länsimaiden, erityisesti liberaalina pidetyn EU:n, taloudellisen painoarvon romahtaminen. EU:n talouspolitiikkaa ja kyvyttömyyttä korjaaviin toimenpiteisiin ei voi olla pitämättä täysin ala-arvoisina. Menestyvä talous ja liberaali demokratia eivät siis todistettavasti ole toistensa kanssa välttämättömästi yhtä aikaa esiintyviä ilmiöitä. Itse asiassa tällä hetkellä sillä liberaalilla, yksilönvapauksia juhlapuheissa kunnioittavalla demokratialla menee talousmielessä kaikkein kehnoiten. Eurooppalainen demokratia mainostaa itseään ja liberaaliuttaan samalla kun Euroalueen talous luhistuu kiihtyvää vauhtia.

Ulkopuolisen silmissä länsimaisen liberaalin demokratian houkuttelevuus on nyt huomattavan heikoissa kantimissa. Länsimaisten demokratioiden korkealentoiset mainoslauseet alkavat näyttää nykykehityksen valossa lähinnä naurettavilta tai vähintäänkin epäuskottavilta. Tämä puheiden ja todellisuuden ristiriita on EU:ssa silmiinpistävää ja nakertaa demokratian suosiota myös Suomessa.

Suomen tapauksessa tämä demokratian murentumisen kehityskulku on varsin silmiinpistävä. Oma poliittinen järjestelmämme on mielestäni pettänyt kansalaissotamme jälkeen voimassa olleen hiljaisen yhteiskuntasopimuksen. Tuohon sopimukseen kuului se, että poliittinen ja taloudellinen eliittimme toteuttaa politiikkaa, joka hyödyttää kaikkia suomalaisia.

Kansalaissota ja toisen maailmansodan jälkeiset vaaran vuodet olivat pitkään politiikan ja talouden päättäjien muistissa. Suomalainen pystyi varsin oikeutetusti luottamaan virkamiehiin sekä politiikan ja talouden päättäjiin. Vastapalveluksena kansa oli lainkuuliaista ja isänmaallista, valmista puolustamaan omaa maataan.

Nyt tilanne on mielestäni muuttumassa radikaalilla tavalla. Johtaako muutos konsensushakuisen poliittisen järjestelmämme hajoamiseen ja maailmalla yleiseen tilanteeseen, jossa valtio ja viranomaiset ovat lähinnä kansalaisten vihollisia, jää nähtäväksi. Sinänsä uhkaava poliittinen kehitys kohden kansanvallan rapautumista ja demokratian ulkopuolelle siirtyvien poliittisten liikkeiden syntymistä olisi helppo katkaista.

Mitään muuta ei tarvittaisi kuin paluu siihen yksilönvapauksia kunnioittavaan demokratiaan myös käytännössä ja talouspolitiikan järkevöittäminen. Tuolloin länsimaiset, erityisesti eurooppalaiset, demokratiat voisivat jälleen aiheellisesti kehua omaa erinomaisuuttaan.

Myös Suomen demokratian rapautuminen voidaan pysäyttää ja politiikkaan sekä poliitikkoihin kohdistuva kasvava epäluottamus palauttaa luottamukseksi. Temppu olisi helppo. Ei tarvitsisi kuin toteuttaa politiikkaa, joka on Suomen ja suomalaisten etujen mukaista.

Länsimaisen demokratian voivat pelastaa vain länsimaiset demokratiat itse. Olemalla demokraattisia ja vapaita sekä taloudellisesti menestyviä – toisin sanoen muuttamalla nykyistä politiikkaansa omien kansalaistensa etujen mukaisiksi.

Mikäli noin ei tapahdu, niin kyllä niitä demokratian ja vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen haastajia nousee myös Suomessa – monista muista euromaista puhumattakaan.

Advertisements

From → Uncategorized

8 kommenttia
  1. hakki47 permalink

    Asiaa puhut. ”Länsimaisen demokratian voivat pelastaa vain länsimaiset demokratiat itse. Olemalla demokraattisia ja vapaita sekä taloudellisesti menestyviä – toisin sanoen muuttamalla nykyistä politiikkaansa omien kansalaistensa etujen mukaisiksi.”

    Mutta ei muutos ole millään tavalla helppo. Liian moni puolueuskovainen olisi vaarassa menettää kaiken. Ja vain sillä on merkitystä, koska kaikki valttikortit ovat puoluebyrokraattien käsissä. Meillä äänestäjillä ei käytännössä ole sananvaltaa edes vaaleissa, kun riittävän moni joko äänestää ”rotestipuoluetta” tai jättää äänestämättä. Itseäään vakaina ja vastuullisina puolueina pitävät ”suuret” puolueet saavat aina kuitenkin riittävästi ääniä. Ja ne edellisten vaalikausien ”rotestipuolueet” kyllä oppivat nopeasti sisäsiisteiksi.

    Sanot ” Molempien osalta viimeiset viisitoista vuotta ovat olleet katastrofaalisia.” Mielestäni oikeammin niitä vuosia on ollut vasta 13. Mitä tapahtuikaan 11.9.2001? Ja mitä siitä seurasi kaikissa ns. länsimaissa?

    Muistatko muuten miten Euroopassa kävi ennen II maailmansotaa? Lähinnä talouden romahtamisen seurauksena sai maanosamme hyvin totalitaarisen enemmistöilmeen. Taidamme olla varsin samanlaisessa tilanteessa? Eikä tätä törkyä räjäytä puhtaaksi edes Ajax.

    Sanot ”Mitään muuta ei tarvittaisi kuin paluu siihen yksilönvapauksia kunnioittavaan demokratiaan myös käytännössä ja talouspolitiikan järkevöittäminen.” Olen kanssasi samaa mieltä. Mutta puoluevalta ilman muita ideologioiden mausteita kuin vallanhimo ei voi olla kiinnostunut yksilöiden oikeuksista eikä yksilöiden vapauksista. Se voi olla ja on kiinnostunut vain omasta menestymisestään seuraavissa vaaleissa.

    Perusongelma on, että kansakunnan demokratian valta on livennyt kansanedustajilta puolueille, joita he edustavat. Se ja vain sen palauttaminen riittää muutoksen aikaansaamiseksi. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/01/talouden-pohja-on-maho_3.html

    • Itse olenkin pyörtänyt aikaisemman mielipiteeni ja päätynyt blokkivaalien kannattajaksi. Blokkivaaleissa äänestäjä tietää mitä saa. Suomessahan on ihan yksi ja hailee ketä äänestät, sillä mistään ei tiedä millainen hallitus syntyy. Toisaalta taas tietää, juuri tuosta syystä, että vanha politiikka jatkuu lähes tai täysin muuttumattomana.

  2. n.n permalink

    Kyllä täällä nyt hei on kuulkaa sellasta positiivista pöhinää että-

    pääministeri kävi jo ruisrockissa Cheekin keikalla, ja kohta se varmaan on stadionillakin.
    Jos sekään ei auta voi pyöriä vielä vähän lisää ihmistikkatauluna.

    Anteeks jos kuulostan ttuuntuneelta mutta mä olen.

    no, on tässä ilonsakin, odotellaan vaan koska seuraavan kerran kuullaan kun pääministeri kertoo että ”EURO ON MAHTAVA MENESTYSTARINA!”

    Washington Postissa aivan jäätävä juttu tästä mahtavasta menestystarinasta. Suositellaan.
    Mäen yleensä tavii copypastea että saa ketjun tukittua mutta toi on todella loistava.

    http://www.washingtonpost.com/blogs/wonkblog/wp/2014/08/20/worse-than-the-1930s-europes-recession-is-really-a-depression/

    ”the euro is the gold standard with moral authority. And that last part is the problem. Europeans don’t think the euro represents civilization, but rather the defense of it. It’s a paper monument to peace and prosperity that’s made the latter impossible. So the eurocrats who have spent their lives building it are never going to tear it down, ”

    • n.n permalink

      jaahas, tämä yo vastaus tuli näköjään epähuomiossa väärään paikkaan.
      Piti vastata tuossa herra Godota odottelevassa jonossa- pahoittelen.

  3. Rauski permalink

    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/presidentti-niinisto-taman-paivan-velka-on-huomisen-vero/4266448

    Niinistö taas jakaa viisauksiaan talouspolitiikasta. Päätä alkaa särkeä.

  4. Pessimisti permalink

    Saksankielisen FocusOnline’n mukaan maailman taloustieteen nobelistit ovat yhteisessä kokouksessaan Saksan Lindaussa tehneet kustannus-hyötylaskelmia euro-eron suhteen. Euroopan talouden saamiseksi jaloilleen he pitävät sillä perusteella euron (siis koko EMU:n) lakkauttamista välttämättömänä – vaikka se (aluksi) tulisikin kalliiksi.
    http://www.focus.de/finanzen/boerse/neue-waehrungs-debatte-nobelpreistraeger-halten-euro-fuer-nicht-ueberlebensfaehig-nobelpreistraeger-fordern-fuer-europas-aufschwung-muss-der-euro-weg_id_4077775.html

    Mielenkiintoista nähdä, sivuuttaako Suomen valta- eli propagandamedia tämän uutisen vaieten. Ainakaan johtavat poliitikkomme – pelätessään pisteiden menetyksiä ylikansallisten NWO-feodaaliherrojensa silmissä – tuskin uskaltaisivat antaa edes pyöreääkin pyöreämpää haastattelu- tai muuta lausuntoa asiasta.

  5. Riikka Söyring permalink

    Amen.

    Lisäisin kuitenkin, että minusta demokratia on osittain rapautumassa siksi, että edustuksellisen päätöksenteon ongelmat alkavat olla niin näkyviä ja niin suuria, että niitä on vaikea enää piilottaa ajattelevilta ihmisiltä.

    Luin hiljattain prof. Loukas Tsoukalisin pamfletin ”The Unhappy State of the Union” ja olemme sittemmin käyneet kirjeenvaihtoa pamfletissa esitettyjen ajatusten ja analyysin tiimoilta. Minusta analyysi oli paljolti oikeaan suuntaan, mutta siitä oli ihan pakko hänelle huomauttaa, että hänen perusolettamuksensa eli että ongelmat voitaisiin ratkaista nykyjärjestelmän sisällä, on pohjimmiltaan perusteeton, koska ihmiset näkevät järjestelmän osana ongelmapakettia, eivät ratkaisukeinona.

    Luottamuksen puute näkyy eri mittauksissa ja äänestyskäyttäytymisessä mutta myös tavassa, jolla ihmiset ovat alkaneet toimia, valmistellen selviytymistään järjestelmäromahduksen varalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: