Skip to content

Irlanti ei selviä veloistaan ilman yhteisvastuullistamista – pettävätkö euromaat lupauksensa?

heinäkuu 1, 2014

Irlannin valtion velka on noussut kriisin aikana täysin kestämättömälle tasolle. Toisaalta tuosta velasta merkittävä osa, noin 64 miljardia euroa, on Irlannin valtion suoraan pankeille antamaa tukea, käytännössä lahjoituksia ulkomaisille sijoittajille. Irlannin valtion velkataakkaa arvioitaessa on muistettava, että kriisin alkaessa EKP pakotti Irlannin valtion ottamaan kaikki pankit omalle kontolleen ja pelastamaan riskejä ottaneet ranskalaiset, saksalaiset ja brittiläiset sijoittajat. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan Irlannin valtio olisi ollut taipuvainen hyvin rankkoihin pankkien sopeutustoimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin pelastusoperaation yhteydessä. Mutta EKP kielsi ja Irlannin valtio pakotettiin pelastamaan kaikki sijoittajat ilman minkäänlaisia leikkauksia.

Kesäkuun 29. vuonna 2012, eli aikana, jolloin Euroalueen hajoamista pidettiin vähintäänkin mahdollisena, Euroalueen huippukokous lupasi Irlannin hallitusta rauhoitellakseen, että Irlannin vastentahtoisesta pankkien pelastusoperaatiosta syntyneitä velkoja tultaisiin kohtuullistamaan. Huippukokouksen lausunto on ohessa:

We affirm that it is imperative to break the vicious circle between banks and sovereigns. The Commission will present Proposals on the basis of Article 127(6) for a single supervisory mechanism shortly. We ask the Council to consider these Proposals as a matter of urgency by the end of 2012. When an effective single supervisory mechanism is established, involving the ECB, for banks in the euro area the ESM could, following a regular decision, have the possibility to recapitalize banks directly. This would rely on appropriate conditionality, including compliance with state aid rules, which should be institutionspecific, sector-specific or economy-wide and would be formalised in a Memorandum of Understanding. The Eurogroup will examine the situation of the Irish financial sector with the view of further improving the sustainability of the well-performing adjustment programme. Similar cases will be treated equally.

Lausuntoteksti löytyy täältä.

Hieman tuon huippukokouksen jälkeen Irlannin pääministeri Enda Kenny ja liittokansleri Angela Merkel julkaisivat 21. lokakuuta 2012 yhteislausunnon (koko juttu täällä), jossa Merkel ja Kenny

reaffirmed the commitment from June 29th to task the Eurogroup to examine the situation of the Irish financial sector with a view to further improving the sustainability of the well performing adjustment programme. They recognise in this context, that Ireland is a special case, and that the Eurogroup will take that into account.

Kuitenkin pian sen jälkeen kun alkoi näyttää siltä, että yhdenkään euromaan hallitus ei ole valmis eroamaan eurosta riippumatta siitä kuinka oman maan taloudelle käy, ovat toiset euromaat alkaneet perua lupauksiaan. Saksa, Alankomaat ja ennen kaikkea Suomi ovat merkittävästi vastustaneet EVM:n käyttämistä (katso täältä). Päivämäärät tekevät asiasta erityisen mielenkiintoisen.

Mikäli Irlannille ei kompensoida sen vastentahtoista pankkien pelastusoperaatiota EVM:n kautta, niin toiset euromaat pettävät suoran lupauksensa. Käytännössä Irlannin valtionvelka leikkaantuisi kestävälle tasolle mikäli EKP:n painostuksesta sijoittajille lahjoitettu 64 miljardia leikattaisiin pois valtion velasta huippukokouksen lupaamalla tavalla. Tuo 64 miljardia on noin 40 % Irlannin bruttokansantuotteesta, minkä vuoksi kyseessä ei ole vähäinen asia.

Irlannin tapaus on Suomen kannalta kahdella tavalla mielenkiintoinen. Ensimmäinen mielenkiintoinen piirre on se, että yhteisvastuullistetaanko Irlannin pankkien pelastamisesta syntynyt velka luvatulla tavalla. Mikäli yhteisvastuullistetaan, niin se tarkoittaa Suomelle lisää kustannuksia. Toisaalta se, että yhteisvastuullistamista ei lupauksista huolimatta tehtäisi, on huomattavasti huolestuttavampi lopputulema.

Mikäli toiset euromaat eivät 29.6.2012 huippukokouksen mukaisesti yhteisvastuullista Irlannin pankkien pelastamisesta syntynyttä velkaa, niin se tarkoittaa käytännössä suoran lupauksen pettämistä. Vaikka Suomi onkin virallisesti tukenut tuon lupauksen pettämistä, niin lopputuloksena moinen temppu olisi Suomen kannalta huolestuttava.

Irlannille annetun lupauksen pettäminen loisi ikävän ennakkotapauksen. Käytännössä mihinkään huippukokousten antamiin lupauksiin ei voisi luottaa. Pienen maan kuten Suomen osalta voisi olla varma vain kivusta ja tuskasta, mutta luvattua särkylääkettä tai muita hyvityksiä tuskin tulisi.

Irlanti pakotettiin väkisin tuhoamaan valtiontaloutensa. Nyt jos luvattua helpotusta ei tule, niin sama kohtalo voi kohdata mitä tahansa pientä euromaata milloin tahansa. Ehkä Suomi on seuraava?

Mitä olen irlantilaisten kanssa keskustellut, niin Suomi ei voi odottaa mitään sympatioita Irlannin suunnalta jos ikävät asiat osuvat Suomeen. Suomihan on erityisesti vastustanut Irlannille annettujen lupausten pitämistä ja kuulemani mukaan Suomen sanotaan vastustaneen lupausten pitämisten erityisen kiihkeästi kulissien takaisissa keskusteluissa – seikka minkä osalta olen valitettavasti ulkomaisten juorujen varassa.

Tilanteen kehittymisen seuraaminen tulee olemaan mielenkiintoista.

Mainokset

From → Uncategorized

6 kommenttia
  1. Onko tämä tosiaan taloustoimituksien taso? Varsinkin viimenen sivu on aivan puupäistä tekstiä, missä on otettu lapsetkin mukaan: http://www.hs.fi/kuukausiliite/Kuka+p%C3%A4%C3%A4tti+ett%C3%A4+Suomi+ryhtyy+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n+velaksi/a1404270443036?sivu=4

    • Jussi permalink

      Mikä tässä on niin puupäistä? Juttuhan on hyvä ja tarpeellinen katsaus lähivuosien poliittiseen päätöksentekoon ja tarkoitettu lehden keskivertolukijalle. Unto Hämäläinen ei myöskään ole taloustoimittaja.

      Valtion velka siirtyy tunnetusti lapsille, toisin kuin henkilökohtainen velka, joten aivan yleisesti käytetty ja tunnustettu sukupolvinäkökulma on perusteltu. Eikä siinä ole sinänsä mitään uutta.

  2. Karhila permalink

    Muodollisesti ottaen nämä ”summit statements” ovat velvoittamattomia julkiausumia, joita tulkitaan tarpeen mukaan uudella tavalla. Sinänsä ne eivät velvoita edes EU:n instituutioita. Kokonaan toinen asia on sitten se, onko tarkoituksena, tavanomaisesti sanoen, huijata kokonainen itsenäisen valtion hallitus uskomaan, että kysymyksessä on lupaus pitää huolta pienemmästä.
    Katainen, näiden ”summittien” kestojäsen, ei näytä missään vaiheessa huomanneen, että Irlanti ja Suomi ovat Saksan kannalta aivan samanlaisessa EU periferassa.
    Mikäli Suomi tulee tarvitsemaan EU:lta jotain sellaista, joka vaatii edes suurinpiirtein yksimielisen päätöksen, niin Kreikka ja Irlanti tulevat vastustamaan. Ja melko todennäköisesti myös Italia, Espanja ja Portugali. Siinä ei Saksan peesaamisesta ole muuta iloa kuin Kataisen urakehitys. Ja pienellä viiveellä myös Sstubbin.

  3. Jussi permalink

    Syntynyt tilannehan on hyvä esimerkki euro-yhteiselämän kehittymättömyydestä.

    Yhteinen valuutta edellyttää selkeää, yksikäsitteistä sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin. Ja enenmmin tai myöhemmin yhteisvastuullisuutta muodossa tai toisessa, pysyvinä tulonsiirtoina maiden välillä, yhteisen budjetin kautta ja keskuspankin operaatioina.

    Ilmeisesti emme ole vielä tähän valmiit.

    • Kyllä. Euron toimivuus edellyttää tulonsiirtoliittovaltiota. Muun väittäminen on pölhöpopulismia.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Irlannin talouslukujen hämmentävät ongelmat – Irlannin viralliset lukemat ”kreikkalaistuvat” | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: