Skip to content

Saksan menestys ja Suomi – on harhakuvitelma uskoa Saksan edun olevan Suomen etu

Touko 2, 2014

Muutaman viime viikon aikana olen törmännyt erityisesti elinkeinoelämän ja jonkin verran kokoomusta tai demareita lähellä olevien tahojen väitteisiin siitä, että Saksan talouden kasvu olisi jotenkin Suomen etu. Kyllä, kuulitte aivan oikein. Muiden seikkojen suhteen aivan tervejärkisiltä vaikuttavat henkilöt väittävät, että Saksan talouden menestys on automaattisesti hyväksi Suomelle. Tämä väite voisi pitää paikkansa mikäli muutama pikku juttu Euroalueella olisi toisin – kuten jos meillä olisi se toimiva tulonsiirtoliittovaltio. Nykytilanteessa kuitenkin on niin, että Saksan etu ei ole Suomen etu. Itse asiassa nykytilanteessa on niin, että jos Saksan talous sukeltaisi kunnolla, niin se olisi Suomen etu. Mutta tästä hieman lisää.

Käymieni keskusteluiden mukaan Saksan menestystä mainostavien logiikka menee suurin piirtein seuraavasti: Saksa on Euroopan teollisuuden moottori. Saksa näyttää mallia muille siitä kuinka talous pidetään kunnossa ja viedään eteenpäin. Saksan kilpailukyvyn heikentäminen olisi Suomelle vahingoksi. Suomalaiset yritykset ovat etabloituneet Saksaan ja menestyvät kun Saksa menestyy.

Kieltämättä Saksa on Euroopan teollisuuden osalta merkittävässä asemassa jo pelkästään suuren kokonsa vuoksi. Toisaalta Ranska ja Italia ovat todellisuudessa merkittäviä teollisuusmaita, mikä meillä Suomessa yleensä täysin unohdetaan. Kuten tällä hetkellä on noiden suurten teollisuusmaiden kehityksestä nähtävissä, niin tämänhetkinen Saksan ylivalta Euroalueen rahapolitiikassa ei ole edes niille sopivaa. Puhumattakaan jostain pienestä Suomesta.

Saksan rooli Euroalueen talouden moottorina ei kestä läheisempää tarkastelua. Saksalla olisi merkittävä positiivinen rooli talouden moottorina mikäli Saksan kauppatase ei olisi rajusti ylimääräinen. Saksa harrastaa tällä hetkellä käytännössä merkantilistista politiikkaa, jonka lopputuloksena kaikki muut euroa käyttävät maat köyhtyvät. Itse asiassa myös saksalaiset ovat on nykysysteemillä köyhempiä kuin siinä tapauksessa, että Saksan vienti ja tuonti olisivat suurin piirtein tasapainossa. Tietoista ylijäämää ylläpitävänä Saksa vie työttömyyttä muihin Euroalueen maihin.

Tämäkään ei olisi niin paha ongelma mikäli meillä olisi tulonsiirtoliittovaltio, jossa työttömyyskorvaukset, terveydenhoito, koulutus ja monet muut yhteiskunnan perustoiminnot maksettaisiin liittovaltion budjetista. Tuolloin liittovaltion verotus tasaisi Saksan politiikan negatiiviset vaikutukset ja Saksan tulot koituisivat koko Euroalueen hyväksi. Nykytilanteessa ei ole noin.

Mikäli euroa ei pureta, niin tulonsiirtoliittovaltion välttämättömyyttä nykysysteemissä voi havainnollistaa vertaamalla tilannetta Suomen sisäisiin rakenteisiin. Suomi on Euroalueen Keminmaa. Suomessa jonkun alueen kuten vaikkapa Uudenmaan maakunnan merkittävä menestys koituu myös Keminmaan hyväksi nimenomaan siksi, että Suomen valtio kerää Uudeltamaalta veroja ja maksaa niillä Keminmaan asukkaiden tarvitsemat peruspalvelut. Jos noita tulonsiirtoja ei olisi, niin samaa rahaa käyttävä Keminmaa ei hyötyisi yhtään mitään Uudenmaan menestyksestä, päinvastoin.

Keminmaalle olisi markka-aikana ollut hyötyä siitä, että markka olisi ollut arvoltaan merkittävästi heikompi. Ehkä Keminmaalle olisi sijoittunut vaateteollisuutta tai Keminmaan maataloustuotteita olisi ollut helpompi viedä. Tosin tuo Keminmaan kannalta toivottava markan arvo olisi tehnyt kaikenlaista kummaa Etelä-Suomeen. Mutta koska koko Suomessa oli markka-aikana ja on nytkin voimassa tulonsiirtojärjestelmä, niin keminmaalaiset saavat oman osansa Uudenmaan maakunnan talouden menestyksestä.

Euroalueella tilanne on täysin toinen. Saksan menestyksestä eivät hyödy mitkään muut euromaat. Saksan vientikoneen tuomat tulot eivät jakaudu koko Euroalueelle vaikka nuo tulot mahdollistuvat vain sillä, että euron arvoa painavat alas muiden euromaiden talouden ongelmat. Nykyinen eurojärjestelmä onkin Saksan kannalta lähes optimaalinen, Saksa saa tällä hetkellä käytännössä kaikki liittovaltion tuomat hyödyt alhaisen valuuttakurssin ja poliittisen vaikutusvallan muodossa, mutta samanaikaisesti Saksan ei tarvitse maksaa niitä tulonsiirtoja, joita euron ja liittovaltion toimivuus edellyttäisi. Saksan kannalta nykyinen euro on uskomattoman hieno systeemi.

Toisin sanoen elämme euroalueella tilanteessa, jossa Saksa merkantilistisella politiikalla hyötyy tilanteesta ja kieltäytyy osallistumasta aiheuttamiinsa kokonaiskustannuksiin. USA:n tyylinen liittovaltio pakottaisi Saksan osallistumaan kustannuksiin, mutta lupaan syödä lenkkeillessä käyttämäni lippalakin jos Saksan liittokansleri moiseen suostuu. Toimiva liittovaltiohan tarkoittaisi merkittäviä veronkorotuksia saksalaisille, mikä olisi taas sisäpoliittisesti myrkkyä.

Viimeisin argumentti Saksan menestyksen ihailijoilla perustuu siihen, että moni suomalainen yritys on etabloitunut Saksaan ja menestyy kun Saksa menestyy. Tämä taas kaatuu siihen perustavaan tosiasiaan, että yksittäisen yrityksen etu ja Suomen kansantaloudellinen etu eivät ole sama asia (aikaisempi kirjoitukseni asiasta täällä). Tilannetta voi helposti havainnollistaa miettimällä mitkä ovat yritysten Saksaan etabloitumisen vaikutukset Suomen kansantaloudelle. Samat kysymykset pätevät myös Saksan menestyksestä innostuneille.

Kaikkien talouden kehitystä, Saksan menestyksen hehkuttamista tai vastaavia ilmiöitä kommentoiville kannattaa esittää kolme perustavanlaatuista kysymystä. Vasta siinä vaiheessa kun meillä on USA-tyylinen tulonsiirtoliittovaltio, niin nuo kysymykset eivät ole aivan yhtä merkittäviä kuin tällä hetkellä. Nuo kolme kysymystä ovat:

  1. Kuinka paljon ilmiö kuten Saksan menestys lisää työllisyyttä Suomessa? Eli kuinka suuri on ilmiön tuoma työpaikkojen nettolisäys Suomessa.
  2. Kuinka paljon ilmiö lisää Suomen valtion ja suomalaisten kuntien verotuloja?
  3. Kuinka paljon ilmiö lisää Suomen vientiä?

Mikäli jostain Euroalueen ilmiöstä tai Saksan menestyksestä suu vaahdoten intoileva puhuja ei pysty antamaan myönteistä vastausta kaikkiin kolmeen kysymykseen ja selittämään mekanismin toimintaa, niin kyse on hölynpölystä. Hölynpölyn puhumisen syynä voi olla joko ymmärryksen puute tai tahallinen totuudesta poikkeaminen. Oletan, että monen yrityspuolen edustajan tapauksessa kyse on makrotaloutta koskevasta ymmärryksen puutteesta (mikro ja makro ovat oikeasti erilaisia). Mutta poliitikkojen ja virkamiesten tapauksessa olen taipuvainen olettamaan tahallista tosiasioista poikkeamista.

Seuraavan kerran kun joku hehkuttaa Saksan menestystä tai jotain muuta Euroalueella tapahtunutta asiaa, niin kysykää nuo esittämäni kolme kysymystä. Vastaukset saatuenne päätelkää itse onko hehkutukselle ollut Suomen ja suomalaisten näkökulmasta katsottuna mitään aihetta.

Mainokset

From → Uncategorized

7 kommenttia
  1. Oikein hyvä teksti. Tämä vaatii isompaa yleisöä.

  2. hakki47 permalink

    Erinomainen yhteenveto Saksan tilanteesta Euroopassa. Jo kolmannen kerran viimeisen sadan vuoden aikana Saksa on valtaamassa valtiolleen Lebensraumia. Ja voisin kuvitella, että jopa saksalaiselle kansalliselle nälälle riittää, kun se saa aikaan Euroopan Suur-Saksalaisen Valtakunnan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Saksan_valtakunta

    Karkeasti ottaen sen itäraja kulkee Kirkkoniemestä Odessaan, siitä Mustanmeren länsirantaa ja Aigeanmeren itärantaa Välimerelle. Lännessä saattaa käydä niin, että jenkit säilyttävät tukialuksensa Kanaalin länsipuolella, Irlanti on tässä katsannossa mittatappio.

    On toki mahdollista, että Saksalle riittää sen johtama Suursaksalainen talousunioni, mutta ehdottomasti saksalaisessa komennossa samaan tapaan kuin Japanin Tyynen meren suurtalousyhteisö-visiointi 1930 ja 1940-luvuilla. Ja kaikki ilman massiivista ja sotkuista sotaa Euraasian mantereella.

    Kuten sanot ”Euroalueella tilanne on täysin toinen. Saksan menestyksestä eivät hyödy mitkään muut euromaat. Saksan vientikoneen tuomat tulot eivät jakaudu koko Euroalueelle vaikka nuo tulot mahdollistuvat vain sillä, että euron arvoa painavat alas muiden euromaiden talouden ongelmat. Nykyinen eurojärjestelmä onkin Saksan kannalta lähes optimaalinen, Saksa saa tällä hetkellä käytännössä kaikki liittovaltion tuomat hyödyt alhaisen valuuttakurssin ja poliittisen vaikutusvallan muodossa, mutta samanaikaisesti Saksan ei tarvitse maksaa niitä tulonsiirtoja, joita euron ja liittovaltion toimivuus edellyttäisi. Saksan kannalta nykyinen euro on uskomattoman hieno systeemi.

    On todella hämmästyttävää havaita kuinka säyseästi muiden EU-maiden ”vastuulliset” poliitikot antavat viedä kansojansa.

    PS.

    Demokratiasta on saksalaisessa katsannossa todella kyse vain enemmistön diktatuurista edellytyksellä, että se on saksalainen.

    PPS.

    Meidän suomalaisten kannalta se on mahdollisesti parempi, kuin vastaava venäläinen viritelmä.

    • Historiallisesti Saksa ei ole ollut sen miellyttävämpi isäntä kuin Venäjäkään. En usko, että kansanluonne on kummassakaan maassa oleellisesti muuttunut. Näkeehän menon luonteen Euroalueella nykyisestä Saksan politiikasta.

  3. Pasi Pulkkinen permalink

    EKP kiersi mandaatinsa ja esti koko järjestelmän romahtamisen, mutta…
    http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/109463-euroeron-kauhistelijat-finanssisektorin-s%C3%A4tkynukkeina

    ”…

    EUROOPAN LIITTOVALTIO

    Toimivat Euroopan liittovaltio vaatii samanlaista alue- ja tulontasauspolitiikkaa kuin harjoitetaan Suomessakin. Ilman aluepolitiikkaa suuri osa Suomea olisi autioitunut ja väestö keskittynyt etenkin pääkaupunki seudulle. Ilman aluepolitiikkaa Lappi ja Itä-Suomi pärjäisivät vain jos niillä olisi oma valuutta, rajat ja säädökset, joilla ehkäistään ulkomainen (MertopoliSuomalainen ym.) luonnonvarojen riisto.

    Niiden jotka toivovat liittovaltiota tulisi ymmärtää, ettei liittovaltion sisällä tuottavuuserot häviä minnekään, vaan ne on kompensoitava sisäisillä pääomasiirroilla, joka onnistuu vain valtaa keskittämällä. Mikään ei kuitenkaan enää vallankeskittymisen jälkeen takaa että Suomi olisi hyvinvointi”valtio”.

    Euroopan valtiot, Suomi mukaan luettuna, on esittänyt kaikki itsekkyyden osa-alueet ja temput kriisin eri vaiheissa. Kuka vielä kuvittelee että Eurooppa kykenisi luomaan sisäisen solidaarisuuden alueiden välille, muuten kuin diktatuurin alaisuudessa?

    …”

    http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107543-tuleeko-eurosta-hyvinvointiyhteiskunnan-este

  4. hakki47 permalink

    Tyhmyri

    Olen jälleen, lupaasi kysymättä mutta bona fide kuitenkin liittänyt koko artikkelisi, pienin lisäkommentein ja linkkinä Demarilla olevaan blogiini.http://blogit.demari.fi/eaglesflysingly/2014/05/03/valitaanko-taas-suomelle-kuningas-vai-valtakunnan-johtaja/

    Kuten MoreLiver totesi, artikkelisi sietää laajan näkyvyyden.Toivottavasti et haasta oikeuteen.

  5. Kari permalink

    Tuomas Malisen artikkelissa euroalueen keskeisenä ongelmana pidettiin tuottavuuseroja pohjoisen ja etelän välillä. Hän toteaa myös, että tuottavuus kehittyy nopeiten yrityksissä. Kun lama nyt tuhoaa yrityksiä, niin tuottavuuserot todennäköisesti vain kasvavat ja etelä jää Saksasta aina vaan lisää jälkeen. Eli tilanne vain pahenee.

    Saksalle tämä varmaan sopii hyvin, sen yritykset voivat vallata markkinoita, kun kilpailijat tuhoutuvat lamassa. Pahinta on se, ettei näitä yrityksiä saada takaisin ja uusien kasvattaminen on hidasta.

    Onko Suomessa vieläkään niin paljon yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja kuin ennen 1990-luvun lamaa?

    • Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on ollut korkeimmillaan muistaakseni joskus 1960-luvun alkupuolella. Suhteessa työvoimasta on 1989 ollut suurempi osa yksityisellä kuin kertaakaan sen jälkeen. Puhtaasti työntekijöiden määränä mitaten on tainnut 2009 olla lähes sama määrä työntekijöitä yksityisellä puolella kuin 1989. Mutta julkisen sektorin työntekijöitä on tällä hetkellä enemmän kuin 1989. Yksityistetty sairaanhoito yms on laskettu yksityiselle puolelle.

      Perinteisissä valtion tehtävissä on tällä hetkellä vähemmän porukkaa kuin 1989. Mutta kaikenlaista muuta julkisella rahalla pyöritettävää aktiviteettia on syntynyt suin sieniä sateella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: