Skip to content

Suomen luottoluokitus ja tulevaisuuden talousnäkymät – ongelma ei ole velka vaan heikko kasvu ja keinot ovat vähissä

huhtikuu 13, 2014

Suomen luottoluokituksesta on taas kirjoitettu jotain julkisesti. Merkittäviä huomioitavia asioita on kolme. Nuo asiat ovat ensimmäisenä se, että Suomen luottoluokitus säilyi parhaassa AAA-luokassa ja toisena se, että Suomen julkisen sektorin nettovelkaantuneisuus on yhä ennätysmäisen alhainen mihin tahansa toiseen euromaahan verrattuna (Taloussanomien juttu täällä). Kolmas on kuitenkin se kaikkein merkittävin seikka, johon ainakin minun nähdäkseni pitäisi kiinnittää kaikkein suurin huomio. Tuo kolmas seikka on Suomen talouden heikot kasvunäkymät, kuten Bloombergin jutussa aivan oikein todetaan (juttu täällä).

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että ongelmaa ei suinkaan muodosta heikko reaalikasvu vaan heikko nominaalinen kasvu. Reaalikasvun voi tämänkaltaisen kriisin aikana olettaa olevan nollassa tai negatiivisen, mutta nominaalisen kasvun puute on se pelottavampi ilmiö. Nominaalinen kasvu mahdollistaisi suhteellisen kivuttoman sopeutumisen ja reaalisen elintason skaalautumisen ilman massatyöttömyyttä ja kestävyysvajetta. Suomen talous onkin eräänlaisessa kuolemanloukussa, josta ei kovinkaan helpolla pääse pois. Jos Suomen ei pääse loukusta pois, niin tilanne johtaa ajastaan väkisin rajuun velkadeflaatioon, johon verrattuna nykytilannetta tullaan muistelemaan vanhoina hyvinä aikoina.

Koska tuon loukun luonne on aika vaikeasti hahmotettavissa, niin käyn sitä lävitse. Merkittävimmät syyt loukkuun ovat viennin kehityksen heikkous, kotimarkkinateollisuuden jatkuva kilpailukyvyttömyys ja palkkakehityksen talouden kannalta epäedullinen luonne.

Viennin kehitys on heikkoa monesta syystä. Yksi syy on yleinen investointilama, joka on erityisen paha kriisiin joutuneissa euromaissa. Paha se on nyt myös Venäjällä, sillä suomalaiset investointituotteet ja muutkin Euroalueella tuotetut tuotteet ovat hyvin nopeasti kallistuneet venäläisten yritysten ja kuluttajien kannalta. Samaa ilmiötä on tapahtunut sekä Ruotsin että Ison-Britannian ja myös USA:n markkinoilla olevien asiakkaittemme osalta. Euron korkea kurssi puree erityisesti investointituotteisiin, mutta myös muuhun vientiin.

Viennin kehityksestä oheinen kuva ja aihepiiriä koskeva Tullin raportti löytyy täältä.

SuomenVienninKehitys

Vientiämme ei suinkaan auta monen teollisuudenalan investointipäätökset Suomen ulkopuolelle. Teolliset investoinnit ovatkin yhä laskussa (Kauppalehden juttu asiasta täällä). Euron vahva kurssi vähentää teollisten investointien houkuttelevuutta entisestään. Myös Suomeen käy britin kommentti, jonka mukaan veimme teollisuutemme pois, mutta silti yhä kulutamme ne samat tavarat (juttu täällä).

Viennin osalta on siis menossa negatiivinen kierre. Euron kurssin nousu tekee teollisista investoinneista entistä vähemmän kiinnostavia, minä vuoksi modernia vientiteollisuutta on Suomessa yhä vähemmän. Tuo vähentyminen heikentää entisestään vientiä.

Viennin heikkous on sama asia kuin heikko kykymme ostaa ulkomailla valmistettuja tuotteita tai ulkomaisia raaka-aineita. Käytännössä Suomen kaltainen avoin talous kykenee menestymään vain riittävän vahvan ja tehokkaan vientiteollisuuden avulla. Ilman vientiteollisuutta kaikki suomalaiset väkisinkin köyhtyvät. Ulkomaisiin tavaroihin ei enää ole varaa.

Viennin heikkoutta voisi luonnollisesti kompensoida kotimaisella tuotannolla edes pieneltä osin. Mutta kotimainen tuotanto kykenee temppuun vain siinä tapauksessa, että se on kilpailukykyistä ulkomaisen tuotannon kanssa. Tilanne meneekin hyvin mielenkiintoiseksi sen vuoksi, että emme voi puolustaa kotimarkkinateollisuuden kilpailukykyä millään sellaisella keinolla, joka kompensoisi Euroalueen ulkopuolelta tuotavan tavaran edullisuutta.

Toisin sanoen emme kykene viemään niin paljoa, että pystyisimme ostamaan ulkomaisia tuotteita ja raaka-aineita riittävästi elintasomme ylläpitämiseksi. Mutta emme myöskään kykene kompensoimaan tuota puuttumaan jäävää tuontia kotimarkkinateollisuuden tuotteilla, sillä nehän ovat jo valmiiksi liian kalliita. Kiitos kotimaisten kustannusten liian nopean nousun euroaikana, joskin euron arvon kova nousu tappaa myös kotimarkkinateollisuutta sekä talossa että puutarhassa.

Suomen palkkakehitys ei ole vientimme ja kotimarkkinateollisuutemme kehityssuunnat huomioiden kovinkaan ilahduttavaa. Katsotaanpa ensiksi kuva siitä kuinka yksityisen ja julkisen puolen palkkasumma on kasvanut.

PallasummnVauosimuutosSektoritYksityisen puolen palkkasumma on kasvanut nopeammin kuin julkisen. Tämä on sinänsä hyvä kehitys ja kertoo siitä, että julkisen sektorin velkaantumisongelman pitäisi olla hoidossa. Mutta tässä ei suinkaan ole kaikki, minkä vuoksi todellisuus on toinen kuin pikaisella katsantokannalla luulisi.

Muistettakoon, että erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella merkittävä osa yksityisestä toiminnasta pyörii verorahoilla. Kuin muistamme tuon, niin seuraava palkkasumman kehityksestä kertova tilasto ei enää näytäkään yhtä ilahduttavalta.

PalkkasummVuosimuutosToisin sanoen yksityisen sektorin tuotannollisen puolen palkkasumma on supistunut inhottavasti tai kasvanut pelottavan vähän erityisesti teollisuuden puolella. Ja tuotannollinen teollisuus on se, joka luo varallisuuden sekä ylläpitää elintasoa.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että noista luvuista on suoraan nähtävissä, että julkisen sektorin virkamiesten määrä ei ole suinkaan kasvanut samaa tahtia kuin julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta. Toisin sanoen suuri osa julkisen sektorin menoista ohjautuu todellisuudessa yksityisiksi voitoiksi vaikkapa sosiaali- ja terveyspuolella. Tietenkin myös kasvaneen työttömyyden ja vastaavien ilmiöiden aiheuttamat tulonsiirrot nielaisevat osansa. Kehitys ei ole oikein ilahduttava.

Sekä yksityisen että julkisen sektorin terveydenhuollon ja muiden hyvinvointipalveluiden ylläpitäminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi mitä enemmän vienti supistuu ja teollisuuden palkkasumma pienenee. Mutta käytännössä palkkasummien katselu kertoo ettei ongelmana suonkaan ole byrokraattien määrä. Ongelmana on vientituloja tuovan ja yleistä ostovoimaa lisäävän teollisuuden supistuminen. Myös tuotannollinen, ulkomaisen tuonnin kanssa kilpaileva kotimarkkinateollisuus on inhottavasti tipahtanut.

Mitä sitten pitäisi tehdä tällaisessa tilanteessa? Vientiä pitäisi lisätä ja tuotannollista, hyvinvointipalveluihin kuulumatonta kotimarkkinateollisuutta vahvistaa. Keinot tempun tekemiseksi ovat pelottavan vähissä. Käytännössä vaihtoehtoja ei ole kuin valuuttadevalvaatio tai sisäinen devalvaatio. Eurojäsenyyden vuoksi valuuttadevalvaatiota ei voi käyttää. Sisäinen devalvaatio taas ei käytännössä toimi kuten on Kreikasta, Portugalista ja Espanjasta nähty.

Hyviä vaihtoehtoja ei oikein ole. On vain poliittisesti mahdoton eli euroero ja valuuttadevalvaatio. Tai sitten sisäinen devalvaatio, joka on taloudellisesti käsittämättömän tuhoisa.

Tietenkin voi tehdä samoin kuin hallituksemme on tehnyt. Toisin sanoen voi luottaa ulkomailta tulevaan vetoapuun tai siihen, että Brysselin, Berliinin ja Frankfurtin talouspolitiikasta päättävät tahot tulisivat järkiinsä. Näillä näkymin tilanteen pitää muuttua kertaluokkaa pahemmaksi sekä taloudellisesti että poliittisesti ennen kuin tuo järkiintyminen tapahtuu. Eikä sitä ulkomaista vetoapuakaan ole näkynyt, pitkälti kiitos nimenomaan Berliiniin ja Frankfurtiin.

Luottamuskeiju ei tullutkaan ja tuonut lahjoja kiltille hallitukselle.

Ei ihme, että moni ministeri haluaa vetäytyä pois kotimaasta ulkomaille turvaan.

Advertisements

From → Uncategorized

5 kommenttia
  1. hakki47 permalink

    Sisäisen devalvaation tiellähän tässä kuljetaan, on kuljettu jo jonkun aikaa. Kun mitään uutta ei tehdä vaan uskotaan vanhojen lääkkeiden auttavan jälleen, tulee tie olemaan meille jopa ennen kokematon. Ystävämme Putler tekee ainakin kaikkensa repiäkseen liian liikkeelle tulleet NATOlaiset ja muut uskottomat rinnaltaan. Wahlroos sentään ennätti karkuun. Miten mahtanee muiden pakolaisehdokkaiden käydä?

    http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2014/04/kokisten-kalasaalis.html

  2. Fillarnisti permalink

    Olisi hauskaa jos joku tutkisi, miten jatkuva paasaus lamasta, taantumasta, kestävyysvajeesta yms. vaikuttaa ns.kansan kulutuskäyttäytymiseen. Koska länsimainen talous perustuu kuluttamiseen jo reaganismista alkaen. Tulos tiedetään ja nyt pitäisi vain selvittää mekanismi miten tähän on tultu. Kaikesta hienoihn asia olisi, jos Suomi päättäjineen ottaisi opiksi muiden maiden virheistä. Täällähän tullaan aina vähän myöhässä ja vinkkiä olisi saatavana mm. siitä, miten ”tilaaja-tuottaja” -malli on johtanut kustannusten räjähtämiseen, miten kiinteistöomaisuudesta luopuminen on johtanut hillittömiin vuokrien korotuksiin ja aivan dorkiin ”pitkäaikaisiin” sopimuksiin. Tulee muuten maksettua pääoma ja työn osuus moneen kertaan. Olisi tiedetty se, että Suomen kaltaisessa pienessä kansantaloudessa viime kädessä paras palkkamalli on keskitetty sopiminen. Ei-tupoa yritettiin muutama kerta ja sehän johti joillakin aloilla kestämättömiin liksoihin. Kovin nopeasti otettiin ”tupo-jota-ei-saa-sanoa-tupoksi” käyttöön uudestaan. Kaikkein paras on kuitenkin valtion velkaantuminen. Velkaa voi kyllä olla, mutta kansantalouden tuottavuus pitää olla korkeampi kuin velanhoitokulut. Ei menny liksom Strömsössä.

  3. suomineito permalink

    Tässä kirjoituksessa tulikin esiin yksi asia, joka on minua hämmästyttänyt jo jonkin aikaa. Miten voi olla mahdollista, että palkkasumma kasvaa edelleen, vaikka uutisissa satelee tietoja yt neuvotteiluista – ja näin on ollut jo pidempään? Koko talouden palkkasumma kasvoi viime vuonna 1,8 % ja edellisvuonnakin 1,2 %.

    – suomineito

  4. Erkki permalink

    Tilastokeskuksen julkistama kuukauden verran tuoreempi käppyrä kahteen blogin jälkimmäiseen kuvaan alla linkissä. Kuvissa dataikkunaa on siirretty vain yksi kuukausi eteenpäin, mutta verratkaapa lukujen muutosta blogiin otettuihin vain kuukautta vanhempiin. Huhhuh.

    http://www.stat.fi/til/ktps/2014/02/ktps_2014_02_2014-04-10_tie_001_fi.html

    • Erityisesti verotulojen käytöstä nauttivan terveydenhoitosektorin kehitykseen kannattaa kiinnittää huomiota.

      Hieno rahastusautomaatti. Olen kateellinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: