Skip to content

Virallista talousoptimismia havaittavissa vaalien alla – ettei vain olisi aiheetonta vaalipropagandaa

helmikuu 15, 2014

Taloussanomien jutussa kerrotaan, että Hetemäen johtama talousviisaiden ryhmä ei puolla talouden äkkijarrutusta. Tuo puoltamattomuus on hyvä ja kertoo siitä, että Suomessa on sentään joku lukenut IMF:n raportin liian nopeiden leikkausten vaikutuksesta. Mutta tuossa Taloussanomien jutussa on kohta, mikä pysäytti minut. Tuota kohtaa voisi saatavilla olevan tiedon valossa kutsua katteettoman optimismin ilmentymäksi. Kohta on tietenkin se, jossa talousviisaiden arvio perustuu valtionvarainministeriön ennusteelle, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi ensi vuonna noin 1,8%. Taloussanomien juttu on täällä ja mainitsemani IMF:n raportti täällä.

Rehellisesti sanottuna tuo 1,8% on minusta puhdasta vaalienalusoptimismia, jonka toteutuminen on todellisuudessa aika pitkälti kiinni aivan muista tahoista kuin Suomesta ja harrastamastamme talouspolitiikasta. Ensisijaisesti Suomen talouskasvu tänä ja ensi vuonna on kiinni EKP:n harrastamasta rahapolitiikasta. Mikäli EKP ei löysää rahapolitiikkaansa ja nosta M3:n kasvua oman tavoitteensa mukaiselle tasolle ja nosta inflaatiota siihen kahteen prosenttiin, niin todennäköisempää on, että Suomen kansantalous supistuu tänä vuonna ja myös ensi vuonna.

Perustelen näkemystäni taas aivan perusasioilla. Nominaalinen kansantuote saadaan ihmettelemällä kaavaa MV = PQ, jossa M on rahan määrä, V on rahan kiertonopeus, P on hinnat ja Q on kaikki myydyt palvelut ja tavarat. Talouden kasvun turvaamiseksi rahan määrän tai kiertonopeuden on siis kasvettava. Mutta mitäpä paljastuukaan kun katsellaan tarkemmin sekä Euroalueen yleisiä lukuja että Suomen tilannetta.

EKP:n oma tavoite M3:n kasvulle on 4,5% vuodessa, kuten ilmenee EKP:n omista dokumenteista (vaikka täältä). Samalla tavoin EKP:n inflaatiotavoite on 2% vuodessa. Käytännössä on niin, että jos M3 kasvaa vähän tai ei ollenkaan, niin Euroalueen talous supistuu eikä kasva. Kun tähän lisää sen, että Euroalueella rahan kiertonopeus on perinteisesti hidastunut 2,5% vuodessa (aikaisempi juttu täällä), niin EKP:n nykyinen rahapolitiikka toimii Euroalueen taloutta pienentävästi. Mutta entä sitten se Suomi? Suomen tilanteesta seuraava Suomen pankin kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

M3_Finland

Suomen osuus Euroalueen rahataloudesta noudattelee yleistä trendiä. Vaikka viennistämme ei suuntaudukaan Euroalueelle kuin kolmasosa, niin EKP:n kireä rahapolitiikka vie euroja pois meidän taloudestamme. Kuinka hyvin kuvittelette talouden toimivan jos joku käy aina säännöllisesti nappaamassa osan kierrossa olevasta rahasta pois kuleksimasta? Tuotahan EKP tekee koko ajan ja ilmiö näkyy M3:n kasvun pysähtymisenä ja deflaation suuntaan taipuvalla inflaatiovauhtina. Muutos on erityisen dramaattinen kun muistetaan kiertonopeuden vuosittainen -2,5% muutos Euroalueella.

Toisin sanoen kyseessä oleva talousennuste näyttää olevan aivan normaali vaalien alla annettava yltiöoptimistinen näkemys. Todellisuus on aivan toista, sillä kun rahan määrä ei kasva tarpeeksi nopeasti, niin talous ei kyllä pääse kasvamaan. Ei ainakaan jos kiertonopeus samalla supistuu.

Ainoan valonpilkun Euroalueen tilanteeseen tuo se, että ongelmallisessa tilanteessa olleiden Espanjan, Italian ja Ranskan taloudet eivät enää supistu. Pientä kasvuakin havaittavissa. Työllisyyslukujen osalta olen kuitenkin enemmän kuin hieman huolissani.

Valtionvarainministeriön optimistinen vaalipamfletti talousennuste onkin sinä mielessä mielenkiintoinen, että tuon kasvun toteutuminen ei ole saavutettavissa Suomen omilla päätöksillä. Todellisessa ratkaisijan asemassa on EKP ja muun Euroalueen vetoapu. Jos EKP edes toteuttaisi omia päätöksiään vuotuisesta 2% inflaatiosta ja M3:n vuotuisesta 4,5% kasvusta, niin tilanne näyttäisi paljon positiivisemmalta.

Totta on, että voimme kyllä ihan itse mokata oikein kunnolla. Mutta todellisen positiivisen vaikutuksen aikaansaaminen ei ole Suomen omissa käsissä. Kiitos yhteisvaluutan.

Mainokset

From → Uncategorized

6 kommenttia
  1. JariS permalink

    Sanomalehdet ja hallituksen poliitikot ovat toitottaneet useaan otteeseen miten suomen hallitus on jo toteuttanut viiden miljardin säästöt.

    Tänään hesarin sivuilla kerrottiin että pitäisi saada vielä 3 miljardin lisä-säästöt että saataisiin talous tasapainoon.

    Epäilyttää aika paljon kun tuntee median toimittajien osaamisen tason ja politikkojen valehtelun, onkohan kenelläkään tarkempaa tietoa asiasta ?

    Tuo 5 miljardin säästö tarkoittaisi että ensivuonna suomen valtion velkaantuisi vain 5 miljardia euroa, aikaisemman 9-10 sijaan. Tuskin pitää paikkaansa.

    • Perunanenä permalink

      Kansantaloudessa menot vaikuttavat tuloihin. 5 miljardin säästöjen jälkeen velanottotarve vähenee vain reilulla miljardilla.

      • JariS permalink

        Tarkoitin sitä että valtion menoja ei edes ole karsittu 5 miljardin edestä vaikka hallitus onkin niin väittänyt.

        Mutta tuo rahan palautuminen riippuu täysin siitä mitä menoja karsitaan.
        Kehitysavun karsiminen ei vaikuta juurikaan kotimaan tuloihin.
        Sama pätee YK:n ilmastomaksuihin, YK:n jäsenmaksuihin jne. jne.

        Ylipäänsä kaikki sellaiset menot joiden karsiminen ei vaikuta kotimaan kysyntään vaikuttavat suoraan velanottotarpeen vähentymiseen sellaisenaan. Ja näitä on kohtuulisen paljon.

        Sen lisäksi monien muidenkin menojen karsimisen tuotto on yhteiskunnan säästöjen kannalta suurempi kuin tuo mitä esität, koska monet menot eivät epäsuorastí palaudu läheskään täysimääräisesti kotimaan talouteen.

  2. Bullrun permalink

    ”Tarkoitin sitä että valtion menoja ei edes ole karsittu 5 miljardin edestä vaikka hallitus onkin niin väittänyt.”

    Hallitus on puhun sopeutuksesta, verojen korotukset + menojen karsinta, siis tämä 50/50 -sääntö, jota kai etenkin demarit ovat halunneet.

    Sopeutustoimet summautuvat vuosien 2013 ja 2014 osalta viiteen miljardiin, jos valtiovarainministeriön laskelmia on uskominen. Alla olevan linkin sivu 74.

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20130916Taloud/TKsyys2013_suomi_NETTI.pdf

  3. Vellu Heino permalink

    Eikös meillä ole monta ihmistä kertomassa,että rahamäärä ei ole verrannollinen talouskasvuun? Toisinsanoen,että meillä voisi talous kasvaa,vaikka rahamäärä pysyisi samana.

    • Jos rahan kiertonopeus kasvaa samalla, niin rahan määrän ei tarvitse kasvaa. Toisaalta Euroalueella on rahan kiertonopeus hidastunut joka vuosi eikä trendille näytä olevan tulossa muutoksia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: