Skip to content

Syökö inflaatio velat – vain hetkellisesti nopean muutoksen yhteydessä

helmikuu 9, 2014

Silloin tällöin kuulee sanottavan, että inflaatio syö velat. Tuo koko hokema on sinänsä täysin järjetön, sillä lainatuille rahoille maksettava vuokra eli korko on pitkän päälle suorassa suhteessa inflaation määrään. Tuon suhteen osalta on kuitenkin syytä ajatella tarkasteluajankohdan pituutta varsinkin muutostilanteissa. Oman kokemukseni mukaan (en jaksa ajaa tilastovertailuja asiasta, ilmainen vihje akateemisen maailman edustajille) reaalikoron ja inflaation välisen suhteen osalta on erotettavissa kolme eri tilannetta. Ensimmäinen on niin sanottu vakaan talouskehityksen tilanne, toinen on shokin osumisesta seuraava lyhyen ajanjakson tilanne ja kolmas on keskipitkän aikavälin siirtymätilanne.

Katsotaan ensimmäiseksi vakaan kehityksen tilannetta. Seuraavana tilanne kuvana.

Reaalikorko1

Merkintä N* tarkoittaa eräänlaista ”luonnollista reaalikorkotasoa”. Mikäli talouden muutokset ovat ennustettavia, niin lainoista perittävä reaalikorko on käytännössä vakio riippumatta inflaation tasosta. Toisin sanoen jos talous kasvaa keskimäärin 5% vuodessa ja tuosta kasvusta 2% on reaalikasvua ja 3% inflaatiota, niin korot ovat yleensä >3%. Sama ilmiö pätee oli inflaatio luokkaa 2%, 5% tai 8% vuodessa.

Tilanne muuttuu kun inflaatioshokki tai deflaatioshokki osuu talouteen. Tuolloin olemassa olevien sopimusten määrittelemä korkotaso vaikuttaa niin, että inflaation muutos aiheuttaa tuntuvan reaalikoron kasvun tai pienenemisen. Jos inflaatioshokki korottaa inflaatiota selvästi, niin reaalikorot pienenevät. Ilmiötä on havainnollistettu kuvassa.

Reaalikorko2

Toisin sanoen jos inflaatio nopeutuu tasolta I tasolle I’, niin reaalikorko pienenee tasolta N tasolle N’. Toisaalta vastaavasti jos osuva shokki on deflatorinen, niin muutos tasolta I’ tasolle I tarkoittaa reaalikorkojen kasvua tasolta N’ tasolle N. Deflatorisen shokin vaarallisuus ilmenee tästä aika hyvin, sillä myös terveellä pohjalla olevien yritysten kyky selviytyä velvoitteistaan katoaa reaalikoron yllättävän nousun vuoksi.

Kehittyviltä markkinoilta Euroaluetta uhkaava deflatorinen shokki on tämän vuoksi euroa käyttäville maille niin vaarallinen, sillä nimellisen kasvun hyytyminen entisestään nostaa reaalikorot kestämättömälle tasolle. Tosin käytännössähän ne ovat jo nyt PIIGS-maissa kestämättömällä tasolla ja lähestyvät sitä myös meillä Suomessa.

Shokin jälkeen tapahtuvan tiedossa olevan muutoksen yhteydessä markkinoilla on taas tapana ampua yli tavoitteissaan. Mikäli keskuspankki lupaa uskottavasti, että vaikkapa vuoden parin kuluessa inflaatio nostetaan korkeammaksi kuin mitä se tällä hetkellä on, niin markkinat hinnoittelevat lainoille korkeamman reaalikoron kuin aikaisemmin. Havainnollistettu kuvasssa.

Reaalikorko3

Syynä tuohon ylihinnoitteluun on yleensä kasvua koskeva optimismi ja tietynlainen ylisuuri ennakointi. Tuolloin velkojilla on mahdollisuus pyytää korkeampia nimelliskorkoja kuin ennen ja lopputuloksena reaalikorot nousevat.

Toisaalta taas jos keskuspankki uskottavasti lupaa painaa inflaation tuntuvasti nykyistä alemmas, niin markkinoilla velalliset eivät suostu maksamaan kovinkaan korkeita korkoja. Syynä ennakointi talouskasvun hiipumisesta. Tämä taas hidastaa talouskasvua ja nopeuttaa inflaation laskua. Investointien kannattavuuden arvioidaan heikkenevän, minkä vuoksi pääomalle ei kannata maksaa kovinkaan korkeaa vuokraa, mikä johtaa reaalikorkojen pienenemiseen.

Kaiken kaikkiaan puheet siitä, että inflaatio söisi velat ovat sinänsä kummallisia. Erityisesti mikrotalouden toimijoilla eli kotitalouksilla ja yrityksillä väite pätee vain positiivisen inflaatioshokin iskiessä varsin yllättäen. Suuressa osassa euromaita meneillään oleva inflaation hidastuminen kehittyvistä talouksista leviävän shokin vaikutuksesta taas tuntuvasti pahentaa noiden maiden nykyisiä ongelmia.

Valtioilla ja keskuspankeilla taas on ollut keinonsa vaikuttaa tilanteeseen tarvittaessa luomalla noita inflaatiota kohottavia shokkeja rahapolitiikan keinoin. Toinen valtioiden perinteinen temppu on ollut työntää nominaalinen talous sen verran rapsakkaan kasvuun, että verotulojen kasvu on pienentänyt velan vaikutusta.

Koska todellisen inflaation reaaliaikainen seuraaminen on hankalaa, niin käytännössä korot seuraavat nominaalisen talouden kehitystrendejä. Mikäli talous kasvaa trendillä, niin reaalikorot pysyvät suurin piirtein vakioina. Mikäli talouteen taas kohdistuu nominaalista kasvua nopeuttava tai hidastava shokki, niin reaalikorot käyttäytyvät kuten tuo shokki olisi inflaatioshokki. Hyväksi esimerkiksi tästä käy Australia, jossa nimelliskorot ovat lyhytaikaisia hetkiä lukuun ottamatta huidelleet pohjainflaation yläpuolella eli lainoista on maksettu positiivista reaalikorkoa.

Toisin sanoen käsitys, jonka mukaan inflaatio söisi velat, on seurausta väärinymmärryksestä. Monilla suomalaisilla tuollainen virheellinen käsitys saattaa olla siksi, että ennen pääomaliikkeiden vapauttamista korkotaso säädeltiin hintatason muutoksista riippumattomasti.

Vapaille markkinoilla reaalikorko pysyy positiivisena mikäli talous kehittyy normaalisti. Vain shokkien vaikutuksesta ja niitä seuraavan muutoksen kestäessä inflaatiolla ja sen muutossuunnalla on suora vaikutus reaalikorkoihin.

Mainokset

From → Uncategorized

14 kommenttia
  1. joku permalink

    voisitko, mitä yställisemmin, määritellä sanan ’inflaatio’?

  2. Inflaatio tosiaan on huono termi. Käytännössähän tuolla kuitenkin tarkoitetaan ensisijaisesti reaalikasvun ja nominaalisen kasvun eroa. Erilaisten shokkien yhteydessä tilanne menee kuitenkin radikaalisti erilaiseksi.

  3. rocceri permalink

    Otat asuntolainaa 100000, 10v maksuajalla. Kuukausipalkkasi lainanottohetkellä 2000, inflaatio nostaa palkkasi kahden vuoden sisään 2500, tästä kahden vuoden päästä kuukausipalkka on 3000 ja niin edespäin. laina ja korot pysyy pysyy samana niin voidaan sanoa että inflaatio söi velan. Lainat muuttuu pieniksi. Tällä hetkellä palkat ei nouse vaan pienevät joten lainatkin maksetaan kokonaisuudessaan ja Inflaatio siinä suhteessa ei auta.

    • Normaalitilanteessa lainatuille rahoille joutuu maksamaan positiivisen reaalikoron. Erilaisen häiriötilat kuten tämä nykyinen liian kireän rahapolitiikan aika tietenkin rikkoo kuvioita.

  4. Joku permalink

    Nominaalinen kasvu tarkoittaa kasvua ilman inlfaatiotarkistusta.

    Reaalikasvu on nominaalinen kasvu miinus inflaationvauhti.

    Miten reaalikasvun ja nominaalisen kasvun eron lasketaan, jos emme tiedä määritelmää sanalle ’inflaatio’?

  5. Kannattaa laittaa Roger Wessmanin blogi seurantaan. Sen kaksi tuoreinta tekstiä ovat erittäin tolkullisia.

  6. joku permalink

    vastaamattomuutesi tarkoittaa sitä, että vapailla markkinoilla inflaation määritelmä on vapaasti tulkittavissa, tarpeen mukaan. sääli, oletin ettet ole nimesi veroinen.

  7. joku permalink

    ”Käytännössä suurin inflaatiota aiheuttava tekijä onkin palkkojen nousu.”

    suomen teollisuuden liikevaihdosta 15-18% on henkilöstökuluja.

    todellakin olet nimimerkkisi veroinen. hyvää päivän jatkoa.

    • Ja tuotannollinen teollisuus on koko Suomen talous? Jostain syystä olen tullut tilastoja katselemalla aivan toiseen näkemykseen.

  8. Sköde Fillaristi permalink

    Tuo ”inflaatio syö velat” -mantra lienee peräisin niiltä ajoilta kun inflaatio-% oli korkea ja korot säänneltyjä. Siis ennen ”hallittua rakennemuutosta” ja ennenkuin ”verotus kevenee”. Noita kummallisia ehkä ”meemeiksi” nimettyjä käsityksiä on hirvittävän vaikea muuttaa tai hävittää. Bad habits die hard. Tai jotain.

  9. keskuspankki säätelee koron tason, ei kukaan maksa 10% korkoa jos rahaa saa 2% korolla. eli jos keskuspankki määrää koron 2% ja inflaation on 20%, kyllä se vaan velka pienenee.

    • Keskuspankki ei säätele markkinakorkoja. Reaalikorko asettuu aika nopeasti positiiviseksi mikäli talouteen ei kohdistu yllättäviä shokkeja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: