Skip to content

Onko olemassa talouspolitiikkaa ilman rahapolitiikkaa?

joulukuu 30, 2013

Yhä useammin on alkanut kuulua väitteitä, joiden mukaan talouspolitiikka on tärkeämpää kuin rahapolitiikka. Mielenkiintoiseksi nuo väitteet tekee se, että väite on tietenkin lähtökohtaisesti totta. Syynä asiaan on se, että talouspolitiikka sisältää aina kaksi osa-aluetta, jotka ovat rahapolitiikka ja finanssipolitiikka.

Finanssipolitiikka sisältää verotuksen, tavan organisoida yhteiskuntaan julkisen vallan toimesta, yritystuet ja suuren määrän muita julkisen vallan mahdollisia toimenpiteitä. Myös erinäiset lainsäädännölliset toimet kuuluvat monessa mielessä finanssipolitiikan piiriin. Itse tulkitsen finanssipolitiikkaan kuuluviksi myös monenmoiset elinkeinopoliittiset temput, sillä niissä on viime kädessä kyse julkisen vallan ja julkisen rahan käytöstä.

Rahapolitiikka sisältää kaikki keskuspankin keinot vaikuttaa rahan määrään, rahan kysyntään ja moneen muuhun keskuspankin toimista riippuvaiseen ilmiöön. Myös keskuspankkien markkinaoperaatiot ovat rahapolitiikkaa kuten ovat myös markkinaoperaatioiden osaksi luettavat valuuttaoperaatiot ja valtion suora rahoitus, jota BoJ, FED ja BoE tällä hetkellä käytännössä tekevät.

On empiirisesti näytettävissä, että rahapolitiikalla voidaan estää järkevän finanssipolitiikan onnistuminen. Esimerkiksi tästä käy Japani, jossa BoJ johdonmukaisesti torppasi kaikki finanssipolitiikan yritykset saada kasvu käyntiin. Myös Ruotsin nykyinen tilanne menee tähän piikkiin, sillä Riksbank on tällä hetkellä huolestuneempi asuntokuplasta kuin talouden kasvusta tai työttömyydestä. Toisin sanoen Ruotsissa keskuspankki on onnistunut mitätöimään kaikki hallituksen talouskasvuun tähtäävät uudistukset.

Toisaalta on empiirisesti näytettävissä, että rahapolitiikalla voidaan kompensoida typerän finanssipolitiikan vaikutuksia. Esimerkiksi käy oikein hyvin USA, jossa FED:n QE on kyennyt pitämään talouden kasvu-uralla riippumatta julkisen sektorin leikkauksista. Toisaalta tämä sama pätee myös UK:n taloustilanteeseen, jossa keskuspankki on elvyttävällä politiikalla kääntänyt talouden nousuun hallituksen toimista huolimatta. Molemmissa maissa myös julkisen sektorin velkaantumisen osuus kansantuotteesta on kääntynyt (tai kääntymässä) laskuun.

Toisin sanoen rahapolitiikka tarjoaa finanssipolitiikalle liikkumavaraa. Tämä ei kuitenkaan toimi toisin päin. Tämä onkin pohjimmainen syy Saksan aggressiivisuudelle Euroalueen rahapolitiikan kanssa. Mikäli Euroalueen rahapolitiikka olisi koko alueelle keskimäärin sopivaa, niin Saksan oma finanssipolitiikka pitäisi miettiä kokonaan uudestaan. Käytännössä Saksa pelkää rahapolitiikan voimaa, jota mikään Saksan finanssipolitiikka ei kykene kompensoimaan.

Valitettavasti vain Saksalle sopiva rahapolitiikka ei sovi kenellekään muulle.

Loppujen lopuksi yhteenvetona voikin todeta, että talouspolitiikka todellakin on merkittävämpää kuin rahapolitiikka. Mutta tämä on seurausta siitä, että rahapolitiikka on talouspolitiikan osa. Se toinen osa on finanssipolitiikka.

Finanssipolitiikalla ei todistettavasti voi kompensoida typerän rahapolitiikan vaikutuksia.

Valitettavasti vain Suomen kannalta mikään finanssipoliittinen temppu ei riitä kompensoimaan EKP:n supistavan rahapolitiikan vaikutuksia.

Advertisements

From → Uncategorized

8 kommenttia
  1. Kokeiletko meitä lukijoita?

    Jos me halutaan kuluttaa/ostaa jotain, niin mitä me tarvitaan?

  2. Vilu permalink

    Olen samaa mieltä.

    ”Onko olemassa talouspolitiikkaa ilman rahapolitiikkaa?”

    Ecuadorissa käytetään Yhdysvaltain dollaria, mutta Ecuadorilla onkin öljyä.

    Talouspolitiikkaa voi olla ilman rahapolitiikka, mutta se vaikeuttaa asioita huomattavasti.

    Valtio koostuu kansasta ja kansalla tulisi olla mahdollisuus valita rahapolitiikan harjoittajat ja harjoitettava rahapolitiikka. Rahapolitiikka on kuitenkin pidetty kansalta piilossa koko historiamme ajan ja nyt olisikin aika alkaa valitsemaan ihmisiä myös tähän hommaan. Mielestäni on aivan liikaa, että Liikanen vuodesta toiseen istuskelee siellä Suomen pankissa ja ihmettelee maailman menoa.

    No nyt tämä taas lähti rönsyilemään, mutta luin edelliskesänä Naomi Kleinin Tuhokapitalismin nousun. http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510338664

    Siinä yhdessä luvussa kerrotaan, miten Mandela sössi neuvottelut, kun hyväksyi sen, että keskuspankista tulee itsenäinen ja sinne jätetään kaikki vanhat apartheid-sankarit hillumaan. Näin Mandela, siis valoi Etelä-Afrikan jalat sementtiin, josta se ei vieläkään ole noussut. Valta jäi niille samoille kavereille, joilta se oli tarkoitus ottaa pois. Nyt rotujako on muuttunut luokkajakoon, kuten tapahtuu muuallakin maailmassa.

    Voiko olla, että Erkki Liikanen on parasta mitä Suomella on tarjota Suomen rahapolitiikalle? No nyt tätä satoa sitten niitetään ja taitaa tulla katovuosi.

    ”Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on EU:n perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä hintavakautta euroalueella ja Suomessa. Pyrkimyksenä on tukea myös muiden talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista hintavakauden tavoitetta vaarantamatta.[3] Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla, ja sitä valvovat eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut.[4”]

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Pankki

    ”2 §

    Tavoite

    Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä hintavakautta.

    Suomen Pankin on perustamissopimuksen mukaisesti tuettava muidenkin talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista vaarantamatta kuitenkaan 1 momentissa säädettyä tavoitetta.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980214

    Nyt kerronkin mitä tulisi tehdä. Suomen pankin tavoitteeksi tulisi asettaa perustulon turvaaminen kaikille EU\euroalueen asukkaille ja työttömyysprosentti X.

    Saksa haluaa, että perussopimus avataan pankkiunionin vuoksi, niin eikö tämä menisi siinä samassa?

    Pankkiunionille aikalisä – ”tarvitaan uusi perussopimus”

    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/04/14/pankkiunionille-aikalisa-tarvitaan-uusi-perussopimus/20135396/12

  3. ” Toisin sanoen Ruotsissa keskuspankki on onnistunut mitätöimään kaikki hallituksen talouskasvuun tähtäävät uudistukset.”

    Kuka Ruotsissa vastaa rahan määrästä ja miten ja miksi?

    • Yksinkertaiset ja selvät havaintoesimerkit ovat parhaita. Siksi käytän keskuspankin toiminnan esimerkkinä Japania. BoJ kykeni täysin suvereenisti hallitsemaan liikkeellä olevan rahan määrää. Tämä huolimatta monista aivan muunkaltaisista ajatuksista.

      • Realisti permalink

        Jopa Milton F. piti BOJa maailman tyhmimpänä keskuspankkina.

      • Ennen EKP:n näyttöjä eurokriisin aikana myös minusta oli selvää, että BoJ oli maailman tyhmin keskuspankki. Nyt eurokriisin aikana EKP tekee kaikkensa ylittääkseen BoJ:n tekemän ennätyksen. Tätä menoa onnistuminen näyttää lähes varmalta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: