Skip to content

Juhana Vartiainen ja työn tarjonnan suhde kysyntään – todellisuudessa Vartiainen puhuu sisäisestä devalvaatiosta eli palkkojen laskemisesta

joulukuu 28, 2013

Juhana Vartiainen kirjoittaa omassa VATT-blogissaan isäntänsä vai pitäisikö sanoa valtiattarensa eli valtionvaranministerin äänellä. Vartiaisen tehtävänä mitä ilmeisimmin on perustella nykyisen politiikan jatkumista tai jopa tehostamista. Vartiaisen VATT-blogi on täällä.

Mutta mietitäänpä ensimmäisenä Vartiaisen kirjoitusta. Hänen mukaansa Suomessa ongelmana on työn tarjonta, ei sen kysyntä. Mitä pikaisesti katsoin sekä TEM:n tietoja työnhakijoista että avoimista työpaikoista, niin työnhakijoita näyttäisi olevan yllin kyllin. Mutta ehkä onkin syytä palata aivan perusanalyysiin, sillä tuon tarjonnan ja kysynnän epäsuhdan vuoksi mitä ilmeisemmin ei ole kyse mistään muusta muusta kuin työn hinnasta eli palkoista.

Kun tarjonnan ja kysynnän tilanne alkaa muuttua hämmentäväksi, kuten työvoiman osalta, niin yksi tehokas keino on palata takaisin klassiseen kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan mallin. Kyseessä on silloin AD-AS –malli. Tämänkaltaisissa tilanteissa tuon mallin soveltaminen on vallan toimiva ratkaisu, sillä sen avulla pääsee eroon peruskuvioita sotkevista oheisvaikutuksista.

Seuraavana klassinen AD-AS – mallin kuva (kuva pöllitty netistä).

VartiainenTyovaimaTarjonta_Teollisuustuotanto

Käyrä AS kuvaa kokonaistarjontaa ja käyrä AD kuvaa kokonaiskysyntää. Jos kysyntä kasvaa eli AD2 muuttuukin käyräksi AD1, niin samasta työstä ollaan valmiita maksamaan aikaisempaa kovempi hinta eli palkka. Toisaalta jos muutos onkin AD1 -> AD2, niin kysyntä pienenee.

Käytännössä Suomessa on monen työn osalta käynyt niin, että työn kysyntä on siirtynyt vasemmalle. Nykyisessä rahapoliittisessa ilmastossa työtä ei kannata hankkia samalla hinnalla kuin aikaisemmin. Tuo siis tarkoittaa sitä, että samalla rahalla pitäisi saada enemmän työtä. Tämä näkyy teollisuuden katoamisessa Suomesta. Entistä pienemmällä rahalla saa saman työpanoksen muualta.

Mutta Vartiainen puhuu työn tarjonnan lisäämisestä maahanmuuttoa lisäämällä. Ymmärrän mainiosti Vartiaisen logiikan, mutta katsotaan mitä asia tarkoittaa periaatteellisella tasolla.

Mikäli työn tarjonta lisääntyy muun muassa sosiaaliturvan leikkausten takia, niin AS1- käyrä muuttuu käyräksi AS2. Tuolloin entistä suurempi työntekijäjoukko on halukas työskentelemään entistä pienemmällä palkalla. Työperäisessä maahanmuutossa on käytännössä kyse tuosta eli palkkojen laskemisesta. Tosin tällä hetkellä maahanmuuttajien sosiaaliturva on todellisuudessa parempi kuin kantasuomalaisten. Ehkä vain paremman neuvonnan ja pääkaupunkiseudulla häärivän konsulttiarmeijan vuoksi, mutta reaalisesti noin.

Suorastaan alkeistason analyysin mukaan Vartiaisen ajatuksissa on kyse työn hinnan laskemisesta. En kuitenkaan mitenkään kykene hahmottamaan miten Vartiaisen mallissa sitä vuohipaimenesta muokkaantuisi tarvitsemani tilastotieteilijä tai tuttavani tarvitsema elektroniikkainsinööri. Tuolta pohjalta meidän kannattaisi mieluummin hankkia ne maahanmuuttajat Kiinasta, Vietnamista, Thaimaasta ja Intiasta – koulutettuina – eikä suinkaan houkutella niitä lukutaidottomia lapsisotilaita Afrikasta.

Loppujen lopuksi Vartiaisen mallissa on kyse tarjontakäyrän siirtämisestä oikealle eli työn hinnan laskemisesta. Mutta toisaaltahan Vartiaisen edustama puolue on Lipposesta alkaen kunnostautunut erityisesti suomalaisen työn ja työväestön vihaajana, joten into palkkojen alentamiseen on linjan luontevaa jatkoa.

En jaksa edes tarkemmin mainita, että Vartiaisen näkemys ohittaa työn hintajäykkyyden, rahan määrää koskevan illuusion, nominaalisten sopimusten sitovuuden ja niin monta muuta todelliseen elämään liittyvää ilmiötä. Ehkä se sosialidemokraattinen todellisuus poikkeaa muiden todellisuudesta.

Loppupäätelmänä: Vartiainen ajaa maahanmuuttoa työn hinnan eli palkkojen laskemiseksi.

Jokaisen kannattaa tykönään miettiä kuinka paljon on valmis tulotasostaan tinkimään.

Advertisements

From → Uncategorized

9 kommenttia
  1. Kari permalink

    Keynes huomautti aikoinaan viisaasti vapaasti suomennettuna, että ekonomistit päästävät itsensä liian helpolla, jos vain toteavat meren pinnan kyllä tyyntyvän myrskyn jälkeen. Pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita. Näinhän Vartiainenkin itse asiassa julistaa ja on toki oikeassa. Kun työn tarjontaa lisätään, talous kyllä ajan kanssa sopeutuu, tavalla tai toisella. Mitä mahtaisi vastata, jos joku kysyisi: kun Espanjassa on nyt paljon työvoimaa tarjolla, niin miksei työpaikkoja synny?

    • Tuskin vastaisi mitään. Alkaisi puhua aivan muuta asiaa. Siinä mielessä Vartiainen osaa poliittisen puheen.

      Mutta toisaalta juuri noin.In the long run we are all dead. Tietämälläni Japanin-toimistolla on töissä muutamia yli kolmekymppisiä japanilaisia, jotka ovat nyt talouden parantuessa kovasti miettimässä sitä että josko nyt uskaltaisi hankkia lapsia. Tuntemani tyypin sihteeri haluaisi vähintään kolme lasta, mutta epävarmuus on estänyt ja nyt ikää jo selvästi yli kolmekymmentä.

      Muun muassa tuon vuoksi kymmenen vuotta – puhumattakaan Japanin yli kahdestakymmenstä – ovat kansantaloudelle todella tuhoisia. Vaikka talous lähtisi kasvuun, niin tuon sihteerin kannalta se oikea aika on mennyt ohitse. Nyt kaikissa PIIGS-maissa tehdään samantyylistä tuhoa.

      Nominaalisen talouden tasapaino ja ennustettavuus on aina hyvä asia.

  2. Suomessa pitää ekonomistin tehdä kummallisia asioita, että saisi ja pysyisi virassaan. ”Torkkupeiton” kirjoitus ”kruunukateudesta” oli jo lähinnä myötähäpeää aiheuttava. Kun ekonomisti alkaa puhua anekdooteilla tyyliin ”eräässäkin firmassa minulle kerrottiin”, ilman mitään numeraalisen faktan häivääkään, pitää olla hyvin varovainen. Ai niin, luovasta tuhosta ja sisäisen devalvaation vaarallisuudesta mielenkiintoinen Tyhmikselle: http://andolfatto.blogspot.fi/2013/12/the-most-obvious-source-of-cyclical.html

    Suomen ongelma on, että kun on tarpeeksi pilattu asemaamme, fantsuttelijoiden tyypillinen ”eihän Suomessa ole edes sellaista teollisuutta, joka hyötyisi devalvaatiosta”, pitää paikkansa.

  3. ToistaMieltä permalink

    Harvoin on tälläisiä kirjoituksia, se jäi mieleen alkuvuodesta.

    Suomessa on jo paljon työvoimaa. Meillä on teollisuus

    Täystyöllisyydestä Suomessa ehdittiin nauttia hetken aikaa 1980-luvulla.

    Suomen taloushistoria on ollut jatkuvaa ja usein epäonnista kamppailua työttömyyttä vastaan.

    http://www.talouselama.fi/minavaitan/vartiainen+on+vaarassa/a2166754

    En valittaisi työvoimapulasta jos jollekin alalle ei ole työvoimaa. Se ylen uutinen on jäänyt muistiin siivojan pitää hakea toimeentulotukea kun palkka ei ole hyvä.

    Miten kehittyy robotit? Tänä syksynä uudistettiin saha, joka on yksi maailman nykyaikaisimmista.
    Siinä katosi 40 työpaikkaa.

    Nämä on muistinvaraisia, linkkiä ei ole kumpaankaan.

  4. Erkki permalink

    Vartiainen tölvii joitakuita nimeltä mainitsemattomaksi jääviä merkantilismista – vaikka hänen oman suuntauksensa edustama growsterity on mitä lähimpänä ehtaa ja alkuperäisintä merkantilismia. Pakkoalennetaan kotimaisen työn hintaa ja vähennetään kotimaista kulutusta (sisäinen devalvaatio), jotta vienti vetää…

  5. Repe permalink

    Jotenkin en usko vain Urpilaisen olevan Vartiaisen ulostulojen takana. Urpilainen on mielestäni osoittanut olevansa suhteellisen taitamaton talousasioissa (kuten vähän kaikessa muussakin) että uskon tämän olevan VM:n virkamiesten ohjailtavissa.

  6. Erkki permalink

    ”Näin Ruotsissa: Työvoimakuluja laskettiin, mutta työllisyys ei parantunutkaan

    SAK:n mukaan Ruotsissa tehdyt alle 26-vuotiaiden työvoimakulujen leikkaukset eivät ole vaikuttaneet mitenkään nuorten työllistymiseen kaupan alalla. Tämä ilmenee ruotsalaisen ammattiliitto Handelsin tekemästä selvityksestä.

    Nuorten työllistämisen sijaan valtio tukee alennuksillaan yrityksiä liki kahdella miljardilla eurolla vuodessa, kirjoittaa SAK.

    (…)”

    http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+ruotsissa+tyovoimakuluja+laskettiin+mutta+tyollisyys+ei+parantunutkaan/a2202619

    Jostain syystä Vartiaisen työvoiman hinnanalennusjutut eivät toimi edes hänen omassa paremmuutta esittävässä esimerkissään, Ruotsissa.

  7. Talouspoliittisten sekoilujen lisäksi oletan Vartiaisen ulostulolla olevan myös muita poliittisia ulottuvuuksia. Ehkäpä sen tavoitteena on puolustaa Demareille armasta maahanmuuttopolitiikkaa? Siinä voivat demarien tätimafiankin tyypit olla liikkeellä. Tuo maahanmuuttopolitiikka on ollut erittäin epäsuosittua ja varmaan osaltaan on syönyt demarien kannatusta.

    Jos Vartiainen oikeasti hakisi maahanmuuttopolitiikalla taloudellisia etuja Suomelle, hän varmaan mainitsisi esimerkkinä esim. Kanadan. Siellä maahanmuuttopolitiikka on varsin tiukkaa ja ankaran työperäistä. Maahanmuuttaja joutuu elättämään itsensä työllä.

    Sen sijaan Vartiainen mainitsee esimerkkinä Ruotsin, jossa maahanmuuttopolitiikka ei ole ankaran työperäistä vaan perustuu ajatukseen Ruotsista maailman sosiaalitoimistona. Maahanmuuttajien keskuudessa työllistyminen on joissakin ryhmissä heikkoa. Mitä lisää kysyntää he tuovat, jos heidän kysyntänsä perustuu verovaroin rahoitettavaan sosiaaliturvaan? Sehän vie kysyntää muualta eli kyseessä on vain olemassa olevan kakun jakaminen useampien kesken, jolloin uusien tulokkaiden takia vanhojen asukkaiden pitää pienentää osuuttaan kakusta.

    Suomen maahanmuuttopolitiikka on ideologialtaan sukua Ruotsille, vaikka perässä vielä tullaan. Olettaisin, että yksi syy, miksi Vartiainen on laitettu höpisemään juttujaan, on demarien vihatun maahanmuuttopolitiikan selittäminen parhain päin. Matalalla laahaavat kannatusluvut pelottavat, kun vaalit alkavat lähestyä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: