Skip to content

Helsingin Sanomat ja talous – ei mitään käsitystä rahapolitiikasta

joulukuu 19, 2013

Tämänpäiväinen Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan – jälleen kerran – talouspolitiikkaan liittyvistä asioista tavalla, joka olisi koomista ellei siihen joka uskoisi. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (juttu täällä) kirjoitetaan seuraavaa:

Fi­nans­si- ja vel­ka­krii­si on jät­tä­nyt Eu­roop­paan äh­kys­sä ole­van reaa­li­ta­lou­den. Eu­roo­pan kes­kus­pank­ki työn­tää ta­lou­den ki­taan ener­giaa al­hai­sil­la ko­roil­la, mut­ta yri­tyk­set ja ko­ti­ta­lou­det ei­vät jak­sa niel­lä. Luot­ta­mus tu­le­vaan on yhä heik­koa, ja ko­ti­ta­louk­sia pi­dät­te­lee pel­ko työt­tö­myy­des­tä.

Ensinnäkin EKP ei työnnä reaalitalouden kitaan energiaa eli rahaa. Asia on helposti tarkistettavissa. Kun inflaatio laskee ja monen euromaan nominaalinen talous supistuu, niin tuo Helsingin Sanomien pääkirjoituksen kommentti on joko puhdas valhe tai merkki täydellisestä tietämättömyydestä. Tässä tapauksessa olen kuitenkin taipuvainen pitämään kommenttia asiantuntemattomuuden ja ideologisen optimismin yhteisvaikutuksen tuloksena.

Nimellinen korkotaso ei kerro mitään rahapolitiikan luonteesta. Alhaiset korot eivät tarkoita löysää rahapolitiikkaa. Löysää rahapolitiikkaa tarkoittavat toimenpiteet, joka lisäävät kierrossa olevan rahan määrää. Japanin kokemusten perusteella nollassa olevat korot ovat mahdollisia samalla kun keskuspankki pienentää kierrossa olevan rahan määrää. Pääkirjoituksen esittämä ajatus rahan työntämisestä markkinoille on pelkkää propagandaa niin kauan kun yritysten rahoitus yhä kiristymässä helpottumisen sijaan. Yritysten rahoituksen kiristyminen (asiaa koskeva uutinen täällä) on seurausta sekä rahan niukkuudesta eli tiukasta rahapolitiikasta että huonoista talousnäkymistä. Kuten FED ja BoJ ovat osoittaneet, niin keskuspankki voi halutessaan tehdä molemmille jotain.

Toisaalta optimismin lietsonnassa HeSari on periaatteessa oikealla asialla. Ihmisten odotukset ovat erittäin merkittävä talouden kehityksen määrääjä ja jos odotukset ovat positiivisia, niin taloudessakin menee paremmin edellyttäen, että taloutta supistavia toimenpiteitä ei tehdä. Valitettavasti Euroalueella taloutta supistava politiikka on vallitseva dogmi.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että pahimmalta on vältytty Euroalueen talouden osalta. Antaaksi kuinka? Teollisuustuotanto on vain varjo entisestään ja työttömyys on kasvussa. Olemme siis välttyneet pahimmalta. Mitähän se pahin sitten on? Sota?

Tämä euroaika on saanut ainakin minut sen verran pessimistiseksi, että tällä politiikalla väittäisin pahimman olevan vasta tulossa. Mikäli EKP ei muuta rahapolitiikkaansa kasvua tukevaksi, niin ennemminkin kunnon jytinät ovat odotettavissa. Ranskassa ja Italiassa alkaa poliittisesti ja taloudellisesti olla suhteellisen mielenkiintoista.

Tosiaan. Mikäli EKP ei oikeasti ala työntää rahaa talouteen, niin englanninkielinen fraasi You ain’t seen nothing yet! on todennäköisempi vaihtoehto kuin HeSarin pääkirjoituksen optimistinen ennustelu. Valitettavasti.

Mainokset

From → Uncategorized

8 kommenttia
  1. ”Maybe the euro zone’s real problem is that European economists are all either Keynesians or Austrians (or should I say “Germans”?) Where are the European monetarists? And Market Monetarists?”
    http://marketmonetarist.com/2013/12/15/christopher-pissarides-is-europe-working-the-answer-obviously-is-no/

    • Vilu permalink

      ”European integration was a grand plan, perhaps driven by lofty motives. I don’t take a position on that since I’m not European. But as we have argued from the very beginning, the set-up of the EMU was fatally flawed. At the very least, they “put the cart before the horse”—adopting the euro before they achieved fiscal integration under a fiscal authority with sufficient sovereignty to protect the member nations. For references to our early work, see here, here and here…”

      How’s that Euro Thingy Working Out? An Update

      http://neweconomicperspectives.org/2013/05/hows-that-euro-thingy-working-out-an-update.html

      Mielestäni on aivan JUMALATTOMAN urpoa alkaa jakautumaan johonkin joukkueisiin näissä talousasioissa, vaan kootaan paketti joka toimii. Eihän näistä malleista mikään ole vielä toiminut ja monetaristitkin menivät perse edellä puuhun Isossa-Britaniassa, joten voisimme nyt koota paketin, joka täyttää agendan, joka on X ja tämän jälkeen tarkastella toimenpiteitä, että saavutammeko X:n kyseisillä toimenpiteillä, vai pitäisikö meidän tehdä jotain muuta.

      New Economic Perspectiven kirjoittajat varmasti täyttävät varsin paljon jälki-keynesiläisiä tunnuspiirteitä ja suurin osa heistä on kertonut ennen euroa tai euron syntyvaiheilla, että näin tulee tod. näk. käymään. Avaa here, here and here linkit.

      Kukaan ei ilmeisesti ole kertonut päättäjillemme, että kun valtiot käyttävät vierasta valuuttaa, niin valtiosta tulee pääoman orjia ja lopulta he joutuvat huoraamaan. (yksityistämään luonnolliset monopolit).

      ”In place of a new bubble, financial elites are demanding privatization sell-offs from debt-strapped governments. Pressure is being brought to bear on Detroit to sell off its most valuable paintings and statues from its art museums. The idea is to sell their artworks for tycoons to buy as trophies, with the money being used to pay bondholders.

      The same dynamic is occurring in Europe. The European Union and European Central Bank are demanding that Greece sell off its prime tourist land, ports, transport systems and other assets in the public domain – perhaps even the Parthenon. So we are seeing a neo-rentier grab for basic infrastructure as part of the overall asset stripping.

      This is a different kind of inflation than one finds from strictly financial bubbles. It is creating a new neo-feudal rentier class eager to buy roads to turn into toll roads, to buy parking-meter rights (as in Chicago’s notorious deal), to buy prisons, schools and other basic infrastructure. The aim is to build financial charges and tollbooth rents into the prices charged for access to these essential, hitherto public services. Prices are rising not because costs and wages are rising, but because of monopoly rents and other rent-extraction activities.

      This post-bubble environment of debt-strapped austerity is empowering the financial sector to become an oligarchy much like landlords in the 19th century. It is making its gains not by lending money – as the economy is now “loaned up” – but by direct ownership and charging economic rent. So we are in the “economic collapse” stage of the financialized bubble economy. Coping with this legacy and financial power grab will be the great political fight for the remainder of the 21st century.

      – Michael Hudson

      http://michael-hudson.com/2013/07/the-bubble-economy-as-a-2-part-play-for-privatisation/

      Detroitissa on menossa hirveä kuhina parhaillaan, kun velkakirjanomistajat ovat kärkisijalla. Heille maksetaan, mutta palomiesten ja poliisien eläkerahastoista leikataan, jotta voidaan maksaa korkoa velkakirjanhaltijoille…

      PS. Hesari on ihan kamalaa luettavaa. Suosittelen kaikkia lopettamaan tilauksen, niin pulju kaatuu hyvinkin nopeaan tai muuttuu. Se on sitä luovaa tuhoa se…

      • Pohjimmiltaan vakavammin otettavat taloustieteilijät ovat samaa mieltä siitä mitä Euroalueella pitäisi tehdä. Olen samaa mieltä siitä, että tappelu fiskaalisen ja rahapoliittisen elvytyksen välillä on tietyssä mielessä tylsää. Mitä ilmeisimmin molempia tarvitaan, ellei muuten niin siksi, että fiskaalinen elvytys vaikuttaa ihmisten odotuksiin paljon enemmän kuin abstrakti rahapoliittinen elvytys kuten QE. Tämä siitä huolimatta, että pidän rahapolitiikkaa teknisessä mielessä huomattavasti tehokkaampana kuin fiskaalista puolta. Mutta koska odotuksilla on niin suuri merkitys, niin fiskaalinen puoli on kotitalouksien odotuksiin vaikuttamisessa yllättävän tehokas väline.

  2. Jaassu permalink

    Nytkun tuli uutisia USA:sta ja fed jatkaa velkakirjojen ostoa 75 miljardilla kuukaudessa niin ajattelin kysyä kun uutisissa oli että tuo ostaminen jakautuu siten että puolet ovat liittovaltion velkakirjoja ja puolet jotakin asuntolainoja tai jotakin sellaista, niin tietääkö kukaan mitä ihmeen asuntolainoja fed oikein ostaa, mistä ne mahtavat oikein tulla ?

    Myöskin meneekö tuo fedin liittovaltion velkakirjojen ostaminen siten että fed tuottaa uutta rahaa 75 miljardia kuukausittain, joilla se sitten ostaa sijoittajilta pois joitakin velkakirjoja. Ja onko ostamiseen se syy että saataisiin velkakirjojen korot pysymään alhaisempina vai mikä ?

    • Tämä on itse asiassa aika mielenkiintoinen kuvio, sillä talousmielessä intuitio on väärässä. FED pyrkii korottamaan muun muassa liittovaltion velkakirjojen korkoja. Lisäksi FED pyrkii siihen, että yhä useammalla olisi mahdollisuus ostaa asunto, mikä myös nostaa korkotasoa.

      Minun ehkä pitää kirjoittaa tästä joskus myöhemmin, mutta käytännössä se, että FED ostaa asuntolainojen velkakirjat mahdollistaa monelle pätkätyöläiselle asunnon oston. Pankki antaa lainaa kun tietää, että FED ostaa paperit. Toisaalta FED:n QE pyrkii potkimaan taloutta liikkeelle, mikä taas korotta korkoja. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin terveessä taloudessa korot ovat pohjainflaatiota korkeammat ja säästäminen kannattaa. Terveessä taloudessa korot ovat selvästi kovemmat myös valtion lainoilla kuin nyt Jenkkilässä. Siksipä FED:n ostosten tarkoitus on korottaa korkoja.

      • Jaassu permalink

        No jopas.
        Tuo ei tunnu kyllä oikein järkevältä että fed ostaisi liittovaltion velkakirjoja nostaakseen niistä maksettavaa korkoa, oletko ihan varma tuosta ?
        USA on sen verran velkaantunut että pienikin velkakirjojen koron nousu tulee aika kalliiksi maan taloudelle.
        Mikä hyöty siitä olisi USA:n taloudelle että liittovaltion velkakirjojen korko nousisi ?, jos ajattelee vaikka suomea niin ei valtion velkakirjojen korkojen nousu ainakaan mikään hyvä asia olisi suomen kannalta.

        Toisaalta asuntolainojen takaamisen luulisi aiheuttavan taasen asuntolainojen korkojen laskua mikä sekin taasen on ristiriitaista jos toisaalla liittovaltion velkakirjojen korkoa pyrittäisiin taasen nostamaan. Sitten mietityttää miten fed oikein mahtaa hoitaa tuon asuntovelkojen ostamisen käytännössä, joka kuukausi pitäisi saada kaytettyä 35 miljardia asuntojen velkakirjoihin.

        Tuntuu aika kummalliselta, eikä suomesta näytä löytyvät yhtikäs ainutta talouslehteä jossa tuo kuvio selitettäisiin. Tarkoittaakohan se että kukaan ei ymmärrä mitä fed oikeasti tekee.

      • FED pyrkii siihen, että USA:n talous päätyy terveen kasvun trendille. Tuolloin sekä asuntolainojen että liittovaltion velkakirjojen korot nousevat. Tämä on luonnollinen seuraus siitä, että terveessä taloudessa korot ovat pohjainflaatiota korkeammat, mutta nominaalista kasvua matalammat. Toisin sanoen lainan antaja saa positiivisen reaalikoron.

        Nyt kun FED ostaa asuntolainoja, niin se tarkoittaa sitä, että yhä useampi saa lainan. Tuo taas potkii taloutta liikkeelle, mikä nostaa korkoja (korot pitää olla terveessä taloudessa yli pohjainflaation). Toisaalta kun FED ostaa valtion velkakirjoja, niin niiden kautta vapautuu rahaa sijoitettavaksi tuottavampiin kohteisiin. Tuo taas nostaa korkoja, sillä eihän valtion velkakirjoista haluta nollakorkoja tai negatiivista jos vaikkapa pk-sektorin lainoista saa paljon kovemman tuoton.

        Edit: Ei ole ihme, että Suomen tai koko Euroopan lehdistä moni ei asioita selitä kunnolla. Kuvio on ehkä liian yksinkertainen. Toisaalta se on vallitsevan euroideologian vastainen, mikä tekee monien asioiden tulkinnasta hankalaa.

  3. Liittyen tuohon USA:n tilanteeseen, uusin Hurrin kirjoitus on monilta osin aika surullista luettavaa:

    http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/12/22/onkos-taalla-kiltteja-pankkiireja/201317701/170

    ”Siksi, että Fed ja muut keskuspankit eivät ole niin itsenäisiä kuin väittävät vaan ne toimivat olosuhteiden pakosta tavalla tai toisella poliittisen paineen alaisuudessa. Niillä on kaiken aikaa taipumus ylläpitää kevyempää rahapolitiikan viritystä kuin kulloisissakin talousoloissa olisi paikallaan.

    Tämä eräänlainen epävirallinen alistuminen talouspolitiikan tahtoon on käytännössä johtanut siihen, että laskusuhdanteessa keskuspankit yleensä laskevat korkojaan nopeammin ja alemmas kuin talousolot edellyttäisivät. Taantuman päätteeksi ne nostavat korkojaan hitaammin ja vähemmän kuin olisi paikallaan.”

    Mitä ihmettä? Onko Hurri tietoinen siitä että Fed:llä on seuravanlainen mandaatti:
    ”The Board of Governors of the Federal Reserve System and the Federal Open Market Committee shall maintain long run growth of the monetary and credit aggregates commensurate with the economy’s long run potential to increase production, so as to promote effectively the goals of maximum employment, stable prices and moderate long-term interest rates.”

    Toiseksi, Hurrin kirjoituksesta välittyy viesti, että rahapolitiikka on korkopolitiikkaa, eikä siten pystytä näkemään rahapoliittista kokonaiskuvaa Fed:n toimien taustalla.

    Kolmanneksi, mitä on tämä puhe keskuspankin itsenäisyydestä. Onko todella syntynyt ajatus siitä, että keskuspankki voisi olla vastuussa toimistaan vain jumalalle, eikä välttämättä edes hänelle. EKP on varmaan kaikkein lähinnä sellaista keskuspankkia; puoli valtakuntaa voidaan polttaa maan tasalle jos siltä sattuu tuntumaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: