Skip to content

Euro tuhoaa pienituloisten säästöt – kiristävä rahapolitiikka ja heikko talouskasvu tekevät säästämisen kannattamattomaksi

joulukuu 17, 2013

Varsin moni uskoo väitteeseen siitä, että vahva valuutta on onneksi säästäjille. Erityisesti puhutaan ääni tunteesta vapisten vanhusten säästöistä ja siitä miten vahva ja vakaa valuutta on vanhuksille ja heidän säästöilleen onni. Mutta kuinkahan lienee? Oppikirjatason talousteoriat eivät tuo ajatusta varsinaisesti tue, sillä oppikirjan mukaan säästöjen ostovoiman kehitys on riippuvaista talouden kasvusta.

Muistetaan ensimmäiseksi, että käytännössä voidaan olettaa säästöjen ja investointien olevan sama asia. Investointien potentiaalinen tuotto on riippuvasta valitusta riskitasosta. Oletetaan, että säästöt laitetaan perinteiseen tapaan joillekin määräaikaisille mahdollisimman korkeakorkoiselle talletustileille tai muille pankkijärjestelmän tarjoamille välineille. Noille maksettavaa tuottoa eli pääoman lainasta maksettavaa korkoa voidaan yleensä kohtuullisessa määrin arvioida pankkien välisen kolmen kuukauden koron perusteella. Tämä ei tietenkään ole tarkka arviointiväline, mutta antaa aika hyvän arvion säästöille saatavissa olevista tuotoista.

Meillä on kaksi esimerkkimaata, Ruotsi ja Australia, joiden valutta on heitellyt melkoisesti ja joissa gdp deflator on välillä kivunnut melko korkeallekin.  Mikäli tuo valuutan heittely ja inflaation korkeus olisi säästäjille vahingoksi, niin säästöille saatavan koron pitäisi olla (pohja)inflaatiota eli gdp deflator -lukemaa pienemmän. Katsotaanpa ensiksi Ruotsin tilanne graafina.

VakaaValuuttaRuotsi

Kuten kuvasta näkyy, niin vain pahimman romahduksen aikana 2008 jälkeen on ollut aika, jolloin säästäjä on menettänyt ostovoimaansa. Tuolloin Riksbank pumppasi likviditeettiä markkinoille heikentääkseen kruunua. Lyhyeksi aikaa korot painuivat hyvin alas, mutta kun nominaalinen talous ponkaisi jälleen kasvuun, niin korot nousivat nopeasti inflaatiota korkeammaksi. Toisin sanoen Ruotsissa sen mökin mummon kannattaa säästää ja säästöille saa inflaatiota korkeamman tuoton. Ainakaan Ruotsin tapauksessa kelluva valuutta ja valuutan arvon raju heittely ei ole ollut mökin mummon säästöille pahaksi. Vain talouden pudotuksen yhteydessä lyhyen aikaa säästäminen ei kannattanut.

Katsotaanpas sitten Australiaa, jossa inflaatio on pahimmillaan huidellut yli viidessä prosentissa. Australia se vasta jännä onkin.

VakaaValuuttaAustralia

Myös Australiassa säästäminen näyttää olleen kannattavaa lähes koko ajan. Ainoastaan valuuttakurssin tekemän korjausliikkeen vuoksi inflaatio hetkeksi ponkaisi 2010 korkotasoa korkeammaksi, mutta nopeasti palautui alhaisemmalle tasolle. Tällä hetkellä AUD:n kurssin muutokset ovat tuoneet Australiaan positiivisen tarjontashokin, mikä on painanut inflaatiota alaspäin. Korkotaso eli säästöjen tuotto on pysynyt lähes koko ajan korkeampana kuin inflaatio.

Toisin sanoen sekä Ruotsissa että Australiassa sen hypoteettisen mökin mummon säästöt ovat olleet valuuttakurssin voimin tapahtuneista devalvaatioista ja valuuttakurssien heittelyistä huolimatta aika lailla turvassa. Väite pienehkön maan kelluvan valuuttakurssin tuhoisasta vaikutuksesta säästöille ei siis pidä paikkaansa.

Mutta mennäänpä katsomaan Euroalueen tilannetta. Tarkastellaan ensimmäisenä Suomen tilannetta.

VakaaValuuttaSuomi

Kriisin iskettyä on Suomessa käynyt niin, että inflaatio on korkeampi kuin korkotaso. Toisin sanoen Suomessa tämä niin sanottu vakaa valuutta eli euro on aiheuttanut sen, että mökin mummo menettää koko ajan säästöjensä reaalista ostovoimaa. Katsotaan sitten Saksan tilannetta, kai nyt edes siellä ns vakaa valuutta eli euro, jonka piti olla säästäjien ja palkansaajien avain onneen, on tuottanut tilanteen, jossa säästäminen on kannattavaa.

VakaaValuuttaSaksa

Kappas mokomaa. Myös Saksassa näyttää olevan tilanne, jonka puitteissa säästäjät menettävä koko ajan reaalista ostovoimaansa.

Saksassa ennen kriisiä ollut epäsuhta inflaation, korkotason ja talouskasvun välillä selittyy sillä, että saksalaiset pankit mättivät saksalaisten säästöjä muun muassa Espanjan, Kreikan, Italian, Portugalin ja Irlannin markkinoille muun muassa asuntolainoiksi. Melkoinen osa saksalaisten säästöistä rahoitti muuten myös Suomen näennäisen kovaa talouskasvua juuri ennen kriisin alkua.

Vaikka inflaatio on sekä Saksassa että Suomessa suhteellisen alhaista, niin säästöjen eli investointien reaaliset tuotot ovat negatiivisia. Sekä suomalaiset että saksalaiset säästäjät toisin sanoen maksavat koko ajan ihan aidolla ostovoiman menetyksellä vakaan valuutan käytöstä.

Säästöt ovatkin käytännössä koko ajan olleet paremmassa turvassa kovemman inflaation ja kelluvan valuutan maissa kuten Ruotsissa ja Australiassa kuin vakaan ja vahvan valuutan eli euron maissa kuten Suomessa ja Saksassa. Heikko talouskasvu, alhainen inflaatio ja huonot tai negatiiviset tuotto-odotukset tarkoittavat väistämättä negatiivisia tuottoja säästöille.

Tiedän kyllä, että monelle inflaatiokammoiselle ja vakaan, vahvan valuutan ihannoijalle esittämäni konkreettiset todisteet euron todellisista vaikutuksista säästöihin ovat vaikea paikka. Tuskin ne edes muuttavat uskoa, sillä kysehän vakaan valuutan kaipuussa on uskosta eikä taloudesta.

Talousmielessä euro ei ole ollut edes säästäjille hyväksi.

Alkaa olla vaikea löytää mitään osa-aluetta, jolla eurosta olisi osoitettavissa olevia hyötyjä. Tarkoitan siis talousmielessä Suomelle, en eurovirkoina poliittiselle eliitille.

Advertisements

From → Uncategorized

3 kommenttia
  1. ceterum censeo permalink

    Tuli mieleen kysymys, että kuinka suurelta osin säästämisen kannattamattomaksi muuttumiseen on syynä euro ja kuinka suurelta osin EU:ssa harjoitettava sääntelypolitiikka. Esimerkkinä olkoon vaikka energiapolitiikka erilaisine energian hintaa nostavine direktiiveineen. Korkotason painuminen nollaan ja sen alapuolelle käsittääkseni kertoo yleensä investointien kannattamattomuudesta. Rahaa siis upotetaan tuottamattomiin kohteisiin.

    • Sääntelypolitiikka ei voi olla syynä koska Ruotsi toteuttaa samat direktiivit, mutta Ruotsissa säästäminen on kannattavaa. Totta kyllä on, että jos Euroalueen eli EKP:n rahapolitiikka olisi järkevää, niin säästäminen olisi kannattavaa.

      Mutta kasvulle vihamielinen rahapolitiikka eli niin sanottu vahva, vakaa valuutta näköjään johtaa siihen, että säästäminen muuttuu kannattamattomaksi.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Suomen talouteen eurokriisi on iskenyt kovemmin kuin 1990-lama aikoinaan! | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: