Skip to content

Rakenneuudistuspaketti ja talous – kuinka otetaan talous pois talousuudistuksista ja jätetään isot asiat käsittelemättä kuten Suomen deflaatiovaara

joulukuu 1, 2013

Hallituksen rakenneuudistuspakettiin liittyvien materiaalien lukeminen on opettavaista. Opettava vaikutus on seurausta siitä mielenkiintoisesta seikasta, että jostain syystä olin saanut mielikuvan, että uudistuspaketista olisi pitänyt tulla ensisijaisesti talousasioihin keskittyvä. Paketista on kuitenkin otettu pois lähes kaikki talouden kehittämiseen liittyvät asiat. Kyseessä onkin ensisijaisesti kamreerityyppinen paketti, jonka tarkoitus on leikata kustannuksia – tämä ainakin taustalla olevan materiaalin mukaan. Yleensä onkin, että virkamiesvalmistelun materiaalien lukeminen on erityisen hyödyllistä, sillä useissa tapauksissa päätöksiä tekevät poliitikot eivät itse asiassa ymmärrä mitä ovat päättämässä. Materiaalit löytyvät valtioneuvoston kanslian sivuilta, eli siis täältä.

Pikaisella katsomisella löysin vain kaksi merkittävää ja kiinnostavaa varsinaista taloutta kehittävää kohtaa. Nuo kohdat ovat Venäjän markkinoiden hyödyntäminen ja huomiot teollisen tuotannon perustasta. Molemmat ovat tärkeitä ja panostusten arvoisia kohteita. Selvää kuitenkin on, että niihin liittyvien tulosten saavuttaminen vaatii huomattavia panostuksia.

Venäjän markkinoille menon suhteen en ole asiantuntija, mutta teollisen tuotannon perustan kehittäminen on huomattavan mielenkiintoinen ja tärkeä paketti. Erityisen tärkeäksi tuon paketin tekee viennissämme nopeaan tahtiin tapahtunut rakenteellinen muutos. Tuo vientimme rakenteellinen muutos on ollut lähinnä negatiivinen ja kertoo vientimme jalostusarvon nopeasti heikkenemisestä (tullin tilasto täällä). Suomi vie jälleen huomattavassa määrin metsäteollisuuden tuotteita tai vastaavia muita tuotteita, joiden jalostusarvo on suhteellisen alhainen.

Mikäli teollisen tuotantomme perustalle halutaan tehdä jotain muutakin kuin puhua asiasta, niin tuo tekeminen edellyttää huomattavia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen eli aktiivista tiede- ja teollisuuspolitiikkaa. Lisäksi kyseessä on hyvin hidastempoista toimintaa, jonka vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä ja johon liittyy huomattavia riskejä. Tuollaisissa panostuksissahan on Suomella kokemuksia sekä onnistumisista kuten tietoliikenneteollisuuden osalta että epäonnistumisista kuten bioteknologian suhteen. Valitettavasti riskien ottaminen on pakollista mikäli haluaa onnistumisia. Tuleekin olemaan mielenkiintoista seurata mitä tämä teollisen tuotantomme perusta –kohta tarkoittaa käytännössä.

Muut rakennepaketin kohdat ovat lähinnä kulujen leikkauksia. Epämääräisyys on aika oleellinen osa lähes kaikkia kohtia, mutta selväksi tulee taipumus kulujen ja toimintojen karsimiseen. Käytännössä papereissa vältetään hämmästyttävän hyvin talouspolitiikan kokonaisuudesta puhumista ja seuraava lainaus on sinänsä myös mielenkiintoinen

Jotta orastavaa kysyntää ja kasvua ei tukahdutettaisi, tarvitaan tasapainoista finanssipolitiikkaa. On olemassa eräänlainen valintatilanne rakennepolitiikan ja nopeiden sopeutustoimien välillä: mitä uskottavampaa julkisen talouden kestävyyden turvaava rakennepolitiikka on, sitä vähemmän tarvitaan kasvua jarruttavia veronkorotuksia ja menoleikkauksia lyhyellä aikavälillä.

Lainaus on sinänsä totta, mutta valitettavasti tuo lainaus johtopäätöksineen on aika yhtä tyhjän kanssa niin kauan kun finanssipolitiikka ja rahapolitiikka eivät kulje niin sanotusti samaan suuntaan.

Mutta miltä se rahapolitiikka sitten Suomen näkökulmasta vaikuttaa? Katsotaan paria yksinkertaista kuvaa asian tiimoilta. Ensimmäinen kiinnostava kuva on rahan määrän kehitys Suomessa.

Rakenneuudistus_rahamaaraSuomi

Näyttää aika heikolta kasvu. Rahan määrän kehityksen suhteen Suomessa ei pitäisi olla erityisiä inflatorisia paineita, itse asiassa enemmän kannattaisi huolestua kysynnän puutteesta johtuvasta hintojen laskusta eli deflaatiosta. Mutta eikös se inflaatio ole ollut melkoisen korkeaa? Tilanteen selvittämiseksi kannattaakin katsoa verojen korotuksista siivottuja hintaindeksejä.

Rakenneuudistus_inflsstioSuomi

Selvästi Suomen kovemmat inflaatiolukevat ovat itse asiassa olleet seurausta verojen korotuksista. Vaikka HICP ei veroista siivottuna näytä niin hirveän pahalta, itse asiassa kehitys on aika huolestuttavaa. Varsinkin kun muistetaan, että monet asumiseen liittyvät ja vastaavat pakolliset kuluryhmät eivät sisälly HICP-indeksiin. Tämä näkyy myös siinä, että asuntojen hintoihin kohdistuu tällä hetkellä laskupaineita, mikä on käytännössä suoraan arvattavissa rahan määrän kehityksestä (tilastokeskuksen julkaisu asuntojen hintakehityksestä täällä).

Toisin sanoen EKP:n rahapolitiikka on tällä hetkellä Suomen näkökulmasta kuristavaa. Kuristavan rahapolitiikan olosuhteissa kaikki hallituksen tekemät tai suunnittelemat toimenpiteet – lukuun ottamatta erittäin tärkeitä Venäjän markkinoiden hyödyntämistä ja teollisuuden tuotannollisen pohjan kehittämistä – ovat kansantalouden supistumista kiihdyttäviä.

Sisäinen devalvaatio ja deflaatio, täältä tullaan.

Advertisements

From → Uncategorized

7 kommenttia
    • Mahdollisuuksia varmasti on, mutta en minäkään usko siihen, että Venäjä pelastaisi. Euro on yksinkertaisesti liian kallis.

      Mutta Venäjän markkinat ovat joka tapauksessa todella suuret ja sieltä on saatavissa paljon kauppaa.

  1. n.n permalink

    Tässä on nyt tätä inflaatiomääritelmän ja M:n pohdiskelua niin huikkaanpa täältä naapuripöydästä väliin että perus/harmonisoitu HICAP, M1M2M3 määrien muutokset, ja osakekurssien kehitys- ”osakkeiden hintojen nousuhan ei suinkaan ole inflaatiota, vaikka kaikki data siihen viittaakin”, heh. Mitäs se von Mises asiasta sanos, toi on IMO sen kiinostavinta antia.

    Mikä rahan määrä on kasvanut? M3. Mitä sillä rahoitetaan? Johdannaiskauppaa. Miksi niiden hintojen nousu ei ole inflaatiota? Niinniin, ”määritelmän mukaan”; mut onks oikeesti muuta hyvää syytä kun että se olis oikeestaan pirun ikävää ajatella että indeksin kehitys ja uuden ennätykset johtuvatkin inflaatiosta eikä satumaisen taitavista ja tehokkaista valtion halvalla tai ilmaisella rahoituksella pyörivistä investoinipankeista?

    Tota. siis tuo 1-2-3 ero, niiden vaikutukset toisiinsa ja IRL talouteen, tossa on jotain mitä IMO ei oikein kokonaan jummarreta. En mä ainakaan, ja mitä olen lukenut niin edes tyydyttävää mallia asiasta en ole toistaseksi tavannut.

    Onks aihe vähän liian ikävä?

    • Nyt en pysynyt ollenkaan mukana siinä mitä tarkoitat. Mutta pieneksi pähkinäksi se, että kun talous lähestyy velkadeflaation tyyppistä tilaa, niin M1:n kysyntä kasvaa. Miksi?

      Kun M3 alkaa sakata, niin muun muassa aivan tavallisten yritysten talous alkaa muuttua jännittäväksi kun yritykset eivät saa lainaa.

      Vai onko aihe liian ikävä?

  2. Repe permalink

    Joko blogisti huomasi kyseisen uutisen?

    http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/suomi+tarvitsee+ison+sisaisen+devalvaation/a2219619

    Kovasti ollaan hinkumassa sisäistä devalvaatiota.

    • Kiitos. En ollut huomannut, matkoilla. Mutta kiva olisi tietää mitä tuon jutun kirjoittaja on nauttinut. Veikkaukseni on joko maksusuorituksetn (toimeksianto) tai sitten psykedeelisiä huumeita.

      Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että sopeutustarve on aika suuri. Omien laskelmieni pohjalta noin 20-25%. Toisin sanoen samaa luokkaa kuin Espanjalla. Eli 30% työttömyys ja muuta mukavaa sisäisen devalvaation tiellä.

  3. >Sisäinen devalvaatio ja deflaatio, täältä tullaan.

    Äänestyskäyttäytymisen perusteella enemmistö äänestävistä suomalaisista kannattaa sisäistä devalvaatiota kannattaessaan euroa kannattavia puolueita. Näinollen äänestävän enemmistön tahto toteutuu sisäisen devalvaation toteutuessa.

    Muistelen lukeneeni tutkimuksesta, jonka mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa euroa. Jos näin, niin silloin myös suomen asukaslukuun perustuvan enemmistön tahto toteutuu sisäisessä devalvaatiossa.

    Onko sitten enemmistön tahdon toteutuminen hyvä vai huono juttu, se selviää tulevaisuudessa.

    Voi myös ajatella niin, että suomalaiset eivät ymmärrä mitä kannattavat, kannattaessaan euroa:

    ”Jos suomalaiset ymmärtäisivät mitä eurossa mukana olo tarkoittaa, niin he eivät haluaisi olla mukana siinä.”(Paavo Väyrynen)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: