Skip to content

Rahan kiertonopeuden muutos Euroalueella – kiertonopeus on pienenevä ja pienenemistrendi on noin -2,5%

marraskuu 12, 2013

Euroalueen rahan kiertonopeus ei ole vakio. Euroalueen deflaatioennusteesta seurasi keskustelu, jossa  eräs kommentoija väitti kiertonopeuden olevan vakio (kommentti tähän blogipostiin). Asian laskeminen ei hirveästi huvittanut, minkä vuoksi ajattelin jo jättää asian. Asia jäi kuitenkin häiritsemään sen verran, että päätin näin aamutuimaan laskea todelliset luvut. Ilmeisesti minulla ei ollut herättyäni tähdellisempää tekemistä.

Käytän siis kaavaa MV = PQ, missä M on rahan määrä (M3), V on rahan kiertonopeus, P on tuotteiden ja palveluiden hinnat ja Q on myydyt tuotteet ja palvelut. Nyt V saadaan laskemalla

V = PQ/M

Tämä on siis rahan kiertonopeus. Koska GDP = MV = PQ, niin

V = GDP/M.

Kun korvaan yhtälön eri muuttujat todellisilla luvuilla käyttäen FRED-tietokantaa saan seuraavan kuvan:

RahanKiertonopeusEuroalue_1

Oho! Näyttää olevan rahan kiertonopeus melkoisesti laskeva ilmiö Euroalueella tarkasteluajanjaksona. FRED:n avulla voin sitten laskea myös kiertonopeuden vuosimuutoksen prosentteina. Koska kyse on kuitenkin historiallisesta muutoksesta trendinä, niin latasin FRED:n datan omalle koneelleni ja Excelin avulla tein pienen trendinsovituksen. Tuloksena oli seuraavankaltainen kuva, jossa sininen kuvaa Euroalueen rahan kiertonopeuden vuosimuutosta prosenttina ja punainen on sovitettu trendiviiva.

RahanKiertonopeusEuroalue_2

Toisin sanoen Euroalueen rahan kiertonopeus on laskevalla trendillä vuodesta 1996 alkaen. Vuosimuutos on prosentteina ollut koko ajan suurempi kuin -2% (eli negatiivinen trendi on ollut suurempi kuin 2%).

Käyttämäni arvio, jonka kopioin suoraan Lars Christenseniltä, oli siis oikea niiden peräänkuulutettujen todellisten lukujen valossa.

Kommentoija oli sinänsä kyllä oikeassa. Luvut olisi hyvä laskea itse. Mutta väite siitä, että rahan kiertonopeus on vakio, ei pidä paikkaansa.

Advertisements

From → Uncategorized

12 kommenttia
  1. Kiitoksia ideasta!

    Yksi kysymys: teitkö laskelmat yhteenlaskemalla (kuten herra Christensen) eli väärin vai kertolaskulla niin kuin on tarkoitettu?

    http://en.wikipedia.org/wiki/Quantity_theory_of_money

  2. Herra Kani, vilkaise uudelleen, mitä Christensen laskee. Yhteenlasku tapahtui muutosprosenteilla, ei määrillä. Tämä mainittiin tekstissä erikseen. Lisäksi, Tyhmyrin notaatiossa yllä näkyy jako- ja kertolaskut.

  3. SukanVarsi permalink

    Ryöstän kommenttilaatikon ja kysyn ohi aiheen että onko odotettavissa kirjoitusta Ranskan luottoluokituksen laskusta. Asia iskeytyi päähän lukiessani Krugmanin tuoreinta kirjoitusta aiheesta http://www.nytimes.com/2013/11/11/opinion/krugman-the-plot-against-france.html?_r=0 ja ensireaktio oli miettiä mitä Tyhmyri sanoisi tästä

  4. Anonymousen kritiikki osuu oikeaan kohtaan.

    Fysiikka osaa kertoa meille, että mikäli jokin esine kiihtyy tasaisella nopeudella, se tietyn ajan kuluessa kaksinkertaistaa vauhtinsa.

    Sama matemaattinen ”fakta” pätee myös rahasummaan. ”Taloustieteessä” tämä tapahtuma tunnetaan nimellä korkoa korolle.

    Lisää asiasta
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Korko
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Eksponentiaalinen_kasvu

    Sama ”laki” pätee myös päinvastaiseen suuntaan.

    Ilmeisesti Anonymousea häiritsee se, ettei em. matemaattinen ”fakta” päde rahan kiertonopeuden hidastumiseen? Ehkäpä siksi hän kirjoittikin ”mikäli “historiallisella trendillä” rahan kiertonopeuden muutosvauhdissa ei ole minkäänlaista kumulatiivista vaikutusta talouteen on se joko valhetta tai täydellisen väärin ymmärretty.”

    Herra Kani on samaa mieltä Anonymousen kanssa. Tulos ei vastaa saatikka selitä todellisuutta. Jotain puuttuu, mutta mitä?

    Ehkäpä tämä selventää joitakin seikkoja kaavan (MV = PQ) käyttöön liittyen?

    http://ebolakani.blogspot.fi/2013/11/viimeinen-muuttuja-ja-sitten.html

    • Sekoitat viihdyttävällä tavalla toisiinsa liittymättömiä asioita ja jätät huomioimatta monia itse asiaan liittyviä seikkoja. Aihepiiri on muuten aika lailla tutkittu juttu, muun muassa Woodford on kirjoitellut asiasta melkoisesti.

      Siitä olen aivan samaa mieltä, että HICP on umpityperä inflaatiomittari. Olenkin sitä monessa yhteydessä kritisoinut.

  5. ”Sekoitat viihdyttävällä tavalla toisiinsa liittymättömiä asioita ja jätät huomioimatta monia itse asiaan liittyviä seikkoja.”

    Voisitko mitä ystävällisimmin tarkentaa. Mitä menee sekaisin ja mitä jätettiin huomioimatta?

    ”Aihepiiri on muuten aika lailla tutkittu juttu, muun muassa Woodford on kirjoitellut asiasta melkoisesti.”

    Herra Kani on aina valmis tutustumaan erikoisintressiryhmän rahoittamien nollatutkimuksia suoltavan kauppakoulun pseudoprofessorin (köh, friedman, köh!) keksimän sadun jatkokertomuksiin. Joten voisitko tarkentaa mihin herra Woodfordin lukuisista tuotoksista pitäisi tutustua?

  6. Michael Woodford: Interest and Prices: Foundations of a Theory of Monetary Policy

    Sillä on hyvä aloittaa.

  7. Riikka Söyring permalink

    Vertasin taulukkojesi sisältöä euroalueen rahamääriin 1980-2013
    http://www.tradingeconomics.com/euro-area/money-supply-m1

    (”From 1980 until 2013, Euro Area Money Supply M1 averaged 2040648.6 EUR Million reaching an all time high of 5345716.0 EUR Million in September of 2013 and a record low of 444072.0 EUR Million in January of 1980.”)

    Rahaa ja rahaan verrattavissa olevaa omaisuutta siis on, mutta se ei kierrä.
    Eikä sitä myöskään ole mainittavasti verotettu.
    Sen sijaan rahaa on käytetty pankkien tukemiseen (s. 28 eteenpäin) ja erinäisiin ”vakausmekanismeihin”, mutta pankit eivät ole palauttaneet rahaa kiertoon/reaalitalouteen.

    ECB: The size and composition of government debt in euroarea
    http://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpops/ecbocp132.pdf

    Valtioiden sopisi myydä pankeille annetut lainat (tukipaketit) jälkimarkkinoilla hyvään hintaan 😀

    Riikka Söyring

  8. Riikka, tästä saat paremman kuvan euroalueen rahanmäärän kehityksestä: kuviossa on M3-rahanmäärän vuosimuutos. Kasvuvauhti on nyt n. 2%, kun se normaalisti on n. 5-6%.

  9. Riikka Söyring permalink

    Kiitos JH.

    Itse mietin tässä, olisiko rahan kiertonopeuden hidastumiseen ja rahamäärään samantapainen selitys kuin mitä tässä Tekniikka&Talouden artikkelissa Missä dollarit luuraavat? – 85% Yhdysvaltain käteisestä on ”kateissa” http://www.tekniikkatalous.fi/talous/missa+dollarit+luuraavat++85++yhdysvaltain+kateisesta+on+quotkateissaquot/a948502

    eli että rahaa häviää jatkuvasti varjotalouteen ja verokeitaisiin.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Virallista talousoptimismia havaittavissa vaalien alla – ettei vain olisi aiheetonta vaalipropagandaa | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: