Skip to content

Sekä oikeisto- että vasemmistopuolueet Suomessa käyvät sotaa pienituloisia vastaan – kyyninen kommentti

marraskuu 11, 2013

Harva poliitikko tai päättäjä ajaa köyhien tai pienituloisten asiaa. Puheet ovat oma lukunsa, mutta tehdyt päätökset ovat täysin eittämätön osoitus tuosta tosiasiasta. Käytännössä sekä nykyinen vasemmisto että oikeisto käyvät täysin avointa sotaa pienituloisia vastaan. Päättävä eliitti, oli se nimellisesti vasemmistolaista tai oikeistolaista, ei pidä köyhistä eikä edes alempaan keskiluokkaan kuuluvista. Itse asiassa moni poliittisen eliitin jäsenistä ja muista parempiosaisista pitää pienituloisia eräänlaisina ali-ihmisinä, jonkinlaisina hyödyllisinä eläiminä.

Esimerkeiksi viimeisten 25 vuoden aikana tehdyistä päätöksistä, jotka ovat selkeä ilmaus pienituloisia vastaan käytävästä sodasta käyvät seuraavat:

  • Pienituloiset saavat huonompaa perusterveydenhoitoa kuin hyvätuloiset. Tämä on käytännössä suora seuraus niistä päätöksistä, joilla verorahoilla maksettu terveydenhoito avattiin yksityiselle, voittoa tuottavalle liiketoiminnalle. Mikäli sairastuneella on varaa maksaa yksityislääkärin palkkio, niin hoitoa saa nopeasti. Pienituloinen joutuu jonottamaan kauan ja saa aliresurssoidulta terveyskeskukselta sitä hoitoa mitä saa. Veronmaksajat kuitenkin subventoivat yksityistä terveydenhoitoa, mikä mahdollistaa koko systeemin pyörimisen.
  • Julkiset mielenterveyspalvelut, erityisesti lasten ja nuorten osalta, on käytännössä ajettu alas. Parempituloiset voivat maksaa jälkikasvunsa hoidon itse, myöskin veronmaksajien subventoimana, mutta pienituloisten kohtalona on jäädä tuskailemaan mielenterveysongelmista kärsivän lapsensa vaikeuksia koska julkista palvelua ei saa.
  • Verotuksen progression vähentäminen. Minä maksan tällä hetkellä todellisista tuloistani huomattavasti pienempää veroprosenttia kuin avustajani. Tuloni ovat kuitenkin aivan eri luokassa. Aikoinaan 1980-luvulla kun palkkasin itselleni avustajan, niin maksoin tuntuvasti korkeampaa veroprosenttia kuin hän. Nyt pystyn helposti järjestelemään tuloni niin, että todellinen veroprosenttini on hämmästyttävän pieni.
  • Regressiivisten verojen tuntuva korottaminen. Arvonlisävero on luonteeltaan regressiivinen, se nielaisee suuremman osan pienituloisten saamista palkoista tai muista tuloista kuin suurituloisen. Lähes kädestä suuhun elävät pienipalkkaiset perheet maksavat merkittävästi suuremman osan kaikista tuloistaan veroina kuin minä.
  • Julkisen liikenteen karsiminen syrjäalueilta. Huomattava osa pienituloisia, erityisesti vanhoja ihmisiä, asuu kaupunkien ulkopuolella. Julkisen liikenteen karsiminen pakottaa heidät hankkimaan auton. Auton omistaminen ja käyttö on rankasti verotettua. Toisaalta auton verotus ei vaikuta hyvätuloisiin samalla tavoin koska noiden verojen osuus kokonaistuloista on vähäinen. Lisäksi auton tarve on monilla alueilla täällä pääkaupunkiseudulla varsin vähäinen.
  • Valtion tuottavuusohjelma. Suurin osa valtion toimintojen leikkauksista ja ulkoistuksista on kohdistunut suorittavaan portaaseen. Johtotehtävissä ja asiantuntijatehtävissä tuota vaikutusta ei ole tainnut pahemmin näkyä. Toisin sanoen turvallisia julkisen sektorin pienipalkkaisten työpaikkoja on karsittu samalla kuin koulutettujen hyväpalkkaisia eläkevirkoja on ennemminkin lisätty.
  • Pienipalkkaisten naisvaltaisten alojen erityisrasitukset. On jo vuosikymmeniä puhuttu siitä, että naisvaltaisten alojen kustannuksia äitiysloma-ajalta pitäisi tasata yleisemmin. Nuo kustannukset eivät ole ongelma niillä aloilla, joilla myös naisten palkat ovat parempia. Kenelläkään ei ole todellista mielenkiintoa korjata tuota nuorten pienituloisten naisten työllistymistä vaikeuttavaa ongelmaa.
  • Työmarkkinoiden ja talouden dynamiikan tietoinen jarruttaminen. Suuri osa tehdyistä talouspoliittisista ratkaisuista perustuu näennäiseen talouden vakauteen, jossa omaisuusarvot ovat mahdollisimman muuttumattomia. Työmarkkinoiden dynamiikka on tuollaisessa tilanteessa heikkoa oli lainsäädäntö millaista tahansa. Tämä dynamiikan puute vaikeuttaa erityisesti pienipalkkaisten työllistymistä.
  • Autojen katsastus- ja päästösäädökset maksuineen. Pienituloiset ajavat vanhemmilla ja halvemmilla autoilla kuin parempituloiset. Katsastusmaksut ja päästöihin yms sidotut käyttömaksut ovat käytännössä veroja, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisiin. Katsastustoiminta ja monet pakolliset vakuutusmaksut ovatkin yksityistettyä verotusta, jonka ensisijaisena kohteena ovat pienituloiset.
  • Julkisen turvallisuuskoneiston karsiminen. Hyvätuloiset asuvat alueilla, joilla on paljon vähemmän häiriöitä ja rikollisuutta kuin pienituloisten asuinalueilla. Poliisin määrärahojen karsiminen puree erityisesti pienituloisten turvallisuuteen. Toisin sanoen nuo säästöt eivät vaikuta parempituloisten elämään samalla tavoin kuin pienituloisten elämään.

 

Listaa voisi jatkaa paljon, paljon pitemmälle. Mutta tämä vuodatus näin aluksi.

Hämmästyttävää on myös se, että lähes poikkeuksetta nämä pienituloisten kannalta vihamieliset päätökset on tehty tilanteissa joissa hallituksessa on ollut nimellinen työväenpuolue, sosialidemokraatit. Toisena päähallituspuolueena on yleensä ollut kokoomus, mutta oman puolueeni osalta en pidä noita päätöksiä mitenkään ihmeellisenä. Huvittavaa onkin se, että viimeisen neljännesvuosisadan aikana on johdonmukaisesti voinut luottaa pienituloisten asemaa heikentävien päätösten toteutuvan mikäli demarit ovat hallitusvastuussa. Mutta demareiden puoluesihteerin mukaanhan ihminen on oikea ihminen vasta kun pankkitilillä on miljoona euroa ja kuukausipalkka on kymppitonni.

Kokonaisuudessaan voikin sanoa, että sota pienituloisia vastaan on hanke, jonka puolesta sekä oikeisto että vasemmisto ovat viimeisten 25 aikana ponnistelleet liikuttavan yksimielisesti.

Kyse ei kuitenkaan useimmiten ole siitä, että parempituloiset vihaisivat pienituloisia. Suuri osa parempituloisista suhtautuu pienituloisten hyvinvointiin samaan tyyliin kuin eläinten hyvinvointiin. Totta kyllä on, että moni pitää pienituloisia vähemmän sympatiaa herättävinä kuin eläimiä. Monen parempituloisen silmissä terveysongelmista kärsivä ala-asteikäinen bussinkuljettajan kakara on vähemmän sympaattinen kuin sairasteleva koiranpentu. Vastuutakin ollaan valmiita kantamaan enemmän siitä koiranpennusta.

Kummallisinta tässä pienituloisia vastaan käytävässä sodassa on se, että myös parempituloisten tulot jäävät potentiaalia pienemmiksi tämän sodan tuloksena. Mikäli pienituloisilla menisi hyvin ja he olisivat tyytyväisiä kuluttajia, niin myös parempituloisten tulot kasvaisivat nopeammin kuin tällä menolla.

Tämän blogiviestin sisältö on kaltaiseni oikeistolaisen talousmiehen kirjoittamaksi ehkä epätavallinen, mutta avainsana onkin talous. Talousnäkökulmasta eliitin käymä sota pienituloisia vastaan on yksiselitteisesti vahingollista ja pienentää sekä talouden kasvuedellytyksiä että vähentää yleistä hyvinvointia. Utilitaristina pidänkin tuota politiikkaa vahingollisena kaikkien, myös eliitin omien etujen kannalta.

Sota pienituloisia vastaan ei ole oikeistolaista talouspolitiikkaa siinä mielessä kuin minä sitä ajattelen. Oikeistolaista talouspolitiikkaa olisi talouden dynamiikan lisääminen ja ihmisten valinnanvapauden sekä mahdollisuuksien parantaminen. Veronkannon kiristäminen pienituloisten osalta ja talouden dynamiikan jäädyttäminen talouspoliittisilla päätöksillä ei ole menestymisen mahdollisuuksia lisäävää ja valinnanvapautta luovaa politiikkaa.

Utilitaristina pidän tätä sotaa pienituloisia vastaan huonona asiana, sillä se pienentää yleistä hyvinvointia. Puhtaasti talousmielessä tämä sekä oikeistolaisen että vasemmistolaisen eliitin käymä sota pienituloisia vastaan on typerää, sillä se yksiselitteisesti heikentää talouden dynamiikkaa ja tekee myös parempituloisista köyhempiä kuin he muuten olisivat.

Mainokset

From → Uncategorized

22 kommenttia
  1. Allekirjoitan täysin, hienosti kirjoitettu. Kiitos.

  2. hakki47 permalink

    Juuri näin. Vaan millä saisi kauppakammaripojat ja kukkahattudemari-tantat ymmärtämään, että heidän harjoittamansa politiikka tuhoaa talouden lisäksi myös kansalaisten yhteisöllisyyden ja lopuksi myös kansakunnat? Eivät ymmärtäneet 1920-30 luvuilla, eivätkä ymmärrä nyt.

  3. Kari permalink

    Tätä samaa sitä on pieni ihminen ihmetellyt jo kaksikymmentä vuotta: mitä ihmettä demareille tapahtui Neuvostoliiton hajottua? Kävin lauantaina katsomassa Kansallisteatterissa erinomaisen kiinnostavan Neljäs tie -näytelmän, jossa pohditiin myös tätä aihepiiriä. Siinä oli hienoja näyttelijäsuorituksia, Antti Litja oli opetellut Mannerheimin ja Paasikiven puhetyylit perusteellisesti ja Jukka Puotila puhui ja elehti kuin Koivisto.

    Jäin miettimään sitä, oliko laman opetus poliittiselle eliitillemme itse asiassa se, että mitä tahansa voi tehdä, eikä siitä seuraa mitään. Kun mietitään, että maassa on ollut puoli miljoonaa työtöntä jo parikymmentä vuotta, eikä siitä ole seurannut vallankumousta, vaan samat puolueet edelleen jakavat valtaa, niin mitä muuta johtopäätöstä voi tehdä?

    Kekkonen runnasi hätätilahallituksen työttömyyden noustua peräti 60.000:een v.1975 ja 1970-luvun lopulla työttömyys oli melkein 200.000. 1980-luvulla työttömyys laski alle sadan tuhannen. 1980-luku oli hienoa aikaa.

  4. Seppo permalink

    Kirjoittajalla on kova tarve kertoa hänen itsensä kuuluvan muuhun kuin vasemmistoon ja keskustaan? Valistunut arvaukseni on: kaappikommunisti Esko S ?

    • Taitaa Esko S. kirjoitella ihan omalla nimellään raflaavat tekstinsä. Totta on kyllä se, että monissa asioissa sitä huomaa tuntevansa suurempaa myötämielisyyttä vanhoja kommunisteja kuten Esko Seppästä kohtaan kuin nykyisiä broilereita kohtaan.

      Ehkä voisinkin ottaa omalta osaltani käyttöön ranskalaisesta Front National -puolueesta käyttämäni määrittelyn: radikaali kansallismielinen keskustalaisuus. Vaikka kuinka talousmielessä markkinamonetaristi olenkin.

  5. Käynnissä on muutos sääty-yhteiskunnaksi. Eri ihmisryhmien johtavat kellokkaat erkaantuvat rahvaasta omaksi rälssikseen. Sen sisällä on toki eroja eri ryhmien kohdalla. Omistajat ovat tärkeämpiä kuin palkkajohtajat, he tärkeämpiä kuin ay-johtajat. Poliitikot eivät ole rälssin piirissä kovin korkealla statuksella.

    Aikaa myöten tuo ero kasvaa entistä suuremmaksi. Paitsi terveydenhuolto erkaantuu, myös oikeuslaitos jakaantuu tosiasiassa eri säätyjen mukaan. Koulutuskin yhä enemmän riippuu säädystä.

    Entisaikaan rälsseillä oli oma rahvasta eroavat kielensä ruotsi. Se on hankala rälssin kieleksi, kun ymmärtämättä realiteetteja sitä pakolla opetetaan myös kansalle. Ehkä tarvitaan uusi kieli? Edelleen jossakin vaiheessa rälssi alkaa haaveilla siitä, että asema periytyy omille lapsille. On jo poliitikkosukuja, on ay-sukuja, yritysjohtajasukuja ja omistajien asema on jo perinteisesti ollut perinnöllinen.

    Paljon eletään rälssien maailmassa ja yhä useampi avioliitto sovitaan rälssin sisällä, usein näennäisesti vastustajan leiriin kuuluvan kanssa. Rahvas on jotakin, jolle pitää tarjota leipää ja sirkushuveja, on jotakin jonka pariin esim. poliitikot ja ay-johtajat tekevät armollisesti vierailuja. Jossakin vaiheessa ehkä kielletään seka-avioliitot rälssittömien kanssa?

    Miten rahvasta sitten hallitaan? Roomalaisilla oli sanonta leipää ja sirkushuveja. Nykyajan sirkushuveja eivät ole perinteiset gladiaattoritaistelut, vaan elokuvat, urheilukilpailut, tosi-TV ohjelmat ja vastaavat. Leipää tarjotaan sen verran, että rahvas on kuuliaista pelätessään menettävänsä tuonkin roposen.

    Ja jotta rahvas pysyy kuuliaisena, säännöstellään sen tiedonsaantia. Miksiköhän omistajarälssin useat edustajat haalivat omistuksia mediassa? Tuskin siksi, että kaaoksessa oleva mediakenttä on loistava sijoitus. Ehkä siksi, että pääsevät kontrolloimaan kansalaisten tiedonsaantia. Vallan säilyttämisen näkökulmasta hinta tuosta on naurettavan halpa.

    Ja sitten on se hankala juttu eli netti. Siellä rahvaan päähän ajetaan kaikenlaista ”väärää” ajatusta. Siksi onkin kehitelty ja kokeiltukin keinoja netin vakoilemiseen ja sensuroimiseen. Väärin ajattelevat ja puhuvat saavat tulevaisuudessa entistäkin helpommin syytteitä vihapuheista ja väärästä ajattelusta.

    Mitäkö tapahtuu maan taloudelle? Tyhmyri on oikeassa. Se näivettyy, sitähän tapahtuu jo nyt koko ajan. Mutta koskeeko se rälssejä? Tuskin, sillä tunnetusti köyhissäkin maissa voi olla hyvin rikas ja mukavasti elelevä rälssi. Miksi nuo säädyt siis taloudesta murehtisivat? Köyhässä maassa tienaa vähemmän, mutta saa halvemmalla palvelusväkeä.

  6. ”Verotuksen progression vähentäminen. Minä maksan tällä hetkellä todellisista tuloistani huomattavasti pienempää veroprosenttia kuin avustajani. Tuloni ovat kuitenkin aivan eri luokassa. Aikoinaan 1980-luvulla kun palkkasin itselleni avustajan, niin maksoin tuntuvasti korkeampaa veroprosenttia kuin hän. Nyt pystyn helposti järjestelemään tuloni niin, että todellinen veroprosenttini on hämmästyttävän pieni.”

    Avainsana onkin ”järjestelemään”. Niillä joilla on paljon varallisuutta, on myös mahdollisuus käyttää apuvoimia taloutensa suunnitteluun. Poliitikot tekevät jatkuvasti päätöksiä, joilla näitä laillisia verosuunnitteluja sallitaan. Lisäksi kun laittomiin verosuunnitteluihin ei ohjata seurantaresursseja, niin ei liene ihme, että kaikki mahdollinen verosuunnittelu kukoistaa. Erilaisten yhtiöiden perustaminen verojen minimoinniksi ja tulojen maksimoimiseksi on myös vallalla.

    Tavallinen pienituloinen yleensä vain tyytyy palkkansa verotukseen kykenemättä tai viitsimättä tehdä mitään järjestelyjä. Rahallisessa mielessä käynnissä on nollasummapeli, joten toisen voitto on toisen tappio. Täten en täysin ymmärrä Tyhmyrin logiikkaa pienituloisten paranevien olojen vaikutuksesta parempituloisten hyväksi. Ellei sitten ole tarkoitus saada vientituloista suurta ”tulvaa” koko yhteiskuntaan? Sosiaalinen hyvinvointi voi toki lisääntyä kaikilla tasaveroisemman tulonjaon toteutuessa.

    Olisiko perheestäkin tehtävä osakeyhtiö, jota sitten verotettaisiin ”voittojen” mukaan? Ainakin kaikki tulot on mielestäni saatava samanlaisen kohtelun piiriin.

    • n.n permalink

      ”Täten en täysin ymmärrä Tyhmyrin logiikkaa pienituloisten paranevien olojen vaikutuksesta parempituloisten hyväksi.”, kirjoittaa Jari Ojala.

      Tyhmyrin puolesta en voi vastata, omasta puolestani vastaan kokoniaskysyntä, kokonaiskysyntä ja kokonaiskysyntä.

      • Juuri noin. Kun kokonaiskysyntä on kovaa, niin myös tarjontapuolen toimijat eli omistajat rikastuvat enemmän kuin heikon kokonaiskysynnän aikana. Lisäksi myös palkkajohtajat, poliitikot ja korkeat virkamiehet voivat maksaa itselleen parempia palkkoja sekä nauttia erilaisten markkinointiponnisteluiden hedelmistä.

        Riittävä kokonaiskysyntä johtaa kaikkien rikastumiseen. Tosin eliitti ja omistajat rikastuvat suhteessa vielä enemmän kuin pienituloiset tai alempi keskiluokka. Siksi kuvaamani sota pienituloisia vastaan on taloudellisesti järjenvastaista.

      • Jos tilanne muuttuu niin, etteivät pienituloiset enää pysty tekemään mitään ”hyödyllistä”, niin silloin kyseessä voisi ajatella olevan nollasummapeli. Sopivasti kasvava talous pystyy kuitenkin toistaiseksi hyödyntämään sille tarjotun pienituloisenkin työvoiman.
        Tilanne voi muuttua sitten kun automaatio on niin pitkällä, että kaikki helpot hommat voidaan hoitaa roboteilla. Ei kannata kuitenkaan innostua, koska automaation kehitystä toki jatketaan. Lopulta kehitetään niin älykäs kone, että se voittaa vaikka meidät kaikki.

  7. Elikkä järjestelmässä pyörisi enemmän rahaa eli velkaa. Ulkopuolelta vaadittaisiin siis vientituloja tai investointeja maahamme. Muuten en kaikkien rikastumista käsitä.

  8. n.n permalink

    ^ Jari, rahalla on myös se V eli kiertonopeus. Pärsaukisten pennoset lähtee kiertoon kun hauki kaislikosta, ja kasvattavat nimenomaan kotimaista kulutuskysyntää.

    • Perunanenä permalink

      Jos ihmettelee, miksi rahojen jakaminen köyhille kasvattaa rikkaiden tuloja suhteessa nopeammin, kuin köyhien pitäminen köyhänä, voi ihmetellä tästä voxeun:n artikkelista löytyvää käppyrää.

      http://www.voxeu.org/article/fiscal-policy-and-consumption

      Mutta jos heitetään käppyrän esittämä empiria mäkeen, on tulos nykyisenkaltainen rikkaidenkin kannalta järjenvastainen toiminta. Harmi kaikkien kannalta.

      • Tuo kuvaaja selittää osaltaan myös arvonlisäveron korotuksen vaikutuksia. Arvonlisäveron korotuksen todellinen vaikutus on ollut regressiivinen eli pienituloiset maksavat tuloistaan suuremman osan arvonlisäverona kuin suurituloiset.

  9. ^ Jari, rahalla on myös se V eli kiertonopeus.

    Puhut ilmeisesti kaavasta MxV=PxY

    En ole mikään lukenut talousihminen, mutta kyllä tuo vähän ihmetyttää. Kiertonopeus siis kasvaa ja kulutuskysyntä (joka vaatii suurempia tuotantomääriä kysyntään vastaamiseksi) kasvaa. Hintataso ja rahanmäärä pysyy vakiona? Miten tuotantomääriä pystytään kasvattamaan niin, ettei siihen sitoudu rahaa? Eikö tähän ehdottamaasi ratkaisuun tarvita myös lisää rahaa? Mikäli Suomen sisällä halutaan silti kaikkien rikastuvan, niin eikö silloin tuloja pidä saada rajojen ulkopuolelta? Joku voi sivistää minua tässä asiassa, koska en nyt oikein pysy ajatuksen mukana.

    • n.n permalink

      Mä onneks en ehtinyt tähän vastata ennen kuin Tyhmyri päivitti blogiaan juuri rahan kiertonopeuden muutosten suhteen.

      Sen lisäksi mä kehoitan Herra Kanin linkkaaman Ebolakanin blogin kirjoituksen samasta aiheesta.
      Kaksi lievästi eri näkemystä samasta aiheesta. molemmat kannattanee lukea.

      Noin yleisesti ottaen mä olen muutaman viikon aikana märehtinyt myös tätä samaa, siksikään ei koulukirjamaista vastausta tullut kun taidan olla sitä mieltä että mä tiedän mitä asiast opetetaan mut mä en oikeen kokonaan usko että se pitää paikkansa.
      Takasin koulunpenkille, ehkä, tai lisää lukemista.

      Mut täsmälleen tuo mitä Ebolakani kirjoittaa siitä miten V saattaa vaihdella eri, .. ehjem ”talouden sektoreissa”, jos ilmaisu sallitaan, tuo on IMO erittäin pätevä argumentti että yksi V koko kansantalouden osalle laskettuna on oikeestaan aika susj. Se on kuitenkin vain keskiluku, ja ilmeisesti huono sellainen.

      • Rahan kiertonopeus totta kai vaihtelee eri sektoreissa. Lisäksi se vaihtelee aivan yksittäisten kotitalouksien osalta. Jos joku omista toimistani menee mukavasti ja saan millin voiton, niin tuo raha ei välttämättä hirveästi kierrä kansantaloudessa. Mitä todennäköisimmin se siirtyisi vikkelästi Euroalueen ulkopuolisiin sijoituksiin ja kulutuskäyttäytyminen omalta ja perheeni osalta ei muuttuisi mitenkään.

        Toisaalta jos satatuhatta köyhintä suomalaista kotitaloutta saisi ”arpajaisvoittona” tonnin kouraan per perhe, niin tuo raha lähtisi kiertoon kuin se ”hauki rannasta”.

        Aggregaattina V on toimiva. Mutta vain ja ainoastaan kansantalouden tasoisena aggregaattina.

  10. Mika permalink

    ”Mutta demareiden puoluesihteerin mukaanhan ihminen on oikea ihminen vasta kun pankkitilillä on miljoona euroa ja kuukausipalkka on kymppitonni.”

    Tähän loppui lukeminen omalla kohdallani. Jungner kirjoitti kirjassaan, etteivät ökypalkat kannusta huippujohtajia parempiin suorituksiin, koska kun tilillä on milli ja palkkaa kymppitonni, niin perustarpeet elämässä ovat jo täytetty. Talouselämän päivystävä vuokraturpa taas näki tilaisuutensa tulleen ja huorasi siitä halvan lööpin STT:lle, jossa asia esitettiin niin, että Jungnerin mukaan kyseiset summat olisivat minimejä perustarpeiden tyydyttämiseksi. YLE-kaunainen kokoomuslehdistö päästi uutisankan läpi, koska on niin kivaa lyödä lyötyä, kun lyöty on demari ja saanut potkut julkisrahoitteisesta mediasta.

    Joten mikä on pointtisi? Oletko kenties eri mieltä Jungnerin kanssa? Haluatko että huippujohtajien palkkoja nostetaan tähtiin, kun mielestäsi milli ja kymppitonni ei mitenkään riitä perustarpeiden täyttämiseksi?

    Vai oletko itse yhtä halpa kuin Talouselämä, Iltalehti, Maria Veitola, Taloussanomat ynnä muut Jungnerin olemattomalla möläytyksellä mässäilleet, joille kelpaa mikä hyvänsä vääristely keppihevoseksi oman paskan levittämistä avittamaan?

    • Olen tuon sanomisen suhteen tiedotusvälineiden tuoman informaation varassa. Mikäli Jungner ei ole tuota möläytystä suustaan päästänyt, niin hyvä. Valitettavasti minulla ei ole mahdollisuutta tarkistaa mitä hän oikeasti on suustaan päästänyt eri yhteyksissä.

      Mutta kyllä, olen juuri niin halpa, että seuraan enemmän tekoja kuin puheita. Tekojen osalta demarit ajavat eri linjaa kuin virallisten puheittensa osalta.

      Demareilla on raju uskottavuusongelma juuri virallisten puheiden eli ”demari-ideologian” ja käytännön tekojen välillä. Tekoihin verrattuna Jungnerin mediassa riepoteltu möläytys on suhteellisen uskottava.

  11. hakki47 permalink

    Olen jälleen kerran ja luvattasi liittänyt kirjoituksesi ja linkin alkuperäiseen demari.fi blogilleni otsikolla Lopun aikoja? http://blogit.demari.fi/eaglesflysingly/2013/11/13/lopun-aikoja/

    Vaikka eihän siitä siellä kenellekään oikeauskovaiselle riemua riitä. Jos edes panisi muutaman edes epäilemään Ainoaa Oikeaa Totuutta.

  12. n.n permalink

    Olisin vastannut Tyhmyrille, joka vastasi mun huomiooni. Tosta kuitenkin puutuu ”vastaa”, ilmeisesti blogisofta ei sitä mahdollista. Kopioin tähän,:

    Tyhmyri:

    ”Rahan kiertonopeus totta kai vaihtelee eri sektoreissa. Lisäksi se vaihtelee aivan yksittäisten kotitalouksien osalta. Jos joku omista toimistani menee mukavasti ja saan millin voiton, niin tuo raha ei välttämättä hirveästi kierrä kansantaloudessa. Mitä todennäköisimmin se siirtyisi vikkelästi Euroalueen ulkopuolisiin sijoituksiin ja kulutuskäyttäytyminen omalta ja perheeni osalta ei muuttuisi mitenkään.

    Toisaalta jos satatuhatta köyhintä suomalaista kotitaloutta saisi “arpajaisvoittona” tonnin kouraan per perhe, niin tuo raha lähtisi kiertoon kuin se “hauki rannasta”.

    Aggregaattina V on toimiva. Mutta vain ja ainoastaan kansantalouden tasoisena aggregaattina.”

    MÄ olen näin puusta katsottuna tullut siihen että tällä tavoin määritelty V on aika hyödytön mittari. Vastaa jotain sellaista kuin että keväinen säätiedotus toteaisi suomen keskilämpötilan huomenna olevan 0 astetta. Silloinha lapissa voi olla vaikka 20 astetta pakkasta ja etelärannikolla saman verran lämmintä.

    IRL esimerkki tältä hetkeltä: QEI,II.III, IV, kuinka monta niitä sitten tuleekin olemaan, ja niistä johtuva (tietyn) rahamäärän (hillitön) kasvu,
    Niistä johtuvalla M2,3 määrien muutoksella näyttää olevan ei-juuri-minkäänlaista vaikutusta M1:n kietonopeuden muutoksiin.
    Eri mittaisen rahan vaikutukset kokonaiskysyntään, (tai inflaatioon-hintatasoon?) näyttävät olevan tyystin erilaisia.

    Mun tän alueen tuntemus loppuu nopeasti jos raaputetaan pintaa sen verran syvemmältä että halutaan tutkitaan eri mittaisen rahan määrien aiheuttamia muutoksia esim hintatasoon.

    Onks aiheesta mitä merkittävää olemassa mitä ekaks pitäs lukea?

Trackbacks & Pingbacks

  1. Suomeen ei kahta kokoomusta tarvita – gallup ja demareiden alamäki | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: