Skip to content

Kriisimaissa palkat tippuvat mutta hinnat vain nousevat – tämähän menee juuri kuin yhteismarkkinoilla pitääkin

lokakuu 12, 2013

Talouselämä-lehti on uutisoinut, että kriisimaiden sisäinen devalvaatio on käytännössä epäonnistunut. Epäonnistuminen on seurausta siitä, että sisäisen devalvaation linjalle lähteneissä maissa hinnat eivät ole laskeneet, mutta palkat ovat pienentyneet. Toisin sanoen sisäinen devalvaatio on onnistunut tuhoamaan keskiluokkaisten kotitalouksien ostovoiman ja omaisuuden, mutta luvattuja kuluttajahintojen alennuksia ei ole tapahtunut. Käytännössä noissa maissa toteutunut kehitys noudattaa orjallisesti kansantaloudellisten perusmallien mukaista kehitystä. Ilmiön ei pitäisi olla mikään yllätys, joskin se kertoo koko growsterity-politiikan olleen taloudellisesti juuri niin mielipuolista kuin sen sanottiin olevan. Talouselämä-lehden juttu on täällä ja asiaa koskeva komission raportti on täällä.

Katsotaan ensimmäiseksi sitä miten palkat ovat kehittyneet (kuva komission raportista).

SisäinenDevalvaatioTuloksia_2

Kuten kuvasta näkyy, niin palkkojen leikkaus ja elintason laskeminen on kriisimaissa onnistunut. Tuon palkkojen leikkauksen ja korkean työttömyyden seurauksena noissa maissa on onnistuttu myös ihan omaehtoisen pankkiriisin aiheuttamisessa sekä velkaisten kotitalouksien velanhoitokyvyn tuhoamisessa (edellisen kirjoitukseni asiasta täällä).

Tämä lienee mennyt juuri sillä tavalla kuin euroeliitti on halunnut. Keskiluokka kriisimaissa on käytännössä nujerrettu. Kyseisten maiden omat poliitikot ovat pettäneet heitä äänestäneet kansalaiset.

Yksi niistä asioista, mitä on meillä kotimaisessakin keskustelussa monesti luvattu tapahtuvaksi sisäisen devalvaation yhteydessä on hintojen lasku. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä kuluttajahinnat eivät laske sisäisestä devalvaatiosta huolimatta, kuten komission oma raportti havainnollistaa (kuva komissiolta).

SisäinenDevalvaatioTuloksia_1

Toisin sanoen sisäisen devalvaation hintoja laskeva vaikutus on jäänyt olemattomaksi tai ainakin palkkojen leikkausta paljon pienemmäksi, minkä ennustin blogikirjoituksessani täällä. Hintojen laskun puute tarkoittaa sitä, että sisäisen devalvaation hintoja laskevasta vaikutuksesta puhuvat joko valehtelevat tahallaan tai eivät ymmärrä talouden mekanismeja.

Syynä siihen, että hinnat eivät laske on kaksi ilmiötä, joista toinen on hintojen jäykkyys alaspäin ja toinen on EU:n yhteismarkkinan toimivuus. Itse asiassa se, että sisäisestä devalvaatiosta huolimatta hinnat nousevat kaikissa euromaissa suurin piirtein samaa tahtia on erinomainen todiste siitä, että EU:n yhteismarkkina-alue toimii kuten sen pitääkin. Yhteinen valuutta vielä tehostaa tuota toimivuutta mitä armottomimmalla tavalla.

Yksi yhteisen valuutan perusteluja oli nimenomaan eri maiden välisten hintaerojen tasaaminen tavaroiden ja palveluiden osalta (komission mainospuhe eurolle täällä, suomenkielisenä). Tuo hintaero tasaantui suurelta osin ennen kriisiä ja hintaeroja tasaava vaikutus on vain tehostunut kriisin yhteydessä kuluttajien etsiessä halvinta nettikauppaa ostosten tekoon. Mutta miksi sisäisen devalvaation ja growsterity-politiikan runtelemissa euromaissa eivät kauppiaat sitten laske hintojaan menekin lisäämiseksi?

Itse asiassa monen investoinnin kuten asuntojen osalta noin on käynytkin, mutta helposti maasta pois vietävien tavaroiden ja palveluiden osalta hinnat eivät yhteismarkkinavaikutuksen ja yhteisen valuutan vuoksi laske. Asunnot ja kaikki sellaiset tuotteet, joiden ostamista voidaan lykätä hamaan tulevaisuuteen ja jotka ovat erityisen kalliita kotitalouksien ostovoimaan nähden, ovat halventuneet kriisimaissa tuntuvasti koska ihmisten ostovoima ja varallisuus ovat romahtaneet. Mutta kotitalouksien pakolliset hankinnat kuten ruoka, lääkkeet, terveydenhoito, energia ja vastaavat ovat yhä kallistuneet.

Mikään espanjalaisen kotitalouden hankkima pakollinen tavara kuten ruoka tms ei edes voi halventua yhteismarkkinoilla mikäli markkinat toimivat. Mikäli lihasta saisi Espanjassa alhaisemman hinnan kuin Saksassa tai UK:ssa, niin lihaa ei kannata myydä espanjalaisille kuluttajille vaan se kannattaa kuljettaa korkeamman hinnan perässä alueille, joilla menee taloudellisesti paremmin. Toisin sanoen mikään sellainen tavara, jonka voi kuljettaa Espanjasta muualle myytäväksi ei omaa todellisia hinnanlaskupaineita vaikka palkat pienenisivät rajusti. Itse asiassa tuollaisten tuotteiden hinnat Espanjassa noudattavat väkisin menestyvämpien alueiden hintakehitystä.

Ainoan poikkeukset tekevät ne tuotteet, joita valtio innostuu verottamaan entistä enemmän. Niiden hinnat ovat nousseet, kuten seuraavasta kuvasta näkee käyneen energialle.

SisäinenDevalvaatioTuloksia_3

Toisin sanoen nimenomaan yhteisvaluutta ja yhteismarkkina-alue estävät sisäisen devalvaation hintoja laskevan vaikutuksen toteutumisen. Yhteismarkkinat toimivat hintojen laskua estävänä mekanismina mainiosti, juuri niin kuin niiden pitääkin. Yhteismarkkinat ja yhteisvaluutta ovat onnistuneet siinä missä pitikin eli tuoneet hintavakautta ja ennustettavuutta hintakehitykseen – hinnat nousevat tasaisen tappavaa tahtia koko Euroalueella tapahtui yksittäisen maan taloudessa mitä tahansa.

Tragikkoomista tietenkin on, että sisäisen devalvaation teoreettinen hintoja laskeva vaikutus jää yhteismarkkinoiden toiminnan ja yhteisvaluutan vaikutusten vuoksi toteutumatta. Toisin sanoen sisäisen devalvaation ainoaksi vaikutukseksi jää keskiluokan omaisuuden uudelleenjako, kansantalouden tuhoutuminen ja ihmisten yleinen köyhtyminen. Sisäisen devalvaation skaalausvaikutus jää toteutumatta juuri sisämarkkinoiden toimivuuden vuoksi.

On aivan käsittämätöntä, että meidän hallituspuolueemme ajavat epäonnistuneeksi todettua toimintamallia eli sisäistä devalvaatiota väkisin Suomeen. Toimintamallia, jonka mainostetuista eduista mikään ei ole toteutunut luvatulla tavalla, mutta negatiiviset vaikutukset ovat osoittautuneet jopa ennusteita pahemmiksi.

Kyllä se growsterity-politiikka on ihanaa!

Mainokset

From → Uncategorized

11 kommenttia
  1. Työn hinta on alentunut ehkä hieman, mutta varmaan monelle pääoman hinta on noussut. Jotta hinnat voisivat laskea kunnolla, pitäisi vanhan pääoman ensin tuhoutua konkurssien tai jonkun muun sopivan mekanismin kautta. Ehkä EKP sitten jonkun spesiaalimekanismin kautta injektoi talouteen uutta pääomaa, että kehitysmaaskenaariolta vältytään.

    Koko touhussa vain ei ole mitään järkeä, koska ”kriisimailla” ei ole mitään voitettavaa taloudensa tuhoamisesta. Useimmat ovat vielä siinä kunnossa, että pystyisivät operoimaan oman valuutan turvin ihan normaalilla tavalla.

    • Espanjalainen tuttavani kommentoi tuota järkevyysasiaa siten, että korkeissa asemissa olevien poliitikkojen kannalta ei ole kiinnostavaa kuinka oman maan taloudelle käy vaan sillä kuinka käy omille mahdollisuuksille päästä Brysselin lihapatojen ääreen. Toisin sanoen oman maan etu on muuttunut toissijaiseksi. Varsinkin kun köyhtyminen ja sisäinen devalvaatio eivät kuitenkaan heihin itseensä pure.

      Kyyninen ja suorastaan härski näkemys, mutta valitettavasti olen aika pitkälti päätynyt samaan näkemykseen myös suomalaisten poliitikkojen osalta.

      • Kari permalink

        Ei lama poliittiseen eliittiin koske. Kun nyt on seurannut Kataisen hallitusta, näyttää sille, että monille ministereille tärkeintä on omien kannattajien palkitseminen viroilla ja rahoilla. Arhinmäki laittoi kaverinsa Veikkaukseen ja ohjasi vassareille rahaa. Oliko se Paavo Haavikko, joka päivitteli, miten pienillä rahoilla suomalaisen poliitikon voi ostaa. Maan edusta viis, kunhan omaan ja kaverien fikkaan saa siirrettyä verorahaa.
        Sama taitaa olla tilanne Espanjassa ja Kreikassa, tosin rahaa on paljon enemmän. Eikös Papandreoun äidillä ollut sveitsiläisen pankin tilillä satoja miljoonia?

  2. jari2208 permalink

    Tähän ei ole mitään lisättävää, joten kiitos.

    Voisitko kansantajuisesti joskus pohtia, että miksi vientiä huudetaan pelastajaksi kaikkiin vaikeuksiin.

    • H. Myllyniemi permalink

      Minun näkemykseni viennin autuaaksi tekevästä voimasta perustuu siihen, että tuolla sisäisellä devalvaatiolla tuhotaan loputkin rippeet sisämarkkinoista. Sisäinen devalvaatio toimii vientiyrityksissä, joiden ei tarvitse murehtia, mikä palkkataso kotimaassa on. Kunhan se on ulkomailla, jonne tuotteet ja palvelu roudataan, kunnossa.

      Tässä tietysti sitten uikutetaan, että sisämarkkinamme ovat liian pienet. No, varmasti on, jos ne tieten tahtoen halutaan tukehduttaa.

      Tässä kohdin kannattaa vilkaista, mikä on Espanjan sisäinen kysyntä. 😀 Komiat on käppyrät, sano.

      • jari2208 permalink

        Minusta tätä sisäistä devalvaatiota ei osata ajatella riittävän pitkälle. Tietenkin yrityksen kilpailukyky paranee, mikäli se saa leikattua kuluja ja silti sen tuotteita ostetaan vähintäänkin yhtä paljon kuin ennenkin, ja lisäksi vähintään vanhaan hintaan. Lisäksi verottajan on oltava yritykselle suopea. Mutta, kun se ei riitä, että yritykset tekevät keskenään kauppaa, vaan tarvitaan tuotteen/palvelun loppukäyttäjää. Sitten kun kaikki maat laitetaan kilpailemaan sisäisen devalvaation suuruudesta, niin on siinä poliittinen johto hukassa tavoitteineen.

        Itse uskon, että viennin tukemisen taustalla on tämä nykyinen velkatilanne. Velkoja pyritään virittämään muiden maiden ongelmaksi; mustaa pekkaa ei haluta omaan käteen.

  3. WSJ:ssä oli myös juttu tästä
    Euro Zone Isn’t Rebalancing Strongly, Commission Paper Says
    http://blogs.wsj.com/brussels/2013/10/11/euro-zone-isnt-rebalancing-strongly-commission-paper-says/?mod=WSJBlog

    Seppo Honkapohja alusti hiljattain Suomen taloudesta:
    The current economic situation in Finland – BIS (pdf)
    Member of the Board of the Bank of Finland, at the conference ”Reform Capacity and Macroeconomic Performance in the Nordic Countries”, Copenhagen, 20 September 2013.
    http://www.bis.org/review/r131011g.pdf

    • Tuossa keynotessa sanotaan asiat yllättävänkin suoraan:
      ”For example, the Report of the Expert group commissioned by the Finnish Prime Minister in
      1997 raised concerns about the risk of asymmetric negative shocks and about the risk of
      domestic wage developments diverging from those of other EMU countries.

      Evidently, the two risks have been realized. The decline of Finland’s electronics and paper
      industries are an example of a negative asymmetric shock. Wage developments since 2008
      are a clear case of wage divergence between Finland and other EMU countries. To mitigate
      the impacts of these problems, the Finnish economy must try to create new areas of strength
      in industrial and service activities. Simultaneously there must be corrections to the wage
      divergences. The latter is not going to be easy for a monetary union country. ”

      No, ei kai tässä sitten mitään. Aina voidaan toivoa että sille rahaunionille kävisi joku kuolettava onnettomuus. Vai mikä sen unionin tarkoitus olikaan, tuottiko se jotain hyviä juttuja, joiden takia kannattaa kestää tuhatvuotinen sadomonetarismin aikakausi.

      • Kun eurojäsenyyttä aikoinaan analysoitiin, niin kyllä ne riskit olivat vakavastiotettavien analyysien valossa etuja paljon suurempia. Mutta tuolloin elettiin aikaa, jolloin vallassa oli Paavo Lipposen hallitus ja Sauli Niinistö kokoomuksen johdossa. Lipposen armoton pyrkyryys johtavaan eurovirkaan oli todella läpitunkevaa. Niinistöhän ei maineestaan huolimatta mikään talousmies ollut eikä ole.

        Jos Suomi olisi jättäytynyt eurojunasta pois, niin Lipposen haaveet korkeasta eurovirasta olisivat haihtuneet savuna ilmaan. Tuon vuoksi Lipponen yhdessä Niinistön kanssa jyräsivät Suomen euromaaksi vaikka kaikki talousasioihin perustuvat selvitykset ennustivat sen johtavan suuriin ongelmiin ja mahdollisesti katastrofiin. Suomen kannalta tuhoisan päätöksen teosta huolimatta Lipponen ei virkaa saanut kun meni häviämään vaalit. Vahinko tuli tehtyä, mutta edes karkkia ei saatu.

        Tiedän tuon ajan pelistä jotain ja ne tarinat vetävät raakuudessaan ja vastenmielisyydessään vertoja jollekin Teksasin moottorisahamurhaaja -elokuvalle.

  4. Kari permalink

    Viimeksi pelasti markan kellutus ja Nokia. Nyt ei pelasta mikään. Tuosta Honkapohjan – tuttu mies opiskeluajoilta – selviää, että oli huonoa tuuria, kun Nokia kämmäsi internetin kännykässä ja internet vähensi paperin kysyntää. Olisikin kannattanut keskittyä vessapaperiin, sitä ei ipad korvaa.

    Churchill tokaisi muistaakseni Amerikasta, että siihen voi luottaa: Se teke lopulta oikein, kun on kokeillut kaikki vaihtoehdot. Nyt odotellaan eurovaaleja ja Saksan uutta hallitusta. Ellei Ryelä-Eurooppa romahda ensin. Jotenkin on ruvennut tuntumaan, että jossain vaiheessa syyllisiä ja syyttömiä vielä ripustetaan lyhtypylväisiin.

    • Veikkaisin Suomessakin tuon lyhtypylväsvaiheen tulevan yllättävän pian tätä vauhtia. Itse alan olla sen verran vanha ja Suomesta riippumaton, että voin jättää Suomen pölyt taakseni ilman ongelmia. Vielä kymmenen vuotta sitten olisin voinut lähteä mukaan poliittiseen toimintaan. Mutta kyllä niitä lyhtypylvästoiminnan organisaattoreita Suomesta löytyy kunhan meillä ajetaan growsterityä oikein kunnolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: