Skip to content

Omasta rahapolitiikasta olisi Suomelle enemmän etua kuin Ruotsille – juuri Suomen suppeamman teollisen pohjan vuoksi

syyskuu 14, 2013

Yksi kaikkein innovatiivisimpia perusteluita yhteisvaluutan puolesta on ollut Suomen teollisen pohjan kapeus eli keskittyminen vain muutamaan teollisuudenalaan. Olenpa jopa kuullut perusteluja, joiden mukaan Suomelle olisi omasta valuutasta vähemmän hyötyä kuin Ruotsille juuri siksi, että Ruotsin teollinen pohja on monipuolisempi. Nuo perustelut ovat kuitenkin niin käsittämättömiä, että minun on ollut vaikea kommentoida niihin yhtään mitään, sillä todellisuus on juuri päinvastainen. Omasta valuutasta ja omasta rahapolitiikasta on sitä enemmän hyötyä mitä kapeampi ja harvemmista sektoreista riippuvainen pienen avoimen talouden vientikauppa on.

Ajatellaan, että meillä on Suomaa-niminen valtio, jonka ensisijaisia vientituotteita ovat sahatavara ja Vallion erikoisjuustot. Toinen valtio on Kolmekruunua, jonka vientituotteita ovat sahatavara, sianliha, joulukuusenkoristeet, vessapaperi, Arran halvat juustot ja pornofilmit. Katsotaan miten kansanvälisen laman iskiessä keskuspankit voivat reagoida tilanteeseen.

Suomaan keskuspankki on modernisti markkinamonetaristinen ja tähtää nominaalisen palkkasumman vuositason 4% kasvuun. Samalla Suomaan taloudesta vienti muodostaa 40%. Toisaalta Kolmenkruunun keskuspankki on kiinnostuneempi hintatason kehityksestä kuin taloustrendistä. Kolmekruunua on isompana maana sellainen, että viennin osuus taloudesta on vain 30%. Molempien maiden taloudet ovat kasvaneet samaa prosenttivauhtia viimeiset kymmenen vuotta.

Nyt sitten iskee kansainvälinen kriisi.

Kaikissa Suomaan kauppakumppaneissa talous hyytyy. Rakentaminen hidastuu, mikä vähentää sahatavaran kysyntää. Koska talous niiaa, niin myös Vallion kalliiden gourmet-juustojen kysyntä tippuu. Toisin sanoen Suomaan vientiin kriisi iskee todella rajusti ja viennin arvo Suomaan omassa markkula-rahassa mitattuna alkaa romahtaa todella kovaa vauhtia.

Mikäli Suomaan keskuspankki ei tee mitään, niin vientiteollisuus sekä siitä riippuvaiset toimialat joutuvat negatiivisen kysyntäshokin uhreiksi – toisin sanoen paska osuu tuulettimeen. Muistetaan, että Suomaan keskuspankki on markkinamonetaristinen.

Samanaikaisesti Kolmekruunua kokee kansainvälisen shokin paljon kevyempänä. Sahatavaran vienti romahtaa kuten Suomaallakin, mutta sianlihan, vessapaperin, halvan juuston ja pornofilmien vienti ei. Itse asiassa pornofilmien vienti kasvaa, joskin joulukuusenkoristeiden vienti pysähtyy kuin seinään. Kokonaisuudessaan Kolmenkruunun viennin arvo valtion omassa valtikka-valuutassa mitattuna putoaa jonkin verran, mutta ei romahda. Muistetaan, että Kolmenkruunun keskuspankki on inflaationvahtaaja.

Suomaan keskuspankin johtokunta kutsutaan hätäkokoukseen. Suomaan keskuspankin johtaja on joutunut palaamaan työpaikalle golfkentältä, jonne hän haluaa palata niin pian kuin mahdollista. Olihan hän pelaamassa parasta kierrostaan kautta aikojen kun pankin edustajat hakivat hänet reiältä yksitoista.

Suomaan keskuspankin johtokunta päättää tehdä SNB:t eli ostaa toisia valuuttoja niin kauan kunnes kaupaksi menee jälleen yhtä paljon sahatavaraa ja gourmet-juustoja kuin ennen kriisiä. Yhtä paljon siis markkuloilla mitattuna. Suomaan keskuspankin ekonomistit ovat laatineet arvion, jonka mukaan takaisinkytkentämekanismit huomioiden markkulan arvoa joudutaan pudottamaan ehkä jopa 15-25%. Tuo pudotus tarkoittaisi sitä, että Vallion gourmet-juustojen keskimääräinen vientihinta laskisi USD-määräisenä samalle tasolle kuin Arran perusjuustojen hinta. Lisäksi sahatavaran hinta putoaisi niin alas, että läheisessä rikkaassa Valhalla-maassa voitaisiin takkapuina polttaa Suomaan sinne viemää sahatavaraa.

Suomaan keskuspankki päättää aloittaa valuuttaostot niin kauan kunnes viennin arvo markkuloina nousee 5% päähän alkuperäisestä arvostaan. Sen jälkeen ostoja hidastetaan. Mikäli viennin arvo nousee 5% yli alkuperäisen markkuloissa mitatun arvonsa, niin valuuttavarannolla ostetaan markkuloita pois markkinoilta. Kokonaisviennin arvo halutaan pitää noin 40% tasolla koko kansantuotteesta ja nominaalinen kansantuote 4% kasvutrendillä – markkuloilla mitattuna.

Suomaan keskuspankin pääjohtaja palaa takaisin golfkentälle. Sinne mennessään hän soittaa vaimolleen kertoakseen, että loma-asunnon ostoa Nizzasta on lykättävä koska se on aikaisemmin oletettua paljon kalliimpi.

Suomaan tuontihinnat pomppaavat nopeasti keskuspankin markkinaoperaatioiden vaikutuksesta. Sahojen työntekijät kiroavat inflaatiota tankatessaan autonsa ja uusiessaan televisionsa. Samalla tosin vienti vetää kuin mitään kriisiä ei olisikaan. Reaalinen tulotaso on hieman laskenut, mutta asuntolainat hoituvat kuin ennenkin ja ainahan sen Floridan-matkan voi vaihtaa lomaan kotimaassa.

Kolmenkruunun tilanne on huomattavasti monimutkaisempi. Osa viennistä on romahtanut, mutta osan arvo on noussut. Mikäli valtikan arvoa heikennettäisiin kuten Suomaan keskuspankki tekee markkulalle, niin pornofilmiteollisuus ylikuumenisi kaikkine epätoivottavine sivuvaikutuksineen. Joulukuusenkoristeiden markkinoille tuskin voitaisiin mitään edes valuutan arvon rajulla laskulla. Kolmenkruunun keskuspankki päättää kuitenkin varovasti heikentää valtikan arvoa.

Valtikan arvon heikennyksen vuoksi Kolmenkruunun sahateollisuus ei romahda, mutta pornoteollisuus ja vessapeperiteollisuus voivat loistavasti. Itse asiassa pornoteollisuus ylikuumenee rajusti ja ulkomailta aletaan tuoda pimeitä työntekijöitä teollisuuden tarpeisiin. Vessapaperiteollisuus ei ylikuumene vastaavalla tavalla vaikka menekki onkin ilmiömäistä.

Kolmenkruunun hintataso nousee hieman keskuspankin tavoitetason ylitse. Keskuspankki harkitsee kiristäviä toimenpiteitä, mutta ei niitä kuitenkaan toteuta. Kolmenkruunun työttömyys nousee hieman, mikä jarruttaa hintatason nousua. Kansainvälisen kriisin vaikutukset jäävät kuitenkin lieviksi.

Kaiken kaikkiaan Suomaa kykeni torjumaan kansainvälisen kriisin aika vaivattomasti ennakkoluulottomalla rahapolitiikalla. Kolmekruunua on ongelmallisemmassa tilanteessa, jokin toimiala uhkaa ylikuumentua jos rahapolitiikkaa löysätään. Toisin sanoen Kolmekruunua joutuu tasapainoilemaan monipuolisemman talousrakenteensa vuoksi paljon enemmän kuin Suomaa.

Molemmat kykenevät rahapolitiikalla torjumaan kriisin vaikutukset, mutta Kolmekruunua joutuu tekemään hankalampia valintoja eri toimialojen ylikuumenemisen tai romahtamisen välillä. Lisäksi hintataso meinaa koko ajan karata käsistä. Suomaa taas kykeni ampumaan taloutensa ongelmia rahapoliittisella täsmäohjuksella ja selviämään lähes naarmuitta. Palkkasumman kehitystrendi on tavoitteen mukainen ja Suomaan keskuspankin pääjohtaja voi huoletta jatkaa golffaamistaan.

Kuten tuo kärjistetty ajatusleikki osoittaa, niin rahapolitiikka on erityisen vahvoilla tilanteissa, joissa maan teollisuus on keskittynyt vaikkapa investointihyödykkeisiin kuten Suomen teollisuus. Mikäli vienti on voimakkaasti diversifioitunut eli on hyvin monipuolista, niin rahapolitiikalla on vaikeampaa reagoida riittävän täsmällisesti, joskin kansainvälinen shokki joka tapauksessa edellyttää toimenpiteitä.

Okei, esimerkkini on kärjistetty ja yksinkertaistettu. Mutta se kertoo sen tosiasian, että Suomi hyötyisi vientiteollisuutensa investointituotepainotuksen vuoksi paljon enemmän omasta rahapolitiikasta kuin monipuolisemman teollisen rakenteen omaava Ruotsi. Tämä ei nyt ole mikään yllättävä asia vaan seurausta aivan perustason analyyseistä, tosin ammattianalyysissä kuvioon sotkettaisiin paljon tilastoja ja kaavoja. Lopputulos on kuitenkin sama: mitä yksipuolisempi vientiteollisuus niin sitä enemmän hyötyä omasta aktiivisesta rahapolitiikasta on.

Vientiteollisuutemme yksipuolisuus on vahvimpia argumentteja eurojäsenyyttä vastaan.

Mainokset

From → Uncategorized

4 kommenttia
  1. Bart permalink

    Mitä kapeampi vientpohja sen alttiimpi maa on eksogeenisille shokeille. Yksinkertainen totuus joka ei pälkähtänyt Lipposen päähän poliittisen eurokiiman aikana. Sen miehen kunnianhimon ja ylimielisyyden lasku on oleva pitkä, sillä nykypoliitikoista ei oikein löydy oikeata johtajaa joka voisi purkaa taloudelliset kahleemme.

  2. Valtiohan voi vaatia verot vaikka päärynöinä tai Saharan hiekkana. Ne jotka eivät maksa joutuvat pakkotyöhön valtion metsiin. Valuutan valinta on siis täysin poliittinen. Euroon meidät huijattiin poliittisesti, mutta se on toinen juttu.

    Euron arvo määrittyy usean eri maan keskiarvosta, joten toisille maille sen arvo on liian korkea toisille liian matala. Saksalle arvo on matala kun taas vaikkapa Kreikalle se on korkea. Kysymyshän on pohjimmiltaan siitä, että mitä ostajat ovat valmiita maksamaan kunkin maan tuotteista tai palveluista. Mitä rahalla saa?

    Devalvaatiolla ostajalle annetaan käytännössä alennusta tuotteen hinnassa. Kohdennetusti alennusta voi antaa myös vaikkapa vientitukena laivan myymiseen. Tällöin alennus annetaan vain tietystä tuotteesta. Devalvoitaessa ollaan valmiita maksamaan tuontitavaroista korkeampi hinta. Kysymys on siis tavallaan vaihdannan suhteista.

    Mikäli olet tottunut kylpemään öljyssä, niin devalvaatio tuskin on mieleesi. Mikäli elät pelkällä kotimaisella perunalla, niin devalvaatio tuskin vie yöuntasi.

    Miksi sitten ollaan eurossa ja luovutaan omasta rahapolitiikasta? Meidän poliitikkojemme täytyy katsoa asiaa niin, että euro on maallemme riittävän heikko, jotta olemme viennissä kilpailukykyisiä. Toisaalta jatkuva devalvoiminen koski eniten niitä, joilla on eniten varallisuutta. Poliitikkomme ulkoistivat omat työnsä rahapolitiikan suhteen muille tahoille, luottaen, että piskuinen Suomi otetaan laskelmissa huomioon. Ilmeisesti oletettiin Suomen olevan Saksan kanssa samassa intressipiirissä. Kuinka väärässä uskomuksissa oltiinkaan.

    Nyt eurosta ollaan väkisin tekemässä yhteismitallista valuuttaa kaikkiin euromaihin, ja sehän maksaa yhteisvastuullisuuden nimissä paljon. Tavallaan eurolla pitäisi joka maassa saada samat hyödykkeet samaan hintaan. Ongelmana euron kohdalla on se, että joudumme lainaamaan sen ulkomaisilta pankeilta, jolloin korot päätyvät ulos maastamme, hyödyttäen aivan muita tahoja, kuin suomalaisia.

    Euro on tärkeä palikka liittovaltio-pelissä, joten siitä halutaan pitää siksi kiinni. On kuitenkin vaadittava poliitikoilta kriittistä analyysia siitä, että onko valittu linja oikea. Mielestäni rahapolitiikan ja ison osan lainsäädäntävaltaa siirtäminen muihin käsiin oli väärin, koska äänemme ei ole riittävän vahva omien etujemme ajamiseen. Toisaalta yhteistyökumppaneita pieni valtio tarvitsee, mutta onhan niitä muitakin keinoja olemassa. Euron valuvialle on kuitenkin jotain tehtävä heti, tai kurjuus tulee olemaan läsnä monessa kodissa.

  3. Vieläkin purskahtelen tälle tekstille. Erittäin viihdyttävä ja havainnollistava kirjoitus.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Helsingin Sanomat ja pääkirjoitushölynpöly – törkeää taloudellista huuhaata | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: