Skip to content

Suomalaisten isien ja äitien työpaikat – vientiteollisuuden työpaikat katoavat melkoista kyytiä

elokuu 20, 2013

Yle uutisoi, että tekniikka-alan ja jopa myyntityön työttömyys on räjähtänyt käsiin lyhyessä ajassa (juttu täällä). Tilanne ei ole viimeisten vuosien uutisten valossa mikään yllätys, mutta ansaitsee joka tapauksessa pienen kommentin.

Poimin listalta joitain nimikkeitä, jotka ansaitsevat erityismaininnan. Prosenttiluku tarkoittaa kyseisellä nimikkeellä olevien henkiöiden työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneiden määrän kasvua vuoden aikana.

  • Projektipäällikkö                        52,6 %
  • Ohjelmistosuunnittelija          49,6 %
  • Koneinsinööri                              41,1 %
  • Myyntineuvottelija                   31,7 %
  • Levyseppähitsaaja                     30,3 %
  • Atk-suunnittelija                        24,4 %

Olen poiminut nuo ammattinimikkeet siksi, että ne liittyvän ensisijaisesti vientiteollisuuden tehtäviin. Toisin sanoen Suomen vientiteollisuuden sukeltaminen näkyy suoraan noista prosenttimuutoksista. Arvioni on se, että vientiteollisuuden tehtävissä olleiden henkilöiden työttömyyden kasvu ei ole vielä edes kunnolla päässyt vauhtiin. Merkkien mukaan meno vielä kovenee lähiaikoina, tosin toivon olevani tässä ennusteessani väärässä.

Mikäli hinta on tarpeeksi alhainen, niin lähes mitä tahansa pystyy myymään vaikka missä taloustilanteessa. Kaiken kaikkiaan suomalaisen vientiteollisuuden menekin kasvattamiseksi perinteinen hinnan raju pudottaminen olisi tällä hetkellä se toimivin vaihtoehto. Tuolloin myös suomalaista asiantuntijapalveluita voisi myydä ainakin kohtuullisella menestyksellä.

Pelkällä käsien levittelyllä tuo ei oikein onnistu. Myöskään kautta linjan laadittavat nollasopimukset eivät riitä. Tuskin riittäisivät edes 20 % palkkojen leikkaukset, sillä palkat ovat vain pieni osa siitä hintakehityksestä, joka on tehnyt vientiteollisuutemme kilpailukyvyttömäksi. Myös koko kotimarkkinan kustannustaso eli muun muassa verotuksen, kaupan, kaavoituksen, rakentamisen, asumisen ja liikenteen muodostama kustannustaso olisi saatava rajusti alaspäin hintakilpailukyvyn palauttamiseksi. Tuohon taas en jaksa mitenkään uskoa vallitsevassa keskenään sopimisen kulttuurissa, sillä uhrauksia vaadittaisiin muiltakin kuin palkansaajilta. Mission impossible.

Kustannustaso olisi pitänyt jäädyttää viimeistään vuonna 2006.

Nyt suomalainen vientiteollisuus tarvitsisi oikein messevän valuuttadevalvaation, mieluiten oman valuutan kellutuksen ja keskuspankin operaatioiden avulla (siis tyyliin SNB). Muussa tapauksessa aikaisempi postaukseni Espanjan velkadeflaatiosta tulee olemaan myös meidän kohtalomme.

Eurojäsenyys alkaa tulla aika kalliiksi ja hinta on nousussa.

Advertisements

From → Uncategorized

4 kommenttia
  1. Jussi permalink

    Näin Heurakan hengessä katselin sekä Tullin vienti ja tuonti tilastoja sekä Suomen Pankin maksutaseita. Nyt kesäkuussa vienti oli jopa tuontia suurempi ja alkuvuosi n. 0,5 mrd.euroa miinuksella. Siis ei mikään katastrofi, vaikka viennin volyymit ovat alhaisia.

    Sama näkyy tietenkin maksutaseessa. Kauppatase ja vaihtotase ovat linjassa Tullin tilastojen kanssa mutta velkaantuminen näkyy.

    Mitä pitäisi tästä päätellä? Suomen suuri ongelma on julkisen talouden epätasapaino, ei viennin ja tuonnin epätasapaino. Julkinen talous – ei yksityinen – elää yksinkertaisesti yli varojensa tällä talouden toimintatasolla eikä suurta muutosta parempaan ole näköpiirissä.

    Samanaikaisesti työn sääntely ja muut rasitteet pienentävät Suomen talouden tasoa ja käytännössä hidastavat välttämätöntä sopeutumista. Tämän seurauksena julkinen sektori jää yhä pahemmin miinukselle. Verojen korotukset yms. paniikkiratkaisut kääntyvät itseään vastaan, kuten olemme jo useampaan otteeseen huomanneet – Suomi on paljon avoimempi kuin yleisesti ottaen ymmärretään.

    Ratkaisu? Radikaalit muutokset työn sääntelyssä ja rasitteissa, esimerkiksi yleissitovien työehtosopimusten poisto, julkisen sektorin reipas pienentäminen ja toimintamallien muutos ml. verotus.

    Tapahtuuko tämä? Tuskin, ennenkuin rahat loppuvat (kuten seuraavassa blogissa todetaan). 1000-taalan kysymys: kumpi olisi parempi, devalvaatio joka mahdollistaisi sairaiden rakenteiden pitämisen entisellään ainakin pääosin, vai eurossa pysyminen joka pakottaa oikeasti tekemään välttämättömät ja tarpeelliset rakenteelliset, tervehdyttävät muutokset vaikka suurella rysäyksellä?

    • Pidätkö sisäisen devalvaation tuomaa pankkikriisiä, työttömyyttä ja kotimarkkinoiden romahdusta tavoiteltavana asiana? Minä en pidä.

      Yksityinen sektori ei sekään kyllä ole kovin terveellä pohjalla jos katsotaan trendejä.

      • Jussi permalink

        En usko, että devalvaatio toimii Suomessa enää kuin 90-luvulla. Meillä ei ole enää erikseen ”vientiteollisuutta” ja ”kotimarkkinateollisuutta”. Sanaa ”kotimarkkina” merkityksessä Suomi en ole edes kuullut kenenkään liike-elämän palveluksessa olevan käyttävän enää ties kuinka pitkään aikaan. ”Kotimarkkinatuotanto” kilpailee myös hämmästyttävän laajasti ulkomaisen tuotannon kanssa avoimilla ”koti”markkinoilla.

        Devalvaatio Nyky-Suomessa olisi kuin – Johnny Åkerholmin vertailua mukaillen – devalvaatio Tampereen kaupungissa. Tamperelainen teollisuus suuntautuu täysin Tampereen ulkopuolelle, vanha oma kulutustavarateollisuus on vain niminä elävä muisto. Devalvaatio nostaisi tuonnin – raaka-aineiden, tavaroiden ja palvelujen – eli suoraan tai lähes suoraan käytännössä kaiken hintoja, mutta hyödyntäisi vientiä suhteellisen vähän, koska tamperelaisen työn osuus vientitavaroissa on suhteellisen pieni. Rahoitusmarkkinat olisivat edelleen Tampereen ulkopuolella ja oman valuutan kustannus ja sen tuoma epävarmuus suhteellisen suuri. Ja niin edelleen.

        Suomen vienti ei ole enää kuin entisaikojen sahatavaran vienti, jossa kustannukset olivat Suomessa ja tuotot tulivat ulkomailta. Devalvaation hyöty olisi nykyisessä Suomessa huomattavasti pienempi kuin 90-luvulla. Esimerkiksi Kone Oy – ehkä parhaana vientiyrityksenämme – ei tarvitse eikä halua devalvaatiota eikä omaa valuuttaa.

        Devalvaatiokaan tuoma suhteellisen pieni hyöty ei auttaisi kuin hetken, jos näitä kuuluisia rakennemuutoksia ei tehdä. Toisaalta rakennemuutokset tekemällä voidaan lisätä tehdyn työn määrää oleellisesti ja näin välttää sisäisen devalvaation suuria vahinkoja. Suomalainen työttömyyshän on pitkälti tulosta suomalaisten omista päätöksistä, ei suhdanteista. Pk-sektori esimerkiksi voisi työllistää todella merkittävän määrän ihmisiä lisää, jos sille annettaisiin mahdollisuus.

        Julkinen sektori on kuitenkin joka tapauksessa aivan liian suuri ja sääntely liian pitkälle menevää. Nykyistä julkisen sektorin vajetta ei paikata edes devalvaation avulla, joten kotimarkkinoiden supistuminen eli kansalaisten kurjistuminen näyttää väistämättömältä – devalvaatio tai ei.

        Ilmeisesti tämä pitäisi mallintaa, jotta pääsisimme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen.

      • En suinkaan kiellä rakenteellisten uudistusten tärkeyttä, päin vastoin. Mutta kokemukset pienten maiden kelluvista valuuttakursseista ja/tai devalvaatioista verrattuna ”sisäiseen devalvaatioon” eivät todellakaan tue ajatusta sisäisen devalvaation toimivuudesta.

        Ei ole mitään syytä olettaa, että sisäinen devalvaatio toimisi Suomessa. Se ei ole toiminut sen paremmin Irlannissakaan vaikka siellä ei ole samanlaisia jäykkiä rakenteita ollut alun perinkään. Suomella ei ole mitään erityispiirteitä, jotka antaisivat olettaa sisäisen devalvaation toimivan meillä.

        Pohjimmiltaan devalvaation, tai kelluvan valuutan tilanteessa tapahtuva rahapolitiikan keinoin tapahtuvat temput, joita muun muassa Lars. E. O. Svensson on esittänyt, eivät niinkään perustu siihen perinteiseen ajateltuun devalvaatiovaikutukseen vaan Svenssonin esittämiin ilmiöihin. Suomen talous tarvitsisi ensisijaisesti niitä rahapolitiikan muutosta, johon kyllä pitäisi ne uudistukset kytkeä.

        Esimerkiksi Ruotsin julkinen talous on rahoituspohjaltaan selvinnyt tilanteesta paljon paremmin kuin Suomen juuri valuutan tuoman joustomekanismin vuoksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: