Skip to content

Inflaatio, verotus ja vähän jotain muuta

elokuu 19, 2013

Yksi usein toistuva väite on se, että todellinen inflaatio on korkeampi kuin viralliset luvut sanovat. Itse asiassa menisin väittämään, että Euroalueella todellinen inflaatio on ollut virallisia lukuja pienempi. Suuremmaksi en sitä oikein millään osaa olettaa. Mutta asiaa pitänee hieman perustella koska yleinen oletus on, että inflaatio olisi varsin korkea.

Ensimmäinen seikka on inflaation laskentatapa. Mikäli inflaatio lasketaan Euroalueen virallisen inflaatiomittarin eli HICP:n tapaan rajatusta joukosta kuluttajien maksamia hintoja, niin inflaatio näyttäytyy yleensä yllättävän korkeana, varsinkin tämän kriisin ajalta. Ongelmana kaikissa kuluttajien maksamiin hintoihin liittyvissä mittareissa on se, että jotkut veronkorotukset vaikuttavat suoraan inflaatiolukemiin samalla kun toiset korotukset eivät vaikuta. Esimerkiksi Suomessa arvonlisäveron korotus heitti suoraan melkoisen pompun Suomen inflaatiolukemaan.

Joidenkin verojen kuten arvonlisäveron laskeminen mukaan inflaatiolukemaan tuottaa hämmentäviä ilmiöitä kuten sen, että nämä Suomen arvonlisäveron korotukset pukkasivat koko Euroalueen inflaatiota ylöspäin vaikka kyse oli pelkästä veronkorotuksesta. Onneksi Suomi on niin pieni osa Euroaluetta, ettei EKP moisesta intaantunut rahapolitiikan kiristämiseen.

Euroalueella käytetyn inflaation laskentamallin järjettömyys on helposti ymmärrettävissä jos ajattelee, että Suomen arvonlisäveronkorotus olisi toteutettu palkkaveron korotuksena. Tuolloin virallinen inflaatiolukema ei olisi liikahtanut yhtään mihinkään vaikka suomalaisen veronmaksajan reaaliansiot olisivat joka tapauksessa pudonneet. Tämän vuoksi Euroalueen viralliset inflaatiolukemat ovat yllättävän usein aika hämmentäviä ja toisinaan epäluotettavia.

Inflaatiolukemien epäluotettavuus on kuitenkin minusta Euroalueella enemmänkin sitä, että viralliset luvut ovat todellisia lukemia korkeampia. Esimerkiksi Irlannissa on HICP-mittarilla mitattu inflaatio ollut kriisistä huolimatta positiivinen suuren osan ajasta, mutta gdp deflator, jota käytetään laskettaessa reaalista kansantuotetta, on huidellut pakkasella suuren osan ajasta.

Irlanti_Inflaatio

Käytännössä esimerkiksi Irlannin luvut osoittavat, että voronkorotukset mukaan inflaatiolukemiin laskeva inflaatiomittari tuottaa kummallisia ilmiöitä. Irlannissa hinnat ovat myyntihinnat yritysten näkökulmasta laskeneet käytännössä velkadeflaatiota muistuttavan tilanteen vuoksi samalla kun viralliset HICP:llä lasketut inflaatioluvut ovat olleet plussalla. Irlannin kannalta EKP:n rahapolitiikka onkin ollut katastrofaalista. Samaa ilmiötähän on ollut nähtävissä kaikissa PIIGS-maissa.

Kaiken kaikkiaan Euroalueen inflaatiolukemat ovat monen tarkastelun kannalta ongelmallisia ja monessa mielessä epäluotettavia. Eivät siksi, että ne vähättelisivät inflaatiota vaan siksi, että viralliset lukemat liioittelevat sitä.

Tämä inflaatiopurkaus on seurausta pienestä perehtymisestä kriisimaiden ja myös Suomen yrityslainamarkkinoihin. Koska pohjainflaatio on painellut tai painelee yhä hyvin alhaisena tai jopa negatiivisena monessa euromaassa on kaikki taloudellinen investointi- ja sijoitustoiminta tuottamatonta. Miksi sijoittaa mihinkään supistuvassa taloudessa kun yritysten näkemä hintataso laskee? Huomennahan saa samalla rahalla enemmän kuin tänään.

Tässä mielessä EKP:n virallinen inflaatiotavoite ja sen toteuttaminen lähinnä heikentävät kriisimaiden mahdollisuuksia saada taloutensa kuntoon. Todennäköisesti yksi osa EKP:n toiminnan taustalla olevia kummallisuuksia on juuri viallisesti käyttäytyvän inflaatiomittarin soveltaminen.

Mikäli halutaan seurata inflaatiota ja tehdä sen perusteella päätöksiä, niin olisi oikein hyvä juttu jos käytettävä inflaatiomittariin ei tuntuvasti vaikuttaisi se millaisia veronkorotuksia päätetään käyttää. Kunnollinen inflaatiomittari olisi vähintäänkin suhteellisen tunnoton sen suhteen toteutetaanko veronkorotukset palkkaveron korotuksina vai arvonlisäveron korotuksina.

Nykyinen inflaatiomittari tuottaa aika outoja vaikutuksia, sopivat veronkorotukset edellyttäisivät EKP:n kiristävän rahapolitiikkaansa kun toiset mutta vaikutuksiltaan yhtä suuret eivät.

Advertisements

From → Uncategorized

5 kommenttia
  1. Putkiaivo permalink

    Ehkäpä kaikkea taloudellista toimintaa ei sittenkään voida pelkistää edes hinnanmuodostukseltaan yhdeksi numeeriseksi suureeksi.

    • Tuo riippuu täysin siitä mitä halutaan mitata ja mittaako valittu mittari haluttua asiaa. HICP käyttäytyy juuri verojen ja tarjontapuolen shokkien kanssa aika epämiellyttävällä tavalla. En usko, että tuo on ollut alkuperäinen tavoite, mutta noin se toimii.

  2. Tässä vaiheessa show:ta EKP tietää varmasti jo, että mittari on viturallaan. Syitä, miksi asialle ei haluta tehdä mitään, on monia. 1) Saksa ja Saksan lapsuudentraumat. 2) EKP:n itse keksitty tai suurten maiden antama mandaatti ”kiristää” rakenteellisia uudistuksia kriisimailta 3) ”uskottavuuden” tavoittelu välttämällä nopeita linjamuutoksia. Trichet:n spedeilyajoista on hieman edistytty. Jostain syystä EKP:n on ollut helpompi ottaa mittavia taseriskejä kriisimaista ja intervenoida jälkimarkkinoilla, häiriköiden markkinamekanismia, olla epäjohdonmukainen taseeseensa otettujen erien kohtelusta mm. tukanleikkuutilanteissa jne jne, mutta inflaatiotavoitteeseen ei suostuta koskemaan. Eikä harkitsemaan esim. työllisyyden ottoa mukaan. En tiedä, mitä ne odottavat. Merkelin vaalivoittoa?

    • Saksan vaalejahan tässä odotellaan. Mikäli Merkelin voitto ei ole riittävän suuri ja selvä, niin peli muuttuu todella jännäksi. Toisaalta mikäli on, niin esimerkiksi tavallisten suomalaisten kannalta kuvio on riittävän jännä silloinkin kun sisäinen devalvaatio ja rakenteelliset uudistukset pyörähtävät kunnolla käyntiin.

  3. Tuosta inflaatioluvusta voisi spekuloida paljonkin. Mistä se oikeastaan kertoo? Suomessa ruoka ja asuminen kallistuvat kovaa vauhtia. Mutta inflaatioluku on varsin maltillinen ja reaaliansiot ovat kuulemma nousseet hyvin. Verotus on syönyt osan noususta. Mutta tuo inflaatiolukukin on ongelmallinen. Sitä on pitänyt matalana kriisistä johtuva korkojen lasku. Sen vastapainona asuntolainojen koot ovat kasvaneet ja asuntojen hinnat nousseet. Mutta asuntojen hintojen nousua ei lasketa mukaan inflaatiolukuun, mutta korkojen aleneminen lasketaan. Jos ruoka ja asuminen nousevat 30%, matalan koron perusteella laskettu alhainen inflaatioluku ei lohduita esimerkiksi asuntolainatonta mutta pienituloista eläkeläistä. Eikä lainan koron aleneminen paljoa lohduta asuntoa ostavaa nuorta, jonka lainan määrä kasvaa vastaavasti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: