Skip to content

Kaipaatko devalvaatiota? Olet siis neuvosto- eikun siis eurovastainen.

Touko 30, 2013

Kävin mielenkiintoisen keskustelun tässä jokin aika sitten lounaalla. Kun kerroin käsityksenäni tämänhetkisestä Suomen tilanteesta, että tarvitsisimme messevän devalvaation sekä ulkomaankaupan että kotimaisen työllisyyden vuoksi, katsoivat ruokailuseuraani kuuluvat minua kuin jumalanpilkkaan syyllistyvää. Tarkensin, että syynä käsitykseeni on kotimaisen taloudellisen aktiviteetin hiipuminen, mikä näkyy työttömyyden kasvuna ja vastaavina ilmiöinä. Tuon hiipumisen seurauksena myös tuonti on hiipunut. Myöskään vienti ei ole kehittynyt suotuisasti. Ilmiöiden trendi on ollut negatiivinen.

Nämä trendithän ovat nähtävissä seuraavasta kuvasta.

VientiTuonti

Lounaskeskustelun kävin kyllä hieman tuoreemman datan pohjalta, mutta käytettäköön blogissa julkista jenkkilähdettä vaikka data on jo hiukkasen vanhahtavaa.

Osoittautui, että minua selvästi nuoremmat keskustelukumppanini suhtautuivat kommenttiini hieman samaan tyyliin kuin olisin kertonut harrastavani jotain moraalisesti arveluttavaa ja mahdollisesti suorastaan epätervettä. Keskustelun kuluessa minulle alkoi muodostua eräänlainen deja vu –tunne: olen selvästi kokenut tämän aikaisemmin. En tuossa itse tilanteessa keksinyt mistä tilanne tuli, mutta keskustelukumppanini moneen otteeseen tivasivat minulta miten voin kannattaa devalvaatiota. Mitkään moneen kertaan tosiksi osoitetut makrotalouden mekanismit eivät kelvanneet perusteluiksi. Miten saatoin kannattaa valuutan arvolla tehtävää devalvaatiota?

Oudoksi asian mielestäni teki se, että kaikkien keskusteluun osallistuvien olisi luullut olevan aika hyvin perillä talousasioista ja aihepiiriin liittyvistä mekanismeista.

Vasta tänään keksin mistä tuo keskustelu toi muistumia mieleeni.

Muistan kuinka nuorena miehenä ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa käytyäni erehdyin kertomaan kuinka kurjalta Neuvostoliitossa näytti. Kerroin kuinka olin tavaratalossa katsellut kodinkoneita ja saanut kuulla monien lännessä arkipäiväisiin tuotteisiin kuuluvien kodinkoneiden jonotuslistojen olleen käytännössä vuosia ellei hieman voidellut jotakuta. Kerroin millaisia rautalankavirityksiä liikenteessä oleviin autoihin oli tehty. Kerroin kuinka suuri oli silmin nähtävissä olevan todellisuuden ja julkisen kuvan välinen ero.

Kun kerroin sen mitä olin omin silmin Neuvostoliitossa nähnyt, niin keskustelutoverini yksiselitteisesti totesivat minun olevan neuvostovastainen, minkä vuoksi kaiken sanomani saattoi ohittaa ilman tarkempaa analyysiä. Todellisuus sai väistyä mielikuvien ja propagandan tieltä.

Olin mitä ilmeisimmin syyllistynyt vastaavankaltaiseen kauheaan vääräoppisuuteen todetessani tuoreiden lukujen perusteella, että eurosta ei ole Suomelle mitään hyötyä vaan päinvastoin. Vastaavalla tavoin kuin aikoinaan Neuvostoliiton tapauksessa saivat faktat väistyä mielikuvien ja propagandan tieltä. Kuinka saatoin haikailla devalvaatioiden perään kun eurohan on ollut suunnaton menestystarina ja maailmanhistorian vakaimpia valuuttoja.

Koska rohkenin luottaa siihen, mitä numerot kertovat ja mikä oli jokaisen omin silmin nähtävissä olin mitä ilmeisimmin neuvostovastainen anteeksi siis eurovastainen.

Uskomatonta kuinka maailma pyörähtää. Kritiikkini Neuvostoliittoa kohtaan perustui sekä ideologisiin seikkoihin että saatavilla oleviin ja nähtäviin faktoihin. Tuolloin faktoilla ei monelle ollut merkitystä, olinhan neuvostovastainen. Oudolla tavalla olen jälleen, numeroihin turvautuvana, ristiriidassa julkisuuteen annetun ideologisen mielikuvan kanssa. Nyt ilmeisesti olen eurovastainen, minkä vuoksi esittämiini faktoihin ja perusteluihini ei tarvitse perehtyä.

Vaikka virallinen eurototuus osoittautuu faktojen valossa valheeksi, niin Eurooppa, EU ja euro ovat monelle nuoremman ikäpolven edustajalle ilmeisesti samankaltainen sukupolvikokemus kuin taistolaisuus oman aikansa nuorille. Sukupolvikokemusta ei saa epäillä tai sen arvoja kyseenalaista, ei ainakaan faktojen avulla, sillä silloin vain osoittaa olevansa neuvostovastainen eurovastainen.

Olen ilmeisesti ajasta ja ideologista riippumatta toisinajattelija.

Mainokset

From → Uncategorized

11 kommenttia
  1. Olen samaa mieltä molemmista, markan devalvaatiota tarvitaan, toki ensin tarvittaisiin se markka takaisin.
    Ja kuvauksesi Neuvostoliittoa aikoinaan ihailevista suomalaisista oli osuva, muistan samoin.

    Jarmo

  2. Kari permalink

    On yksi olennainen ero: Kekkosen aikaan rahat kulkivat Moskovasta Suomeen, nyt rahat kulkevat Suomesta poispäin. Paljon on Kekkosta haukuttu, mutta olisiko hän katsellut tällaista hallitusta ja eduskuntaa päivääkään.

    • Luulen, että Kekkonen ei olisi tällaista menoa kauan katsellut. Tosin hänellä oli oikeaa valtaa. Nykyisinhän presidentin suurin funktio on esitellä puolisoaan ulkomailla. Kukin presidentti sitä sitten toteuttaa omalla tavallaan.

      Tämä liittyy läheisesti myös aikaisempaan blogiviestiini. Nuorten poliitikkojen urakehitysmallit ovat muuttuneet dramaattisesti EU-jäsenyyden myötä. Nyt Suomen etu ei enää ole automaattisesti sama kuin nuoren ja eteenpäin pyrkivän poliitikon etu.

      Äänestäjät eivät, ressukat, ole viellä asiaa ymmärtäneet.

  3. Suomalaisille ehdittiin opettaa tuo kuuliaisuuden hyve. Virallista totuutta ei saa epäillä. Itsesensuurin pitää olla niin tarkkaa, ettei joudu virallisen koneiston potkimaksi. Ennen sitä oppia sovellettiin Neuvostoliittoon, nyt EU:hun. Ja EU:hun sitä soveltavat, jotka väittivät tiukasti vastustaneensa Neuvostoliittoa.

    Keskeisessä asemassa tuollaisen mielikuvan rakentamisessa ja ylläpitämisessä on media. Kun tuo harhakuva on alkanut rakoilla, on eri puolilla alettu tiukentaa otetta mediasta. Enää ei jatkossa nähdä kriittisiä juttuja eurohulluudesta kuten parina viime vuotena. Itsesensuuri kasvaa ja sen siunauksellisuudesta muistutetaan toimittajia silloin tällöin tunnettujenkin toimittajien julkisilla teloituksilla.

    Onneksi on sentään joitakin toisinajattelijoita. Ettei hulluus ehkä sittenkään valtaa maailmaa.

  4. Järkeä kehiin. permalink

    Tilanne saattaa mennä euron kanssa niin pahaksi Saksan vaalien jälkeen, että homma etenee lopuksi kuin Itäblokin hajotessa.

  5. Kari permalink

    Muistan hyvin sen elokuun päivän, kun tankit olivat Moskovan kaduilla 1991. Kuka olisi silloin uskonut, että muutamaa kuukautta myöhemmin Neuvostoliitto lakkaa olemasta? Euron kanssa on sama juttu. Mikään ei ole pysyvää. Kun suma lähtee lopulta liikkeelle, niin vauhti on huimaa.

    Joskus olen mielessäni vertaillut tätä euroaikaa jatkosotaan. Siinähän lähdettiin Saksan kanssa toteuttamaan yhteistä projektia, alku sujui hyvin ja me hoidimme oman osuutemme. Vähitellen Saksalle tuli yhä suurempia ja suurempia ongelmia, kunnes oli lopulta päätettävä, olemmeko mukana katkeraan loppuun asti vai hylkäämmekö Saksan oman onnensa nojaan ja teemme erillisrauhan.

    Kun aselevosta eduskunnassa syyskuun alussa päätettiin, niin ei ollut mitenkään selvää, että oli parasta lähteä omille teillemme. Neuvostoliitto oli kärsinyt suuria tappioita ja se oli epäluotettava. Voitiinko luottaa siihen, että sen armeija pysähtyy rajalle, kun olemme kotiuttaneet oman armeijamme? Lisäksi kaikilla keskeisillä päättäjillä oli muistissaan vuodet 1917-1918. Silloin ensin kaatui Venäjä, sitten Saksa. Oli täysin mahdollista, että suhdanteet vielä kääntyisivät, jos Suomi vain sinnittelisi mukana, armeijaahan ei ollut lyöty. Lisäksi piti karkottaa 200.000 saksalaista Pohjois-Suomesta. Silti päätettiin suostua aselepoon.

    Nykyinen tilanne ei siis ole vaikeaa nähnytkään. Jos Suomi vain eroaisi eurosta, niin vaikeudet olisivat hyvin pieniä 1940-lukuun verrattuna. Olennaista olisi saada päätösvalta rahapolitiikasta takaisin omiin käsiin, muuten tästä ei selvitä. Jos selvitään Euroopassa yhtä vähällä verenvuodatuksella kuin itälokin hajoamisessa, niin hyvin on mennyt.

    • Järkeä kehiin. permalink

      Saksa ja sen talous kaatuu autoteollisuuden mukana. Kiinan tuleminen noille markkinoille on alullaan, ja se tulee mullistamaan markkinat. Ei pidä luulla, että vahva brändi suojaa saksalaisia, jos Kiina tulee vahvasti hinnalla ja teknisellä laadulla.

  6. hakki47 permalink

    Leimakirveet meilläkin hetkessä heilahtavat. Ovat aina heilahtaneet, eikä toisinajattelijoita ole koskaan siedetty. Mitä pienempi eliitti, sitä enemmän, nopeammin ja varmemmin.

    Suomen markan takaisin haikailun en kuitenkaan usko kannattavan. Alkaa näyttää yhä varmemmin siltä, että haluammepa sitä tai emme, euro pysyy näkyvissä olevan tulevaisuuden valuuttanamme. Syynä hyvin yksinkertaisesti se, että EU on keskeisesti Euroopan muillekin maille turvallisuuttamme takaava rauhanprojekti ja euro sen valuutta. Sen kanssa on vaan opittava elämään. Se vaatii sitten osaamista, älyä ja uskallusta ns. päättäjiltä.

    Yksi suurimmista ongelmistamme ei ole euro, eikä edes kilpailukykymme katoaminen. http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2013/05/pienessa-suomen-turva.html Se on usko ”auktoriteettien” viisauteen ja voimaan, jota Olli tuossa edellä kutsuu kuuliaisuuden hyveeksi. Onneksi juuri euro-kriisi ja poliitikkojemme selkärangan olemattomuus ovat vähitellen osoittamassa kaikille katsomisesta kiinnostuneille, että se määrätyn pisteen jälkeen ei ole hyve ollenkaan. Se on itsetuhoista typeryyttä.

    • Moni piti Neuvostoliittoa ikuisena vielä siinä vaiheessa kun juoppohulluudenpuuskissa sekoileva Jeltsin kavereineen piti kokouksia joissa Neuvostoliitto-vainaan jäämistö oli tarkoitus jakaa.

      Ehkä meidän oma valtiollinen johto on valmis hyväksymään ikuisen laman, mutta luulen että linjalla Espanja, Italia ja Ranska loppuu huumori jossain vaiheessa. Siinä vaiheessa nykymuotoisen euron loppu on tosiasia.

      • hakki47 permalink

        Jos Espanjan, Italian ja Ranskan huumori loppuu, loppuu euro myös. Varmasti.

  7. Winston S. permalink

    Lueskelin taannoisen lehtiuutisoinnin innoittamana 1970-luvun CIA-muistiota ”suomettumisesta”. Analyysi on melko terävää, mutta suurin ahaa-elämys tuli, kun alkoi rinnastaa Suomen nykyistä poliittista kuviota taannoiseen USSR:n kanssa elämiseen. Vaikka tilanne on muuttunut, tietty hiljaisen sopeutumisen henki on edelleen syvällä päätöksentekijöiden ajattelussa. Raportti: http://www.scribd.com/doc/124735694/Finlandization-in-Action-Helsinki-s-Experience-With-Moscow-CIA-Intelligence-Report

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: