Skip to content

Ruotsi on hyötynyt omasta valuutasta – analyysi vain pitää tehdä kunnolla

helmikuu 3, 2013

Professori Sixten Korkman ja Suomen Pankin johtokunnan asiantuntija Antti Suvanto kirjoittivat 18.1.2013 Helsingin Sanomissa pääkirjoitusosiossa melkoisen raflaavan jutun, jossa he väittävät Ruotsin jääneen vaille hyötyjä omasta valuutastaan (valitan, että en tarjoa linkkiä). Korkman ja Suvanto tarkastelevat asiaa vientiteollisuuden näkökulmasta, mutta unohtavat kaikki muut rahapolitiikan vaikutusmekanismit. Unohtaminen on mitä luultavimmin tahallista, sillä muussa tapauksessa herroja pitäisi syyttää asiantuntemuksen puutteesta eli ammattitaidottomuudesta. Mutta tarkastellaanpa tilannetta hieman laajemmin.

Aloitetaan kansantuotteesta. Muistetaan, että

Y = C + I + G + X – M

missä Y on kansantuote, C on yksityinen kulutus, I on investoinnit, G on julkinen kulutus, X on vienti ja M on tuonti. Toisaalta

Y = C + S + T + X – M

missä S on säästäminen ja T on verot. Tuolloin velkaantumisen kanssa pätee, että

(G  – T) – (S – I) = X – M

mikä tarkoittaa sitä, että mikäli julkinen kulutus vähennettynä verojen määrällä ja vielä edelleen vähennettynä kotimaisen säästämisen ja investointien erotuksella on sama kuin viennin ja tuonnin erotus. Toisin sanoen jos valtion tulot pienenevät ja kotimainen säästäminen tipahtaa riittävästi, niin julkisen sektorin pyörittämiseen tarvittavat rahat on pakko tuoda ulkomailta eli velkaantua ulkomaille. Lisäksi pitää muistaa, että

Y = W + Pr

missä W on palkat ja Pr on yritysten voitot. Tältä pohjalta pääsemmekin tarkastelemaan kuinka Suomen ja Ruotsin taloudet ovat tässä viime aikoina kehittyneet.

Ensimmäiseksi kannattaa katsoa Suomen ja Ruotsin yksityisen kulutuksen kehitys kriisin aikana.

RuotsiValuutta_YksityinenKulutus

Kuten kuvasta näkyy, niin Suomen ja Ruotsin yksityinen kulutus on kehittynyt suurin piirtein samaa tahtia.  Mutta koska Suomen ja Ruotsin kansantuotteet ovat käyttäytyneet seuraavan kuvan mukaisella tavalla, niin siitä voidaan päätellä mielenkiintoisia asioita.

RuotsiValuutta_Kansantuotteet

Suomen kansantuote on niiannut syvälle ja jäänyt kehitystrendiltään huomattavasti jälkeen Ruotsin kansantuotteesta. Ruotsin pudotus kriisin aikana jäi vähäisemmäksi koska kruunu devalvoitui rajusti, mikä hyödytti sekä Ruotsin vientiteollisuutta että kotimaista tuotantoa (tuonti kallistui tuntuvasti, joten kannatti tehdä itse, mikä vähensi työttömyyttä ja lisäsi Ruotsin julkisen sektorin verotuloja samalla pienentäen työttömyydestä ja vastaavista ilmiöistä johtuvia menoja).

Suomella vastaavaa puskuria ei ollut.  Suomen tapauksessa kansantuotteen pieneneminen niittasi suoraan summaa W + Pr alaspäin. Käytännössä nominaalisen kansantuotteen pieneneminen tarkoittaa yritysten voittojen pienentymistä ja palkkasumman pienentymistä. Tuo taas tarkoittaa valtion verotulojen pienentymistä, mikä tarkoittaa valtion velkaantumista.

Toisin sanoen Ruotsin talous hyötyi oman valuutan arvon niiaamisesta vaikka vientiin se vaikutus oli suhteellisen lyhytaikainen. Palkkasumma ja yritysten voitot eivät tipahtaneet samalla tavoin kuin Suomessa, mikä taas näkyy monessa muussakin asiassa kuten investoinneissa ja säästämisessä.

Ruotsin investoinnit tipahtivat, dollareissa mitattuna, melkoisesti kriisin alussa. Tipahtaminen oli rajumpaa kuin Suomessa, sillä kruunun arvon putoaminen vaikutti suoraan investointien USD-hintaa. Mutta tuosta tipahtamisesta huolimatta investoinnit palautuivat huomattavasti nopeammin kuin Suomessa, jossa investoinneissa ei ole nähtävissä vastaavaa palautumista.

RuotsiValutta_InvestointienOsuus

Investointien kääntöpuoli, eli säästäminen, nousi sekin Ruotsissa nopeasti kriisin ensi-iskun jälkeen. Ruotsissa säästäminen on palautunut kriisiä edeltävälle tasolle. Suomen säästäminen ei ole palautunut, mikä selittää myös investointien laahausta. Vaikea olisikin säästämisasteen Suomessa palautua koska sekä nominaalinen palkkasumma että nominaaliset voitot, W + Pr, ovat pienentyneet kriisiä edeltävään aikaan verrattaessa. Säästämisen osalta kannattaa huomata, että Ruotsin osalta säästäminen on laskettu kruunuissa minkä vuoksi nominaalinen säästäminen palautuikin hämmästyttävän nopeasti.

RuotsiSuomi_Valuutta_Saastaminen

Toisin sanoen Ruotsin talous on palautunut hyvin kriisin tuomasta pudotuksesta. Hyvin pitkälti kyse on Ruotsin kruunun kurssin tipahtamisesta juuri oikealla hetkellä eli tilanteessa, jossa Ruotsin vienti sakkasi. Kruunun arvon putoaminen aiheutti kotimaisen toiminnan kilpailukyvyn parantumisen, mikä vähensi tuontia kasvattaen kansantuotetta. Toisin sanoen Ruotsin tapauksessa M pieneni tuntuvasti vaikka X ei palautunutkaan kriisiä edeltäneelle tasolle.

Suomen ja Ruotsin taloustilanteen erojen dramaattisimpiin kuuluva indikaattori on nähtävissä seuraavassa kuvassa, jossa käyrät kuvaavat sitä osuutta kansantuotteesta, joka jää jäljelle yksityisen kulutuksen jälkeen. Käytännössä kyseessä on talouden kyky säästää ja investoida tuotannolliseen toimintaan ja infrastruktuuriin sekä ylläpitää julkista talouttaan.  Kuva seuraavana.

RuotsiValuutta_Erotus

Kuten kuvasta on nähtävissä, niin Suomen talous pyörii tällä hetkellä lähes pelkästään yksityisen kulutuksen varassa. Kykymme säästää ja investoida on heikentynyt koko ajan kriisin alusta ja samalla on heikentynyt kykymme ylläpitää julkista sektoriamme ja teollista pohjaamme. Julkisen sektorin velkaantuminen ulkomaille ja yksityisen sektorin kyvyttömyys säästämiseen ja investointeihin on pelottava yhdistelmä. Mikäli erotus Y – C – G pienenee koko ajan, niin kansantalouden velkaantuminen jatkuu tuotannollisen teollisuuden ja infrastruktuurin jatkuvasti rapautuessa.

Yksi osa Ruotsin talouden menestymistä oli reaalipalkkojen leikkaantuminen kriisin aikana. Kuten seuraavasta kuvasta näkee, niin Ruotsin pohjainflaatio (gdp deflator) pysyi trendiltään vakiona kriisin aikana. Yhdistettynä kruunun arvon tipahtamiseen tuo tarkoitti ruotsalaisten reaalipalkkojen leikkaantumista. Toisin sanoen Ruotsissa kaikkein työntekijöiden reaalipalkat leikkaantuivat kruunun devalvoitumisen ja tuontihintojen nousun kautta. Tuontitavarat kallistuivat ja kotimainen tuotanto halpeni, mikä tehosti Ruotsin talouden toipumista. Kaikki tämä ilman nominaalisten palkkojen leikkausta eli huomattavan vähäisellä tuskalla.

RuotsiValuutta_Deflator

Ruotsin taloudessa toisin sanoen toteutettiin ja toteutui joukko rahapoliittisia vakautustoimia, joiden lopputuloksena Ruotsin talous on tällä hetkellä huomattavasti paremmissa kantimissa kuin Suomen talous. Kannattaa muuten huomata, että Suomen pohjainflaation nousu käyrien loppupäässä on seurausta verojen korotuksista, ei rahapolitiikan aiheuttamista ilmiöistä.

Pitäisi olla täysin selvää, että Ruotsi on tuntuvasti hyötynyt omasta valuutasta.

Ilmeisesti asian myöntäminen on poliittisista syistä niin vaikeaa, että katsottiin aiheelliseksi kaivaa veteraanikirjoittajia laatimaan sopiva artikkeli.

Advertisements

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: