Skip to content

Ulkoisen ja sisäisen devalvaation vertailua osa II: Miksi ulkoinen devalvaatio nostaa talouden lamasta?

joulukuu 3, 2012

Hyvin tavallinen virhe, joka sisäistä ja ulkoista devalvaatiota vertailtaessa tehdään, on vientihintojen yksioikoinen tuijottaminen. Ulkoisen devalvaation voima on kuitenkin vain osittain seurausta oman vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantumisesta. Tuota kilpailukyvyn parantumista suurempia useissa tapauksissa ovat muut ulkoisen devalvaation taloutta piristävät vaikutukset. Sisäisellä devalvaatiolla ei ole vastaavankaltaisia positiivisia sivuvaikutuksia.

En jaksa kaivaa lukuja näistä ilmiöistä vaan esitän ne sanallisesti. Mikäli tarvetta ilmenee, niin voin tarvittaessa käyttää matemaattisia harakanvarpaita, mutta ehkä sille ei tarvetta oikeasti ole.

Ulkoisen devalvaation eli oman valuutan arvon lasku suhteessa toisten maiden valuuttoihin vaikuttaa taloutta piristävästi seuraavien mekanismien kautta:

  • Vientiteollisuuden kilpailukyky paranee.
  • Tuontitavarat muuttuvat kalliimmiksi.
  • Kotimarkkinatuotannon kilpailukyky paranee.
  • Inflaatio-odotukset vahvistuvat.

Selkein asia on tuo kilpailukyvyn parantuminen, mikä tarkoittaa parempaa työllisyystilannetta vientisektorilla. Perinteisesti devalvaation, sekä sisäisen että ulkoisen, merkitystä perustellaan vain tuolla. Mutta useimmissa reaalisissa talouksissa suuremmat vaikutukset tulevat muiden tekijöiden kautta. Viennin vetämisen kanssa vaihtotaseelle tekee hyvää myös se, että ulkoinen devalvaatio vaikuttaa rajusti myös tuontiin.

Kun tuontitavarat muuttuvat kalliimmiksi ostetaan niitä vähemmän kuin ennen. Tällä on suora positiivinen vaikutus vaihtotaseeseen. Tuontitavaroiden kallistuminen lisäksi vaikuttaa kotimarkkinatuotannon kilpailukykyyn positiivisesti, sillä ulkoisessa devalvaatiossa kotimarkkinatuotannon tuotteiden hinta ei nouse vastaavassa määrin kuin tuontitavaran. Tämä tarkoittaa lisääntyvää kysyntää kotimarkkinoilla toimiville yrityksille ja parantuvaa työllisyyttä, mikä taas lisää kysyntää ja parantaa työllisyyttä entisestään.

Itse asiassa taitaa olla niin, että työllisyyden kasvusta hämmästyttävän suuri tai jopa suurin osa selittyy kotimarkkinatuotannon parantuneella kilpailukyvyllä kuin vientiteollisuuden työntekijämäärän kasvulla. Ulkoisen devalvaation seurauksena kiinalaiset kengät kallistuvat vaikkapa 20% ja kotimaisen tuotannon tuotteet suhteessa halpenevat melkein saman verran. Kotimainen kenkävalmistus kokee kysyntäbuumin.

Inflaatio-odotusten vahvistuminen on yksi ulkoisen devalvaation tehokkaista taloutta innostavia vaikutuksia. Koska ulkoisen devalvaation jälkeen kaikki odottavat inflaation kiihtyvän, niin käteisen rahan hallussapito ei vaikuta yhtä fiksulta ajatukselta kuin ennen. Sillä tuolla rahalla saa huomenna vähemmän kuin tänään koska kaikki hinnat nousevat.

Nousseet inflaatio-odotukset lisäävät investointihalukkuutta, sillä raha kannattaa laittaa tuottamaan nyt koska sillä saa huomenna vähemmän kuin tänään. Raha lähtee paremmin kiertoon ja talous piristyy myös tuon mekanismin kautta.

Kaiken kaikkiaan on niin, että jos pieni avoin kansantalous joutuu samankaltaiseen tilanteeseen kuin missä Suomi on nyt, niin ulkoisella devalvaatiolla voidaan tilanne korjata pienimmin mahdollisin vahingoin.

Minun on todellakin ikävä markkaa ja itsenäistä rahapolitiikkaa.

Mainokset

From → Uncategorized

8 kommenttia
  1. Pekka permalink

    Lisäksi ulkoisella devalvaatiolla saadaa erittäin hyödyllisiä sekundäärisiä vaikutuksia kuten eri sektoreiden palkkojen uudelleen skaalaus vastaamaan tuottavuutta ja parantamaan työvoima-allokaatiota. Tämän asian hoitaminen suomalaistyylisessä työmarkkinajärjestelmässä voi osoittautua muilla keinoin mahdottomaksi. Tai ei varsinaisesti mahdottomaksi, mutta helvetilliseksi.

    Toinen juttu on se, että meillä alkaa olla kiire. Kamalia asioita alkaa kohta tapahtua taloudessa kaikilla sektoreilla. Samaan aikaan julkinen kulutus jatkaa kasvuaan. Siis kulutus, eivät järkevät julkiset investoinnit. Raha ei enää palvele talouttamme normaalilla tavalla.

    Pisteenä i:n päälle saamme lukea mediasta tällaista roskaa:
    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ekonomisti+euron+hajoamisesta+hyperinflaatio/201212315841

    • Joo, tuo ajatus euron hajoamista seuraavasta hyperinflaatiosta on käsittämätön.

      Suuri syy julkisen kulutuksen kasvuun on juuri talouden muiden sektoreiden romahtamisessa. Erilaisia tukia joudutaan maksamaan sitä enemmän mitä huonommin menee. Siinä mielessä julkisen sektorin kulutuksen nousu pelastaa ihmisiä kadotukselta. Mutta erittäin, erittäin pelottavaa.

  2. TNE permalink

    Pakko taas valistaa, raha on velkaa ja tästä johtuen jonkun täytyy velkaantua siis toistan jonkun täytyy VELKAANTUA ! julkinen puoli ottaa vastuun tästä jos joku muu ei kykene eli sen syyttäminen ei johda lopulta muuhun kuin hyvinvointi valtion alas ajoon.

  3. TNE permalink

    Haastan sinut kertomaan miten rahaa luodaan talouteen ? yksinkertainen kysymys. Niin ja miksi valtiot eivät luo itse rahaansa vaan sen luontioikeus annetaan yksityisille pankeille ?

    • Rahan luomiseksi on useita erilaisia tapoja, joiden välinen valinta on ensisijaisesti poliittinen valinta.

      Mutta fiat-rahaa voi aivan mainiosti luoda talouteen vaikka siten, että valtio-omisteinen keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja ja laskee rahaa liikkeelle siten. Koska tuolloin keskuspankki on valtion omistama ei ”velakirjalla” ole käytännössä mitään muuta kuin kirjapidollinen merkitys. Valtio siis ”lainaa” itseltään rahaa. Sama efekti voitaisiin saada aikaan yksinkertaisesti sillä, että keskuspankki antaisi rahat suoraan valtiolle ilman ”velkakirjaa”. Tuo näyttäisi kuitenkin kirjapidossa rumalta.

      Keskuspankki voi myös ostaa jotain ja laskea rahaa liikkeelle sillä tavoi. Keskuspankki voi aivan mainiosti ostaa vaikka osakkeita tai vierasta valuutta tai mitä tahansa, joka ei pääse karkuun.

      Valinta siitä, että toimitaan kuten nyt toimitaan on pelkästään poliittinen valinta. Ei mikään rahan luonteeseen liittyvä lainalaisuus.

  4. TNE permalink

    hmmm … eli siis jokainen valtio omistaa oman keskuspankkinsa, onko näin siis kaikkialla muualla paitsi EU:ssa ? entä miten asianlaita juuri EU:ssa ? ja kuka mahtaa omistaa EKP:n ?

    • Älä viitsi. Kirjoitin valtio-omisteisista keskuspankeista. Useimmat keskuspankit ovat valtioiden omistuksessa ja niissäkin tapauksissa, joissa omistus on historiallisista syistä toisin järjestetty (kuten FED) ovat keskuspankit useimmissa tapauksissa varsin alisteisia valtiovallalle.

      Esimerkiksi FED tulouttaa kaikki voittonsa Treasurylle eli FED:n lainaustoiminnasta syntyvät tuotot päätyvät Jenkkilän valtiovarainministeriölle.

      Suurin osa Euroopan valtioiden keskuspankeista on valtion virastoja. Pari muutakin mallia on, mutta ne saat itse kaivaa esiin. EKP:n taas ”omistavat” Euroalueen kansalliset keskuspankit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: