Skip to content

Ulkoisen ja sisäisen devalvaation vertailua osa I: sisäinen devalvaatio tappaa kotitaloudet

marraskuu 24, 2012

Koska sisäisen devalvaation onnellisuutta ja välttämättömyyttä korostavat puheenvuorot ja äänenpainot alkavat yleistyä on syytä harrastaa hieman matematiikkaa aiheen osalta. Ensimmäinen laskutoimitus on katsoa kuinka Espoossa asuvalle keskituloiselle perheelle (kaksi töissä käyvää aikuista ja kaksi alaikäistä lasta sekä asuntolaina) käy kun verrataan sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutuksia. Hyvin yksinkertainen laskelma paljastaa, että sisäinen devalvaatio heikentää kotitalouden reaaliansioita paljon enemmän kuin vastaavan prosentin ulkoinen devalvaatio.

Tarkastelen tässä pelkästään sisäisen ja ulkoisen devalvaation vaikutusta kotitalouden tasolla. Yksi syy on se, että pelkästään tuosta tarkastelusta tulee itsessään aika laaja. Toinen syy on se, että kotitalouden osalta arvio on helpompi tehdä. Yritän kuitenkin pikaisesti palata myös koko kansantaloutta koskevalla jutulla tähän devalvaatiovertailuun.

Myönnettäköön, että myös tämä laskelma on täynnä yksinkertaistuksia ja olettamuksia. Osa olisi muutettavissa reaalisen dataan perustuviksi arvioiksi, mutta olen liian laiska kaivamaan lukuja Irlannin, Kreikan, Espanjan ja Portugalin osalta julkisia lähteitä käyttäen. Joku, joka haluaa kiistää laskelmani ja päätelmäni tehköön tuon kiistämisen todellisella datalla.

Jopa tämä minun yksinkertaistettu laskelmani näyttää, että sisäisen devalvaation mainosmiehet eivät joko osaa laskea tai valehtelevat aivan tietoisesti. Kuten jo kirjoitin, jos joku on laskelmieni kanssa eri mieltä, niin kaivakoon todelliset luvut PIIGS-maista ja osoittakoon laskelmani vääriksi.

Mutta ensiksi joukko niitä pohjaoletuksia, joita olen laskelmassa käyttänyt. Osa on laskemista helpottavia yksinkertaistuksia, osa on karkeita arvioita. Laskelma on seuraavassa kuvassa, mutta muutama kommentti ennen kuvaa.

Olen käyttänyt esimerkkiperheenä kaksi aikuista, kaksi alaikäistä lasta –perhettä. Olen olettanut molempien aikuisten palkkatuloksi noin keskimääräisen ansiotason eli 3200€/kk. Asuinpaikkakunta Espoo.

En ole vuosituloissa huomioinut mitään muuta kuin tuon kuukausiansion.

Verot ja veroprosentin olen laskenut www.vero.fi –laskuria käyttäen (kuvan kohta (A)). Vähennykset olen ravistanut ns hihasta.

Asuntolainen (B) määrän olen myös ravistanut hihasta. Mitä suurempi kuukausierä, niin sitä ikävämmin sisäinen devalvaatio esimerkkiperhettä satuttaa.

Esimerkkiperheellä on kunnianhimoinen tavoite säästää 700 euroa kuukaudessa (C). Auto pitää uusia ja toiveissa on kesämökki ja ehkä jopa sijoitusasunnon tai vastaavan hankinta. Lisäksi on hyvä laittaa rahaa jemmaan pahan päivän varalle. Vastuullista taloudenpitoa harrastava ja normaali perhe.

Esimerkkiperheen kulutuksen jakautuminen eri kohteisiin laskelmassa olevien prosenttien mukaisesti on Tilastokeskukselta ja vuoden 2010 lukuja.

Katsotaan sitten sitä laskelmaa. Olkaa hyvä.

Laskelma on tylyä katsottavaa. Sisäinen 20% devalvaatio rokottaisi esimerkkiperhettäni siten, että käytettävissä olevat tulot putoaisivat noin 25% ja kyky säästää rahaa tulevia hankintoja varten putoaisi yli 50%. Toisin sanoen sisäisen devalvaation köyhdyttävä vaikutus on tuntuvasti suurempi kuin devalvaatioprosentti ja tämä huolimatta siitä, että sisäisen devalvaation vaikutukset eivät hintajäykkyyden vuoksi millään keinolla tuottaisi palkkojen leikkausprosenttia vastaavaa vientihintojen laskua. Vientihintojen tuntuva lasku käytännössä edellyttäisi tavoitetta huomattavasti suurempaa sisäisen devalvaation prosenttia.

Ulkoisen devalvaation tapauksessa kyky säästää myös putoaisi, mutta prosentteina paljon, paljon vähemmän kuin sisäisen devalvaation tapauksessa. Laskelmassa ei ole huomioitu suoraan rahan arvon muutosta, mutta siitä sen jälkeen kun laskelman kommenttikohdat on käsitelty.

Seuraavaksi laskelmiin liittyvät huomiot/kommentit:

(1)    Olen arvioinut, että asumisen ja energian osalta 20% devalvaatio näkyy hinnoissa 15% muutoksena ulkoisen devalvaation tapauksessa ja 5% muutoksena sisäisen osalta. Kertoimena käytin 0,95 sisäisen devalvaation tapauksessa ja 1,15 ulkoisen osalta. Syynä se, että energia on monelta osin tuontitavaraa.

(2)    Elintarvikkeiden osalta arvioin 20% devalvaation näkyvän hinnoissa 10% muutoksena molemmissa tapauksissa.

(3)    Vapaa-ajan osalta arvioin 20% devalvaation tuottavan hinnoissa 10% muutoksen.

(4)    Koska liikenteeseen tarvittava energia ja liikennevälineet ovat tuontikamaa, niin 20% devalvaatio siirtyy suoraan hintoihin ulkoisen devalvaation kanssa mutta tuskin vaikuttaa sisäisen devalvaation tapauksessa.

(5)    Hotellit, kahvilat, ravintolat –hinnoissa arvioin 20% devalvaation näkyvän 10% muutoksena.

(6)    Kodin kalusteissa yms 20% vaikuttaa 10%.

(7)    Alkoholi ja tupakka ovat suurelta osin tuontikamaa. Siksi sisäinen devalvaatio ei laske hintoja, mutta ulkoinen nostaa hintoja suoraan 20%.

(8)    Terveyden osalta arvioin, että 20% tuottaa 10% hintamuutoksen.

(9)    Tietoliikenteen osalta arvioin, että ulkoinen devalvaatio nostaa hintoja täysimääräisesti mutta sisäinen ei vaikuta hintoihin.

(10) Koulutuksen osalta arvioin, että sisäinen 20% devalvaatio laskisi hintoja 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa vaikutusta ei käytännössä olisi.

(11) Kohdan Muut osalta oletan 20% delvalvaation tuottavan 10% muutoksen kummassakin tapauksessa.

(12) Menot on laskettu suoraan laskelman perusteena olleita lukuja käyttäen.

(13)–(15) Olen tässä käyttänyt pelkkiä nominaalisia suureita. Vaikka oletettaisiin, että sisäisen devalvaation tapauksessa rahan arvo reaalisesti nousisi noin 10% ja ulkoisen devalvaation tapauksessa laskisi noin 10%, niin lopputulos jää silti samaksi. Ulkoinen devalvaatio on esimerkkiperheelle joka tapauksessa edullisempi vaihtoehto.

Kaiken kaikkiaan normaalin palkansaajaperheen näkökulmasta sisäinen devalvaatio on kammottava vaihtoehto, joka niistää reaaliansioita erittäin tuntuvasti. Esimerkkiperheeni tapauksessa vastuullisen taloudenpidon esimerkkiperhe muuttuisi sisäisen devalvaation kautta lähes kädestä-suuhun elintavan edustajiksi. Lisäksi he voisivat unohtaa ajatukset uudesta autosta tai kesämökistä.

Ulkoisen devalvaation tapauksessa köyhtymistä myös tapahtuisi ja auton tai kesämökin hankinta lykkääntyisi, mutta ei muuttuisi mahdottomaksi.

Kuten jo kirjoitin, kukaan sisäistä devalvaatiota mainostava on tuskin tehnyt alkeellisimpiakaan taloudellisia analyysejä sisäisen devalvaation todellisista vaikutuksista. Sisäistä devalvaatiota hyvänä keinona kehuva ja ratkaisuksi vaativa joko valehtelee tietoisesti tai ei ymmärrä taloudesta yhtään mitään – laskelmieni ja analyysini kanssa eri mieltä olevat voivat esittää omat laskelmansa perusteluineen kumotakseen analyysini tulokset. Mielellään empiirisillä luvuilla sisäistä devalvaatiota yrittävistä PIIGS-maista, kiitos.

Yritän jollain aikataululla saada tehtyä vastaavantyyppisen postauksen koko kansantalouden osalta.

Edit: Laskelmassa on mukana sellainen virhe, että asuntolainan korkovähennys on tainnut tulla lasketuksi molemmilla perheen aikuisille jäsenille. En ehdi korjata sitä nyt heti mobiiliyhteyden ylitse, mutta kyseinen virhe ei vaikuta niihin mekanismeihin, joiden vuoksi sisäinen devalvaatio on kotitaloudelle huomattavasti epäedullisempi kuin ulkoinen devalvaatio.

Advertisements

From → Uncategorized

17 kommenttia
  1. Pekka permalink

    Tämä laskelma todellakin edustaa sitä säästäväistä ja varovaista ihmistyyppiä, joita omasta tuttavapiiristäni on alle puolet. Kolmannes tuttavistani menisi tuollaisen palkanlaskun jälkeen muutamassa kuukaudessa ympäri. En keksi miten tuollaista palkkojen laskua voisi yrittää sisäisen devalvaation hengessä; se on tehtävä ulkoisesti tai inflaatiota käyttäen.

    Luuletko että hallintomme piirissä todella löytyy ajattelua, jossa palkkoja nominaalisesti laskevaa sisäistä devalvaatiota haluttaisiin yrittää? Olen kyllä tietoinen, että joku hassishuuruinen vihreä ”ajattelija” saattaisi sellaisia koepalloja heittää. Tähän astihan useimmat puheet ovat liittyneet palkkojen jäädyttämiseen.

    • En luule vaan tiedän. Voisin nimetä useita poliittisen eliittimme ja liike-elämän eliittimme jäseniä, jotka ovat valmiita ajamaan sisäistä devalvaatiota palkkojen leikkausten kautta. Joistain jopa deflaatio olisi ihan kiva juttu.

      Yllättävän monelle poliitikolle ja virkamiehelle euro on ideologisesti niin merkittävä juttu, että sen eteen ollaan valmiita uhraamaan vaikka mitä. Tulee mieleen pikkulasten heittäminen aina nälkäisen Moolokin kitaan. No, johan sitä edellisessä lamassa vahvan markan politiikka oli vastaava epäjumalankuva, jonka kitaan lapsia heitettiin säästöjen ja leikkausten myötä.

    • Samuli permalink

      Tuosta esimerkistä puuttuu paljon. Esim. ulkomaanmatkojen huima korotus ja vastaavasti kotimaisten lasku. Isojen ostosten kuten auton tai kodinkoneitten hinnan nousujen pitäisi vaikuttaa jossakin määrin laskelmassa.

  2. Pekka permalink

    Tein kiintoisan havainnon. Google haku ”sisäinen devalvaatio” antaa neljäntenä osumana tämän blogipostauksen. Tiedän että muutama kaverini lukee näitä. Kahdella ei kuulemma ole lisättävää, eli eivät kommentoi. Yksi väittää ettei uskalla, mitä en kyllä usko. Ehkä näitä kuitenkin lukee sitten joku muukin ja jotkut linkittävät. Ja viimeisenä tämän häirikkökommentin.

    Jos tätä menoa jatkuu, Tyhmyri tullaan kohta tuntemaan eräänä merkittävistä talouspolitiikan kommentaattoreista.

  3. Kari permalink

    Tyhmyrille eurovaalit tavoitteeksi, ja peruS porukalta ensin täysi tuki talouslinjalle mitä ajat– peruS alkaisi ajamaan samaa.

    • Eivät taida minun taloudelliset näkemykseni olla oikein sopivia perussuomalaisten näkökulmaan. Jos ajatellaan talousajattelua perinteisellä oikeisto/vasemmisto-linjalla, niin taidan sijoittua varsin oikealle. Suomalaisessa ilmapiirissä mielipiteeni ovat aika rajusti oikealla verrattuna esimerkiksi kokoomuksen virallisiin linjauksiin.

      Asiat eivät kuitenkaan ole kovin yksioikoisia. Vastustan muun muassa luonnollisten monopolien yksityistämistä, en ideologisista syistä vaan siksi, että niiden yksityistäminen ei ole taloudellisesti järkevää. Toisaalta taas koen nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme typeräksi ja työntekoa estäväksi. Kyllä maan työmarkkinoissa on jotain pahasti pielessä jos työttömyys on 8% tai enemmän kovan nousubuumin aikana kuten Suomessa 2000-luvun alkupuolella.

      Menen monessa yhteiskunnallisessa asiassa ns talous edellä ja toisinaan analyysin lopputulos on puoluepoliittisessa mielessä yllättävän vasemmalla, joskin yleensä suomalaisittain katsoan vallan oikeistolaista tavaraa.

      • Kari permalink

        Joo, noihin teeseihin on helppo yhtyä.
        Se aika, tarmo ja raha mikä näihin yhteiskunnalle kuuluvia palveluja tuottaviin firmoihin on uhrattu on mennyt ihan hukkaan. Mun mielestä ei olisi vasemmistolaista määrätä, että tällä (perusterveiden hoito esim) ei tehdä bisnestä. Keksisivät jotain vientituotetta mielummin ja tätäkin voisi sitten kehittää ja tukea valtion suunnalta säästynillä verovaroilla.

        Ainoat yritystuet jotka mun mielestä on suht ok on viennin alkuvaiheen ponnisteluihin liittyvät tukitoimet, muutkin kuin suorat rahamällit tekaistuja toimintasuunnitelmia vastaan.

      • Jaassu permalink

        No, persuissakin on talouspoliittisesti oikealla olevia, sopisit hyvin joukkoon sen pohjalta mitä olen näitä kirjoituksiasi lukenut.

  4. no tehdään sitten niin, että tehdään musta meppi ja palkkaan tyhmiksen neuvonantajaksi!

    • Kari permalink

      Miten vaan, ainoat puolueet jotka voisivat muuttaa kurssia on kepu tai perssut… Perssuilta puuttuu se talouden tuntemuksen kärki ja teidän teesit ymmärtäisi myös vasemmalla ajava perssu. Win-win tilanne, tai oikeestaan win-win-win. Suomi- te- perssut.

  5. MattiTeppo permalink

    Mukava kirjoitus, tässä pari kommenttia:

    Nyt kirjoituksesi olettaa, että tällä espoolaisperheellä on pelkästään velkaa (asuntolainaa). Mihin nämä 700e/kk säästetyt rahat katoavat? Jos oletettasiin vaikka että heillä olisi jo säästöjä 10 vuoden ajalta (84000e), on ulkoisen devalvaation vaikutus tämän ostovoimaan melkoinen.

    Yksinkertaistaen voinee yleistää, että ulkoinen devalvaatio käy säästäjien kukkarolla ja sisäinen devalvaatio velkaisten kukkarolla. Kansantalouden tasolla velat = säästöt, joten tällä ei ole muita kuin tulonsiirrollisia vaikutuksia. Näistä ulkoinen devalvaatio on tietysti kansantajuisesti paljon oikeudenmukaisempi.

    Näistä vaihtoehdoista vain ulkoinen devalvaatio on helppo toteuttaa kansantalouden tasolla, koska ei tarvita mitään laajamittaista sopimista. Tämän takia täälläpäinkin haikaillaan markan perään. Yhden toimialan/ammattiryhmän palkkamaltti tai palkka-ale on hyvin vaikea toteuttaa käytännössä ja näyttää pahasti siltä, että ihmiset ovat mieluummin halukkaita sahaamaan oman oksansa poikki kuin säilyttämään työpaikkansa.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Elinkeinoelämän edut, euro ja yrityskentän jakaantuminen – ulkoisesta devalvaatiosta hyötyisivät eniten kotimarkkinayritykset | Tyhmyri's Blog
  2. Kriisimaissa palkat tippuvat mutta hinnat vain nousevat – tämähän menee juuri kuin yhteismarkkinoilla pitääkin | Tyhmyri's Blog
  3. Sisäisen devalvaation tilannekuvaa Espanjasta – tiedot tilanteen kohentumisesta liioiteltuja | Tyhmyri's Blog
  4. Ilmaista lounasta ei ole – eurojäsenyys on kallis ateria jonka maksavat asuntovelkaiset palkkatyöntekijät | Tyhmyri's Blog
  5. Suomalaisten palkkoja leikattava ja työttömyyttä lisättävä – tässäkö kokoomuksen uusi vaaliteema | Tyhmyri's Blog
  6. Suomen luottoluokitus – ah ma nauran, kun kuvani kauniin peilissäin nään | Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: