Skip to content

Suomen, Ruotsin ja Saksan kilpailukykyvertailu kolmella kuvalla

marraskuu 23, 2012

Kun puhutaan Suomen, Ruotsin ja Saksan teollisuuden, talouden ja viennin menestyksestä riittää hyvin pitkälle puhua ja kirjoittaa harjoitetusta rahapolitiikasta, joskin Suomen tapauksessa mukana on myös hölmöä kotimaista politiikkaa. Mutta rahapolitiikasta olen kirjoittanut jo aika moneen otteeseen, joten lähestyn asiaa hieman eri näkökulmasta vaikka jälleen asiassa palataan pikaisesti rahapolitiikkaan. Tarkastelen nyt asiaa palkkojen kotimaisessa valuutassa määritellyn kehityksen ja samojen palkkojen ulkoisen arvon näkökulmasta. Tämänkin tarkastelun tulokset ovat Suomelle suorastaan kauheita ja Ruotsille vallan edullisia. Lisäksi Ruotsin viennin tökkiminen tällä hetkellä on sekin helposti selitettävissä.

Syyt ovat jälleen ensisijaisesti seurausta harrastetusta rahapolitiikasta ja erityisesti siitä, että Ruotsilla on oma valuuttansa. Totta kyllä on, että Suomi on ihan itse pahentanut oman rahapolitiikan puuttumisen aiheuttamia ongelmia kriisiä syventävillä palkankorotuksilla, veronkorotuksilla ja hallituksen linjauksilla, joiden mukaan kansainvälinen kriisi ja erityisesti eurokriisi ”eivät koske Suomea”.

En mitenkään kykene ymmärtämään sitä logiikkaa, jolla samassa rahaliitossa olevan maan johto ei kykene hahmottamaan minkä tahansa rahaliiton maan ongelmien väkisin leviävän koko rahaliiton alueelle. Kyseessä ovat sen verran yksinkertaiset rahapoliittiset ja kansantaloudelliset mekanismit, että niiden ymmärtämisen ei luulisi edellyttävän muuta kuin yhteen- ja vähennyslaskutaitoa. Mutta palaanpa takaisin itse asiaa (kirjoitan myöhemmin noista mekanismeista jos ehdin ja viitsin).

Katsotaan ensimmäiseksi kuvaaja siitä kuinka ovat valmistavan teollisuuden palkat kehittyneet Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Samassa kuvassa on mukana myös viennin kehittyminen. Huomionarvoista on, että kyseessä ovat indeksit, joten muutokset ovat vertailukelpoisia, eivät määrät.

Kuten kuvasta näkyy, niin kaikkien noiden maiden vienti alkoi kasvaa vasta 2004 jälkeen. Suurena syynä tuohon on yksityisen sektorin velkaantuminen 2004-2008 lähes kaikkialla Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kotitaloudet erityisesti PIIGS-maissa ostivat kaikkea kivaa ja Suomen kaltainen investointituotteita tuottava maa pääsi mukaan kasvaneen kysynnän tuomaan investointibuumiin. Muistettakoon, että Kreikkaa lukuun ottamatta kaikkein nykyisten kriisimaiden valtiontalouksien ”primary surplus” oli plussalla ennen kriisin alkua.

Viennin romahdus 2008 koski kaikkia kolmea maata. Maiden omassa valuutassa mitattuna teollisuuden tuntipalkat kuitenkin kasvoivat tuon jälkeen pelkästään Suomessa. Sekä Saksassa että Ruotsissa ylityöt ja erilaiset kannustinrahat leikattiin pois, minkä vuoksi keskimääräinen tuntipalkka tipahti. Suomessa taas palkkojen nousuvauhti suorastaan kiihtyi kriisin yhteydessä. Suomessa nimellispalkkojen kasvu on jatkunut koko kriisin ajan. Typerää politiikkaa sekä työntekijöiltä että työnantajilta.

Saksan ja Ruotsin vienti lähti uuteen nousuun nopeasti pudotuksen jälkeen. Mutta on syytä huomata, että Saksan sen enempää  kuin Ruotsinkaan vienti ei ole toipunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Koska sekä Ruotsin että Saksan kansantaloudet kuitenkin ovat toipuneet aika hyvin ovat syyt ainoastaan osittain viennin toipumisesta johtuvia ja ovat selitettävissä Ruotsin tapauksessa rahapolitiikalla ja Saksan tapauksessa maahan kulkeutuneilla eurovirroilla ja orastavalla rakennuskuplalla. Tämän postauksen kohteena on kuitenkin viennin kehitys ja kilpailukyky, Ruotsista ja Saksasta joskus myöhemmin vaikka julkisuudessa esitetyt mielikuvat Saksan vientikoneen voimasta ovat numeroiden valossa tuntuvasti liioiteltuja ja suorastaan harhaanjohtavia.

Ruotsin ja Saksan viennin nopeaa toipumista on helposti perusteltavissa tarkastelemalla tuotannollisen teollisuuden tuntipalkkojen ulkoista arvoa. Seuraavassa kuvassa Suomen, Ruotsin ja Saksan tuotannollisen teollisuuden tuntihinnat USD-määräisinä. Karua katsottavaa ja selittää Suomen viennin vaikeuksia ja teollisten työpaikkojen katoa aika mainiosti.

Kuten kuvasta näkyy, Ruotsalaisen teollisuuden työn USD-määräinen hinta putosi rajusti. Ruotsi oli kriisin jälkeen halvempi kuin Saksa. Suomea taas rokotti rajusti käsistä karannut kustannuskehitys. Palkkojen nollalinjalle olisi pitänyt lähteä viimeistään 2008 ja teollisuutta rasittavat veronkorotukset jättää tekemättä.

Ruotsin vienti on ensimmäisen kuvan mukaan aluksi toipunut hyvin, mutta sitten alkanut hiipua. Molemmat ilmiöt ovat helposti selitettävissä Ruotsin kruunun kurssilla. Kruunun kurssikehitys euroon nähden alla olevassa kuvassa.

Kruunun kurssikehitys selittää sekä Ruotsin viennin nopean toipumisen 2008 jälkeen että nykyiset hyytymisen merkit.

Ruotsin keskuspankin pitäisi stimuloida taloutta painamalla kruunua alaspäin. Mutta ilmeisesti inflaation pelko estää tempun tekemistä.

Suomen osalta minun on hyvin vaikea nähdä mitään toimivia keinoja talouden romahduskierteen korjaamiseksi ilman merkittäviä politiikan muutoksia joko EKP:n toimesta tai Suomen eurojäsenyyden osalta.

Suoman kansantalouden romahdus on nähdäkseni vältettävissä ainoastaan tuntuvalla rahapoliittisella elvytyksellä. Mikäli EKP ei aloita tuntuvaa inflatoivaa rahapoliittista elvytystä ja Suomi roikkuu väkisin mukana eurossa on romahdukselle vaikea nähdä vaihtoehtoja. Omassa valuutassa Suomi voisi toteuttaa rahapoliittisen elvytyksen painamalla oman valuutan arvoa riittävästi alaspäin, jolloin merkittävin taloutta stimuloiva vaikutus ei tulisi viennin vedon parantumisesta vaan sisäisen tuotannon piristymisestä, mutta siitä myöhemmin.

Nykyisellä politiikalla Kreikan tie on meidän tiemme.

Advertisements

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: