Skip to content

Julkisten palveluiden yksityistämisestä – usein monopolista toiseen

marraskuu 4, 2012

Kuten blogiani lukeneet tietävät oikein hyvin, niin pidän markkinataloutta parhaana mahdollisena tapana organisoida talouteen liittyviä asioita. Aivan ideologisista syistä, sillä vapaus valita on minulle hyvin tärkeä asia. Mutta tuosta huolimatta tai juuri sen vuoksi minua suuresti ärsyttävät harkitsemattomat kommentit esimerkiksi julkisten palveluiden yksityistämisestä. Ärsytyksen syynä on se, että hyvin usein julkisesta monopolista siirryttäisiin yksityiseen monopoliin. Ainakaan minä en halua verorahojeni valuvan veroparatiiseihin.

Monella julkisella palvelulla on luonnollista monopolia vastaava luonne. Mikäli tuo palvelu yleensäkään halutaan tarjota tullaan se joka tapauksessa tarjoamaan verovaroilla. Käytännössä monen julkisen toteuttaminen vaatii melkoisia investointeja ja mahdollistaa palvelun tarjoajalle, oli se sitten julkinen tai yksityinen taho, huomattavan hinnoitteluvoiman. Miten olisi täysin yksityinen kaukolämpöyhtiö, joka korottaa hintoja aina kovilla pakkasilla kymmenkertaisiksi? Jos et maksa, niin lämmöt katkaistaan.

Tuollaisesta ongelmasta voidaan tietenkin päästä osittain eroon lisäämällä sääntelyä. Voidaan laatia lakeja ja säännöstöjä sille millaisia voittoja yksityinen kaukolämpöyhtiö kykenee tuottamaan – mikä taas on aika ongelmallinen tie. Mutta joka tapauksessa yhtiö on saanut verotusoikeutta vastaavan oikeuden jatkuvien voittojen tekemiseen eikä yhtiön toiminnan tehokkuudella ole käytännössä mitään väliä.

Monopoli ei ole kovinkaan tehokas toimija oli se sitten yksityinen tai julkinen. Julkinen monopoli on kuitenkin suoremman valvonnan alainen joka tapauksessa ja se on alisteinen demokratialla ja demokraattiselli päätöksille. Yksityinen monopoli ei sitä ole.

Yksityisen monopolin toiminnan maksavat kansalaiset joko verojen kautta tai korkeina maksuina. Mitään tehokasta demokraattista kontrollia yksityiseen monopoliin ei oikein voi ulottaa. Parhaillaankin demokraattinen päätöksenteko voi pyrkiä rajoittamaan yksityisen monopolien voittoja. Kyse on kuitenkin kamppailusta yksityisen monopolin mielivaltaa vastaan.

Tuossa valossa esimerkiksi Talouselämä-lehden päätoimittaja Reijo Ruokasen pääkirjoitus lehden numerossa 39 on väkisinkin ärsyttävä. Erityisen ärsyttäväksi sen tekee Ruokasen pitkään jatkunut varaukseton linja julkisten palveluiden yksityistämisen ja ulkoistamisen puhemiehenä. Mikäli oikein muistan niin hänen suosimiaan yksityistämisen kohteita ovat juuri luonnollista monopolia lähentelemät kohteet – luonnolliset monopolit muuten ovatkin juuri niitä kohteita joiden yksityistämistä elinkeinoelämän edustajat erityisen suurella innolla ajavat.

Veronmaksajan kannalta luonnollisen monopolin yksityistäminen on huono diili. Sopimuksen saaneen firman kannalta diili on loistava, käytännössä verotusoikeuden saaminen.  Historiasta taas löytyy aika paljon esimerkkejä, joissa verotusoikeuden yksityistäminen on osoittautunut hyvin huonoksi ratkaisuksi.

Julkisen terveydenhuollon yksityistämiskehitys alkaa minusta yhä suuremmassa määrin muistuttaa luonnollisen monopolin yksityistämistä. Yksityinen monopoli ei tule ainakaan halvemmaksi kuin julkinen eikä laatu parane, mikä on selvästi nähtävissä lukuisista kansainvälisistä esimerkeistä.

Terveydenhoitosektorin ja sosiaalisektorin toimintojen yksityistämisessä onkin kyse valtavasta tulonsiirrosta veronmaksajilta pörssiyhtiöille ja heidän omistajilleen. Mielellään vielä ilman verojen maksua Suomeen, kuten viime aikoina on ilmennyt.

Minusta julkisen sektorin ei tule operoida sellaisia toimintoja, jotka on tehokkaasti ja edullisesti toteutettavissa yksityisten yritysten toimesta. Mutta valitettavasti suurin yksityistämisinto tuntuu kohdistuvan sellaisiin toimintoihin, joissa kilpailua ei ole nyt eikä olisi yksityistämisen jälkeenkään.

Kannattaa katsoa kuinka suurella innolla moni kirjoittaja ja elinkeinoelämän edustaja puhuu sellaisten alojen yksityistämisestä ja ulkoistamisesta, joilla on todellista kilpailua. Ei kovinkaan moni. Houkuttelevia ovatkin mahdollisuudet päästä omistamaan ja operoimaan luonnollista monopolia – sellaisen saaminen vastaa verotusoikeuden saamista. Eikä tuolloin ”veroja” ainakaan laskettaisi, sillä kukapa haluaisi voitoistaan tinkiä.

Sijoittajana nuo yksityistetyt luonnolliset monopolit taas ovat äärimmäiset houkuttelevia sijoituskohteita. Voittoa ilman riskiä.

Joten lopuksi voin olla samaa mieltä Reijo Ruokasen kanssa: Keskiluokka maksaa viulut.

Advertisements

From → Uncategorized

5 kommenttia
  1. Jari S permalink

    Noin se lienee, tietyt asiat hoituvat yhteiskunnan kannalta paremmin verovaroilla rahoitettavilla palveluilla silloin kun toiminta-alue on luonteeltaan sellainen että siinä on tuo mahdollisuus yksinoikeudella rahastamiseen. Tietysti pitää pyrkiä siihen että julkisetkin palvelut toimivat mahdollisimman kustannustehokkaasti kuitenkin riittävällä palvelutasolla.

    Se onkin sitten joskus ongelmallisempi juttu. Mutta siinä auttaisi ainakin täydellinen avoimuus julkisilla varoilla rahoitettavien organisaatioden toiminnan rahan käyttöön.

    Mutta mitenhän olisi sellainen yritysmalli jossa rahaa ei saisi viedä yrityksestä ulos, vaan kaikki varat olisi käytettävä yrityksen toimintaan. Olisikohan mahdollista kehittää keinoja tähän, tämä mahdollistaisi ehkä sen tyyppisen palvelun tarjoamisen joka työllistäisi ja tarjoaisi halutun palvelutason mutta rahat jäisivät yrityksen kehittämiseen ja siellä työssä olevien palkkoihin.

  2. Periaatteessa kaikki keinot ovat jo olemassa. Käsittääkseni yleishyödyllisen yhteisön malli on koeteltu ja toimivaksi todettu. Tietenkin on totta, että myös sitä voidaan käyttää väärin.

    Luonnollisen monopolin kaltaisten toimintojen osalta on minulle aivan yksi ja sama kuka ne toteuttaa mikäli toteutus on tehokasta ja maksajien kannalta järkevää.

    Voittoa tavoitteleva yritystoiminta olkoon siellä missä sen luonnollisin rooli on eli yhteiskunan kannalta merkittävien luonnollisten monopolien ulkopuolella.

    Minulla ei ole mitään sitä vastaa, että luonnollinen monopoli olisi esimerkiksi harrastustoiminnassa vaikka jääkiekkohallien pyörittäjänä, mutta perusjuttujen kuten terveydenhuollon osalta tilanne on toinen.

    Sijoittajana näen terveydenhoitosektorin uskomattoman houkuttelevana, mutta veronmaksajana tuo ulkomaisten sijoitusyhtiöiden marssi näyttäytyy kammottavana veroja lisäävänä näytelmänä.

    • Jari S permalink

      Jep, sehän tuossa on että pitäisi olla jokin ratkaisu siihen ettei yleishyödyllistä yhteisöä tai millä nimellä sitä mallia sitten kutsutaankin voida käyttää väärin.

      Olen samaa mieltä tuosta terveydenhoitosektorin tilanteesta, se on tuon lisäksi ulkomaisille yrityksille helppo tapa rahastaa merkittävää osaa koko kansakuntamme varallisuudesta jota käytään terveyden ja vanhusten hoitoon. Siihen käytettävien varojen saaminen takaisin vientiyritysten viennin kautta on kovan työn takana. Jotakin pitäisi tehdä että saadaan terveydenhoitoon käytettävät rahat pysymään kotimaassa.

      • Yksi erittäin tehokas mutta poliittisesti niin vaikea keino olisi poistaa kaikki verorahojen tuki yksityisiltä palveluntarjoajilta. Minua ärsyttää suunnattomasti tieto siitä, että minun verorahojani käytetään siihen kun joku luulosairas käy valittamassa puoli tuntia olemattovia vaivojaan yksityisellä lääkärillä. KELA korvaa osan.

        Vaikka tuo KELA:n korvaama osa ei ole koko summaa, niin miksi minun pitää maksaa veroillani tuosta? En ymmärrä.

        Kerrottakoon, että itse todennäköisesti käyttäisin yksityisiä palveluita joka tapauksessa, sillä rahalla saa ja hevosella pääsee. Minulle tuolla KELA-osuudella ei ole mitään merkitystä, mutta saman rahan käyttäminen jonkun pienituloisen terveydenhoitoon olisi yhteiskunnan kannalta parempi diili kuin minun tukemiseni.

  3. Näin se homma etenee ... permalink

    ”Julkisen sektorin työntekijät on nimetty kansakunnan vihollisiksi numero yksi”, kirjoittaa Hudson jatkaen, että ”urbaani kriisi auttaa saamaan uuden luokkasodan käyntiin. Finanssisektrori argumentoi, että eläkkeiden (tai säädyllisen palkan) maksaminen syö kuntien ja kaupunkien verotuloja, vaikka niitä voitaisiin käyttää velkakirjojen omistajille maksamiseen”.

    Lue koko kirjoitus:
    http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5297

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: