Skip to content

Suomen talous kärsinyt kriisistä ja eurosta niin paljon ettei lahjoitettavaa todellakaan ole – kriisimaiden kohtalo on meidän kohtalomme

lokakuu 6, 2012

Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet todella huomattavia. Omalla valuutalla tässä tilanteessa olisi syytä kiireesti devalvoida. Koska devalvointi ei ole mahdollista, niin voi perustellusti sanoa, että kriisimaiden tie on meidän tiemme. Koska valtion velka oli kriisin alussa suhteellisen vähäinen, niin romahduksen toteutuminen ilmeisesti kestää kauemmin kuin PIIGS-mailla. Suomi kuitenkin tulee perässä hyvää vauhtia.

Perustan arvioni hyvin suoraviivaiseen ja yksinkertaistettuun analyysiin siitä kuinka suuren loven talouteemme kriisi on tehnyt. Tuo lovi näkyy valtion velkaantumisena ja kriisin muut vaikutukset lisääntyvänä työttömyytenä ja vientiteollisuuden yskimisenä. Tosin vientiteollisuuden osalta tilanne on se, että olemme ylihinnoitelleet itsemme.

Yksi mahdollinen tapa laskea kriisin tuhoja talouteen on laskea laskea eräänlaisella vertailuindeksillä kuinka suuren kolon se on tehnyt nominaalisen kansantuotteeseemme. Mikäli kriisiä edeltävä kansantuotteen huippu on ollut 100, niin jos seuraavan ajanjakson kansantuote on 80, niin syntynyt kolo on -20. Eri ajanjaksojen kolot voidaan laskea yhteen ja kriisin vaikutuksia maan talouteen arvioida tuolta pohjalta. Mikäli kansantulo on kahtena ajanjaksona tuon 80, niin syntynyt kolo on jo -40.  Mitä pienemmäksi tuolla tavalla laskettu indeksi muodostuu, niin sitä enemmän päin prinkkalaa maalla menee.

Indeksi ei kerro kuinka rikas maa on tai mitä luokkaa ovat maan kansalaisten tulot. Ainoa mitä se kertoo  on kuinka rajusti nominaalinen kansantuote on kärsinyt kriisistä ja sen yhteydessä tehdyistä toimenpiteistä. Indeksin antama lukema ei myöskään huomioi inflaation vaikutusta eikä vastaavia ilmiöitä, mutta koska valtion velkaantuminen on suorassa suhteessa verotulojen vähenemiseen, niin mitä pienempi on indeksin lukema, niin sitä vähemmän valtio on saanut verotuloja verrattuna tilanteeseen, jossa kriisiä ei olisi ollut. Toisin sanoen indeksi kertoo vain siitä kuinka rajusti kriisi on maahan iskenyt, ei mistään muusta.

Onkin mielenkiintoista tarkastella miltä näyttää Suomen tilanne suhteessa toisiin Euroalueen maihin sekä muihin teollistuneisiin maihin tällä nominaalista taloutta ja sen toipumista mittaavalla mittarilla asettautuu. Mikäli Suomen AAA-luottoluokituksesta ja hallituksemme innosta lahjoittaa rahaa ongelmiin joutuneille maille voi jotain päätellä, niin meillä pitäisi mennä vallan mainiosti. Mutta katsotaanpa todellista dataa.

Tuolla yksinkertaisella mittarilla, joka siis ohittaa muun muassa työttömyyden kasvun ja inflaation vaikutukset, sain väkerrettyä oheisen taulukon. Datat nappasin FRED:n kautta ja käytän niitä maakohtaisen vertailun helpottamiseksi valmiiksi indeksoituina.

Kuvassa vihreällä ovat ne ruudut, joiden osalta talous on kasvanut ennen kriisiä ja sen jälkeen kun talous on palautunut sille nominaaliselle tasolle, jolla se ennen kriisiä oli. Taulukko on aika korutonta kertomaa. Mukaan valitut maat ovat OECD:n jäseniä, kaikkein pienimpiä maita en ottanut mukaan lukuun ottamatta Luxemburgia. Ruskealla olen merkinnyt sellaisia lukuja, jotka joko puuttuivat FRED:n kannsta (juu, olisin saanut luvut Eurostatista tai suoraan kyseisten maiden lähteistä, mutta en jaksanut koska Suomea koskeva pointti tulee selväksi näinkin).

Taulukon oikeassa reunassa on mainitsemani vertailuindeksi, jonka avulla olen laskenut talouden kasvua tai laskua ennen kriisiä olleesta huipusta. Mikäli lukema on positiivinen, niin talouden voi sanoa ottaneen kiinni tai ohittaneen ennen kriisiä olleen tilanteen. Mikäli lukema on negatiivinen, niin kriisin aiheuttamat vahingot eivät ole korjautuneet vaan talouden tilanne on vallan huolestuttava.

Laskettuna taulukon luvut ovat Suomen kannalta ikävämpiä kuin oletin. Oletin, että olisimme keskikastia OECD-maista mutta kärkijoukossa Euroalueen maista. Suomen talous on kuitenkin kärsinyt kriisistä ja kärsii eurokriisistä enemmän kuin me suomalaiset taidamme ymmärtää. AAA-luokitus ja suhteellisen alhainen valtionvelkamme hämää, todellisuudessa olemme kärsineet kriisistä saman kokoluokan vahinkoja kuin PIIGS-maat.

Euromaista ainoastaan ns ytimen maat eli Saksa, Ranska, Luxemburg, Belgia ja Itävalta ovat jotenkin toipuneet kriisistä. Alankomaat on kärsinyt yllättävän paljon, ehkä taloutensa vientivetoisuuden ja viennin rakenteen vuoksi. Muut euromaat eivät ole toipuneet, vahingot myös Suomelle ovat olleet varsin pahoja. Näistä luvuista suoraan näkee, että Suomi ei taloudellisessa mielessä kuulu siihen Euroalueen ytimeen, johon poliitikkomme halajavat.

Taulukko kertoo aika selvästi mitä Euroalueeseen kuuluminen on tarkoittanut muille kuin ytimen maille. Viidestätoista negatiivisen vertailulukeman saaneesta maasta yhdeksän on euromaita. Noistakin ei-euromaista Sveitsi on ongelmissa juuri Euroalueen vaikeuksien vuoksi, Tanska on sitonut kruununsa euroon ja Norja on vaikeuksissa suurimman vientialueensa ei Euroalueen taloudellisen heikkouden vuoksi. Negatiivisen vertailuluvun maista ainoastaan Kanada ja Japani ovat onnistuneet sössimään asiansa ihan itse eurosta riippumatta. No, oikeastaan Kanada on tulkintakysymys, sillä se on toipunut aika mukavasti.

Mutta katsokaa Ruotsia. Ruotsin harrastama talouspolitiikka, ennen kaikkea rahapolitiikka, näyttää olleen vallan onnistunutta. Ruotsi on menestynyt kansainvälisestä kriisistä huolimatta mainiosti. Kiitos pätevän keskuspankin ja maan etuja ajavia päätöksiä tehneen hallituksen.

Mitä enemmän katsoo pelkkiä kylmiä kansantaloudellisia lukuja sekä niiden pojalta tehtyjä laskelmia, niin vaikeampaa on ymmärtää mitä todellisia etuja Suomen kansantaloudelle eurosta on tai on ollut. Euroalueeseen kuuluminen vaikeuttaa Suomen talouden korjausliikkeitä tehden ne käytännössä mahdottomiksi.

Suomen AAA-luottoluokitus on ilmeinen harha, joka kyllä poistuu luonnollisella tavalla velkaantumisemme kautta. Tässä tilanteessa euroon liittyvistä vastuista tulevia lisälaskuja ei todellakaan kaivattaisi ja onkin hyvin vaikea nähdä miksi meidän kannattaa nopeuttaa oman taloutemme rapautumista tukemalla maita, joiden talous ei nyt välttämättä niin paljoa huonommassa kunnossa ole kuin meidän taloutemme.

Puhtaasti lukujen valossa Euroalueeseen kuuluminen on tällä hetkellä Suomelle vahingollista eikä siitä ole mainittavia etuja aikaisemminkaan ollut.

Suomi tarvitsisi oman valuutan ja tuntuvan devalvaation.

Ruotsin malli on hyvä malli.

Mainokset

From → Uncategorized

3 kommenttia
  1. Perunis permalink

    Ruotsin devalvaatio puree, koska euroalue ei devalvoi Ruotsin kanssa. Jos euroalueen maat devalvoivat, se on vain yhtä kuin kilpa pohjalle. Kaikkien OECD-maiden kysyntä on 2008 kriisin jälkeen pohjamudissa. Nousu ei taida länsimaissa alkaa, ennenkuin kaikkialla OECD-maissa kysyntä on noussut 2000-luvun trendilinjalleen.

    Mitä siis tehdä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: