Skip to content

Suomen julkistalouden muutokset samanlaisia kuin kriisimaissa – olemmeko mekin menossa samaa tietä?

syyskuu 20, 2012

Kohtuullisella vaivalla IMF:n tietokannoista on kaivettavissa esille mielenkiintoinen julkisen hallinnon nettovelanoton lukema. Vaikka nuo lukemat ovat prosenttiosuuksia GDP:stä, niin niistä on helposti nähtävissä yllättävän mielenkiintoisia asioita.

Taulukkona tiedot ovat tämän postauksen lopussa, mutta ensimmäiseksi täytyy oikeastaan miettiä mitä tuo lukema tarkoittaa. Käytännössä se, että nettovelanottoa esiintyy (eli lukema on negatiivinen) tarkoittaa sitä, että julkisten menojen rahoitus on kuralla.

Useimmissa tapauksissa julkisten menojen rahoituksen meno kuralle tarkoittaa sitä, että talous niiaa sen verran syvälle, että verotulot rajusti pienenevät. Valtion verotulojen hetkellinen putoaminen on aivan normaalia suhdannevaihtelua, josta ei pidä sinänsä hirveästi huolestua. Syytä huolestumiseen on siinä tapauksessa, että velkaantuminen vain jatkuu.

Normaalisti pieni avoin kansantalous kykenee oikaisemaan kehityksen käyttämällä Lars E. O. Svenssonin menetelmää talouden potkukäynnistämiseksi. Olen tuosta menetelmästä kirjoittanut täällä. Menetelmä on hyvä ja toimiva, joskin se edellyttää sekä finanssipolitiikan että ensisijaisesti rahapolitiikan keinojen käyttöä. Euromaillahan ei omaa rahapolitiikkaa ole.

Rahapolitiikan ja finanssipolitiikan sopivalla yhdistelmällä julkistalouden rahoitusongelma on ratkaistavissa ilman erityistä dramatiikkaa ja suurempia ongelmia. Syynä on se, että tuolloin verotulot kasvavat nopeammin kuin menot. Olen asiaa käsitellyt täällä.

Mikäli valtion toimintojen rahoitus on pitkän aikaa lainavetoista, niin ilmiö käytännössä tarkoittaa yhteiskunnan hitaampaa tai nopeampaa rapautumista. Vähitellen joudutaan säästämään kaikesta ja jossain vaiheessa rahat eivät riitä edes oleellisiin asioihin. Siinä vaiheessa kun seinä tulee vastaan ovat leikkaukset yleensä huonosti harkittuja ja yhteiskunnan toiminnan sekä kansantalouden kannalta tuhoisia. Tämän vuoksi korjaavia toimenpiteitä pitäisikin tehdä ennen törmäystä.

Katsoinkin Euroalueen maiden julkisen sektorin rahoituspohjaa koskevia lukuja IMF:n kannasta ja yllätyin. Hyvin harva euromaa on kyennyt pitämään taloutensa edes kohtuullisessa kunnossa. Itse asiassa maat voidaan julkisen sektorin rahoituspohjan muutosten perusteella jakaa kolmeen ryhmään, jotka olen leikkisästi nimennyt ”Piilevän rapautumisen”, ”Jatkuvan heikkenemisen” ja ”Kupla ja romahdus” –ryhmiksi. Vertailukohdaksi olen ottanut kaksi Euroalueeseen kuulumatonta maata, jotka ovat Ruotsi ja Tanska, joiden muodostaman miniryhmälle olen antanut nimen ”Turvasatama”.

Olen jakanut euromaat ryhmiin sen perusteella, miten suuria ovat olleet julkisen sektorin rahoituspohjan heitot. Toisin sanoen rajummat heitot kokeneet maat ovat samassa ryhmässä ja pienempien heittojen maat omassaan. Mitä pienempiä heitot ovat, niin sitä ennustettavampaa julkinen talous ja maan kansantalous ovat. Taloudellinen vakaus on hyväksi.

Mikäli heitot ovat hyvin suuria, välillä tuntuvasti plussalla ja sitten selvästi pakkasella, voidaan aiheellisesti sanoa, että kyseisen maan taloudessa on ollut tuntuva kupla, joka on puhjetessaan vetänyt verotulot pakkaselle. Tuossa mielessä Kreikka on erityistapaus, julkinen sektori on ollut rajusti pakkasella jo kauan, mutta kupla on puhjennut siinä mielessä, että lainarahaa ei enää tippunut yhtä halvalla kuin ennen.

Mutta katsotaanpa tuota kuvaa (Edit: Kuvan vuosiluvut ovat valitettavan hankalasti tulkittavia. Käppyröiden x-akselilla oleva numero o järjestysnumero, ei vuosiluku. Varsinaisen tämän postauksen lopussa olevassa taulukossa näkyvän vuoden saa lisäämällä luvun 1 järjestysnumeroon ja kuvittelemalla sen eteen numerot 20. Eli x-akselilla numeron 10 kohdalla on vuoden 2011 luku. Ensimmäinen käyrissä oleva vuosi on 2002 ja viimeinen on 2011.)

Piilevan rapautumisen ryhmässä olevat maat ovat pääasiassa odotusten mukaisia, mutta joitakin yllätyksiä on joukossa. Noiden maiden julkinen talous on pysynyt vakaimpana, mutta noistakin vain Viro ja Luxemburg ovat olleen plussalla enemmän kuin yhden vuoden. Saksakaan ei ole ollut plussalla kuin kerran, vuonna 2007.

Jatkuva miinuksella kyntäminen on pitkän päälle tuhoisaa, sillä äkkipysähdyksen vaara kasvaa koko ajan. Viro on hoitanut asian tekemällä rajut leikkaukset, käytännössä ajamalla julkisen sektorinsa monessa mielessä alas. Luxemburg taas nauttii suunnattoman eu-virkamiesarmeijan tuomista tuloista eli jatkuvista tulonsiirroista muiden eu-maiden budjeteista.

Itävalta, Italia, Saksa ja Ranska ovat kyntäneet miinuksella niin kauan, että tilanne on pitkän päälle kestämätön. Italialle rajat ovat jo tulleet vastaan, mutta myös Saksalle ja Ranskalle rajojen löytyminen on vain ajan kysymys. Siinä mielessä saksalaisten vinkuminen etelän holtittomasta taloudenpidosta asettautuu omaan arvoonsa.

Jatkuvan heikkenemisen ryhmässä ovat Belgia, Slovenia, Alankomaat, Slovakia, Malta ja Portugali. Belgialle ja Portugalille seinä on jo tullut vastaan. Näistä maista vain Belgia, Slovenia ja Alankomaat ovat jossain vaiheessa kyenneet joskus rutistamaan ylijäämäisen budjetin. Ainoastaan Alankomaat useammin kuin kerran. Tämän ryhmän maille kyyti tulee olemaan kylmää mikäli trendi ei muutu.

Viimeisen ryhmän euromaista muodostavat selvän kuplan ja sen puhkeamisen uhrit. Tähän kuplajoukkoon kuuluvat Suomi, Kypros, Kreikka, Espanja ja Irlanti. Kaikilla kuplamailla Kreikkaa lukuun ottamatta on valtiontalous ollut keskimääräistä euromaata huomattavasti paremmassa kunnossa ennen kriisiä. Maiden talouksiin pääsi rakentumaan kupla, joka puhjetessaan on vetänyt julkistaloudet alas. Tragikoomista on, että tässä ryhmässä ovat aikaisemmat mallioppilaat Suomi, Irlanti ja Espanja.

Kreikkaa lukuun ottamatta kaikkien ”Kupla ja romahdus”-ryhmän maiden kupla on ollut seurausta yksityisen sektorin kuplasta. Yksityinen sektori on pistänyt rahaa palamaan, velkaantunut ja onpa joissain tapauksissa onnekkaat vientiin vaikuttaneet sattumat olleet vaikuttamassa kestämättömän kuplan syntymisessä. Muiden kuin Kreikan osalta valtioiden finanssipolitiikan hoitoa ei voi syyttää leväperäiseksi, kuplamaat Suomi mukaan lukien ovatkin olleet enemmän niille sopimattoman rahapolitiikan eli euron uhreja.

Vertailuryhmänä mukana olevat Tanska ja Ruotsi ovat käytännössä todellisia turvasatamia, impivaaralaisia lintukotoja tässä taloudellisessa myllerryksessä. Noista enemmän on kärsinyt Tanska, jonka kruunu on sidottu euroon. Vastaavasti taas Ruotsi on selvinnyt käytännössä ilman mitään kolhuja, kiitos oman rahapolitiikan, jota on tuettu järkevällä finanssipolitiikalla.

Euromaiden ”Kupla ja romahdus”-ryhmään kuuluvat maat kipeästi tarvitsisivat Lars E. O. Svenssonin esittämään talouden potkukäynnistystä. Eivät pelkästään julkistalouden paikkaamiseksi vaan muutenkin. Mutta koska nuo maat ovat euromaita ja niiltä puuttuu oma rahapolitiikka ei mitään vakavia vahinkoja aiheuttamatonta keinoa tilanteesta selviämiseksi ole tarjolla. Voimmekin aivan hyvin olettaa, että muun muassa Suomen osalta syöksy tulee lähinnä vain syvenemään ja julkisen sektorin rahoitus vaikeutumaan teollisen pohjan samalla rapautuessa ja työttömyyden lentäessä pilviin.

Oman valuutan ja oman keskuspankin vaikutuksesta julkisen sektorin tasapainoon olen jo kerran aikaisemmin esittänyt oheisen kuvan verratessani Suomen ja Ruotsin valtioiden velkaantumista. Mutta järkyttävä kuva ilmiön taustalla olevista syistä uudelleen tässä yhteydessä:

Suomi, samoin kuin kaikki muutkin ”Kupla ja romahdus”-ryhmän maat tarvitsisivat omaa valuuttaa ja omaa rahapolitiikkaa, joiden avulla olisi mahdollista potkukäynnistää kansantaloudet ja saada myös julkisen talouden rahoitus selviämispolulle.

Eurosta ei ole kuplamaille kuten Suomelle mitään hyötyä tässä tilanteessa – haittoja sitäkin enemmän.

Lopuksi IMF:n kannasta poimitut velanottoprosentit taulukkona. Tylyä katsottavaa.

Edit: Tulkintaohjetta lisätty käppyräkuvan yläpuolelle.

Advertisements

From → Uncategorized

One Comment
  1. Anonymous permalink

    Kiitos taas tästä upesta blogi kirjoituksesta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: