Skip to content

Onko vientimme hyytyminen Nokian tipahtamisen seurausta – perusteollisuus kuitenkin porskuttaa

elokuu 18, 2012

Olen törmännyt useissa yhteyksissä väitteeseen, jonka mukaan vientimme tipahtaminen olisi käytännössä kokonaan seurausta Nokian romahduksesta. Vastaavaa väitettä on esitetty myös julkisessa sanassa ja poliitikkojen toimesta kun on ”etsitty uutta Nokiaa”. Suorastaan koomisia piirteitä lausunnot ovat saaneet kun kasvun eväitä on haikailtu palveluviennistä.

Katsotaanpa aluksi kovia faktoja Suomen viennistä euroaikana:

Kuten kuvasta näkyy, niin erilaiset high-tech ja ict-tuotteet ovat saavuttaneet vientinsä huipun joskus 2006 eli paljon ennen tätä kriisiä. Luvuista näkyy sama minkä muistikuvani kertoivat, eli Nokia oli siirtänyt tuotantonsa pois Suomesta jo aikaisemmin. Laiskuuttani käytin World Bankin tilastoja vaikka samat luvut olisivat euromääräisinä löytyneet tullin tilastoista.

Totta kyllä on, että vuoden 2006 tasosta on pudotusta vuoden 2010 lukujen mukaan 8,2 miljardia US$ eli noin 59%. Tuo pudotus on vain jonkin verran yli kolmasosa tavaraviennin 20,6 miljardin US$ pudotuksesta verrattuna vuoden 2007 huippulukuihin. Vuonna 2011 tavaravienti oli huippua jäljessä noin 11,4 miljardia US$. Kyllä, mikäli tuo koko pudotus olisi kokonaisuudessaan seurausta Nokian vaikeuksista, niin vain 3,2 miljardia US$ olisi seurausta muun teollisuuden vientivaikeuksista.

Nokian tuotannosta johtuva vienti on kyllä pudonnut rajusti. Tullin mukaan vuosina 2006-2008 pelkkiä matkapuhelimia vietiin lähes seitsemällä miljardilla eurolla, vuonna 2011 vain 1,4 miljardin euron edestä. Toisin sanoen korkean teknologien viennistä yli 5 miljardia euroa on kadonnut Nokian vaikeuksien ja tuotannon siirtämisen vuoksi. Kaiken kaikkiaan korkean teknologien vienti oli 2011 vain 8,1% eli 4,6 miljardia euroa. Nokian matkapuhelinten osuus tuosta oli vain alle kolmasosa.

Korkean teknologian vienti supistui jo neljättä vuotta peräkkäin jääden tasolle, jolla se oli viimeksi vuonna 1996. Kaiken kaikkiaan korkean teknologian viennin euromääräinen arvon on ollut suurimmillaan vuonna 2000, jonka jälkeen itse asiassa alkoi laskeva trendi. Olen napannut oheisen kuvan Tullilta ja lisännyt siihen trendin:

Ilkeästi sanottuna noin 2005 alkanut Euroalueen muutaman vuoden mittainen hillitön buumi näkyi myös meidän korkean teknologian viennissämme. Vienti veti vaikka pahat merkit olivat olleet nähtävissä jos vuodesta 2001. World Bankin datoihin perustuvassa kuvassa trendi ei näy koska hinnat ovat US$-määräisiä ja euro huiteli arvoltaan ylöspäin.

Olisi mielenkiintoista tietää mikä sai korkean teknologian viennin pomppaamaan 2005. Vastausta en tiedä, mutta maamme pienen koon vuoksi pelkästään parin menestyneen Nokian kalliimmansorttisen kännykkämallin valmistus Suomessa varmasti näkyy.

Pelkästä skaalaerosta näkee, että palveluiden vienti ei voi olla se pelastava enkeli. Lisäksi korkean teknologian vienti on saanut köniinsä kautta sektorin kun vastaavasti perusteollisuus on kyennyt valtaamaan asemiaan takaisin hitekkiä paremmin. Hitekin ongelmana on se, että valmistuksen on syytä olla kotimaassa, että vientiä ja työpaikkoja syntyisi muutenkin kuin juhlapuheissa.

Olen aikaisemmin verrannut Suomen kilpailukykyä Saksan vastaavaan ja todennut, että vuoden 2005/2006 tienoilla meidän kustannustasomme hieman pompahti nopeammalle kasvu-uralle kuin Saksan kustannustaso. Tämän vuoksi onkin opettavaista verrata hitek-vientiämme Saksan vastaavaan. Tällä kertaa valitsen vertailutavaksi hi-tech viennin osuuden tavaroiden kokonaisviennistä. Kuva muuttuu meille huomattavasti aikaisempaa epäedullisemmaksi.

Tuossa kuvassa on selvästi nähtävillä aikaisemmin hahmottelemani hi-tech –viennin laskeva trendi. Korkean teknologian vientimme kokonaisosuus tavaraviennistämme on ollut käytännössä koko euroajan laskevalla trendillä. Myös Saksan korkean teknologian viennin suhteellinen osuus on ollut laskevalla trendillä koko euroajan, mutta lähtenyt yllättäen uuteen nousuun kriisin jälkeen.

Ilmeisesti Saksan vientikoneen perustan luo perinteinen raskas teollisuus. Sama pätee myös Suomeen, meidän perinteisen teollisuuden vientimme on toipunut kriisistä, korkean teknologian vientimme ei.  Tämän perusteella ovat puheet siitä että aika olisi ajanut perinteisen valmistavan perusteollisuuden ohitse suorastaan vaarallisia. Työpaikat ja vientituotot syntyvät yhä pääasiallisesti perusteollisuuden toiminnasta.

Kauppataseemme on pitänyt edes kohtuullisessa tilassa perusteollisuutemme viennin toipuminen. Pelkän hitekin ja palveluviennin varassa olisi käynyt todella ikävästi.

Jokainen tuotannollinen vientiteollisuuden työpaikka, joka katoaa, on suuri tappio kansantaloudellemme. Paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden hiljenevät tehtaanpiiput ovat raakojen tilastojen valossa kansantaloudellemme vähintään yhtä vaarallinen ilmiö kuin Nokian insinöörien irtisanomiset.

Kustannustasomme karkaaminen edellisen vuosikymmenen puolivälissä rokottaa kautta linjan. Ilmeisesti myös hi-tech -teollisuutemme kaipaisi devalvaatiota.

Mainokset

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: