Skip to content

EKP:n rahapolitiikka ollut optimaalista Saksalle, muille tuhoisaa – täysin erilainen rahapolitiikka tuo menestystä Australiassa

elokuu 10, 2012

Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että rahapolitiikan tehtävänä on tarjota muulle taloudelle ennustettavat ja vakaat toimintaedellytykset. Mikäli toimintaympäristö on ennustettava ja vakaa, niin nominaalinen kansantuote kasvaa suhteellisen ennustettavaa vauhtia, inflaatio on suurin piirtein vakio ja muutkin muuttujat taloudessa ovat suhteellisen vakioita.

Rahapolitiikan onnistumista voikin siis arvioida yksinkertaisesti siten, että katsotaan onko kansantalouden nominaalinen GDP kasvanut suurin piirtein vakiovauhtia vuodesta toiseen. Koska Australia, Saksa ja Ruotsi ovat olleet tässä talousympäristössä ilmeisiä onnistujia, niin lienee syytä katsoa ensiksi kyseisten maiden kansantuotteen kehitystä. Datojen lähde näkyy kuvista.

Huomatkaa, että skaala on logaritminen ja NGDP:t ovat maiden omassa valuutassaan olevia nominaalisia suureita. Määriä ei voi verrata, käyrien muotoja ja jyrkkyyksiä kyllä.

Mikäli samaan kuvaan piirretään trendit, niin nähdään, että Australia on onnistunut pitämään taloutensa lähes täysin trendillä. Ruotsi hieman heikommin ja Saksan osalta trendistä on poikettu. Tuosta Saksan poikkeamasta hieman lisää seuraavan kuvan muodossa. Suonette anteeksi, että en ole oikeaoppisesti piirtänyt trendejä vaan tyytynyt käsin sutaistuun viivaan, joka on kyllä oikean suuntainen, joskin hieman väärässä paikassa. Uskoisin kuitenkin, että asia selviää noillakin viivoilla.

Kuten kuvasta näkyy, niin Saksan talous uhkasi ylikuumentua vihreällä ympäröitynä ajanjaksona. Toisin sanoen  Saksan talous kaipasi kireämpää rahapolitiikkaa ylikuumenemisen välttämiseksi. Koska Saksan talous palasi trendille aika nopeasti, niin ilmeisesti rahapolitiikkaa kiristettiin sopivasti että ylikuumeneminen vältettiin. Siinä missä Australia on onnistunut pitämään trendin lähes vakiona koko ajan joutui Saksa taas turvautumaan korjaaviin toimenpiteisiin. Korjaavana toimenpiteenä Bundesbank kiristi rahapolitiikkaa sen verran, että elinkeinoelämän turha keuliminen loppui. Saksan talous palasi kiltisti trendille.

Sinänsä Saksalla olisi oikeus tehdä rahapoliittisia toimenpiteitä haluamallaan tavalla ellei samassa valuutassa olisi muitakin maita. Tuon vuoksi onkin syytä katsoa miten hyvin trendi on toteutunut muutaman muun euroa käyttävän maan kohdalla.

Kun kuviin piirretään karkealla tasolla trendit ja aika-alue, jolloin rahapolitiikkaa kiristettiin Saksan talouden ylikuumenemisen välttämiseksi, niin saadaankin todella mielenkiintoinen kuva.

Kun Bundesbank kiristi Saksan rahapolitiikkaa, tai oikeammin EKP kiristi koko Euroalueen rahapolitiikkaa, niin Saksa palasi trendille ja talouden ylikuumenemiseltä vältyttiin. Mutta kaikkien muiden euroa käyttävien taloudelle kävi ikävästi. Irlanti, Espanja ja Portugali tipahtivat trendiltä aika tukevasti. Noista maista yksikään ei ole päässyt takaisin kasvu-uralle. Saksan rahapolitiikan kiristäminen oli noiden maiden kansantalouksille tuhoisaa, mikä synnytti tämän nyt meneillään olevan velkakriisin. EKP:n rahapolitiikka on ollut noille maille täysin sopimatonta – vaikkakin Saksalle lähes optimaalista.

Itse asiassa velkakriisiä ei sinänsä ole koska varsinainen kriisi on nominaalisen kansantuotteen tippumisesta johtuva verotulojen raju tipahtaminen, minkä seurauksena ilmiön uhriksi joutuneet maat potevat akuuttia kyvyttömyyttä velkojensa maksuun. Myös juoksevien kulujen maksu on vähän hankalampaa jos verotulot ovat tipahtaneet. Suomikaan ei ole selvinnyt vaurioitta asian suhteen.

Myös Suomi tipahti, mutta päätyi takaisin kasvu-uralle, joskin aikaisempaa trendiä huomattavasti heikommalle tasolle. EKP:n rahapolitiikka ei ole oikein sopinut myöskään Suomelle. Myös Suomi olisi tarvinnut selkeästi löysempää rahapolitiikkaa.

Siitä miltä kasvutrendi näyttää kun rahapolitiikka hoidetaan hyvin voi ottaa mallia Australiasta. Australian malli on tosin inflaatiohaukoille aika ikävä, sillä RBA on surutta antanut inflaation nousta aina kun talous on meinannut vähän niiata. Itse asiassa BRA on tietoisesti pyörittänyt aika kovaa inflaatiota tällä vuosituhannelle, kuten kuvasta näkyy:

Mitäs sanotte siitä, että GDP Deflator näyttäisi sellaista yli 55% pohjainflaatiota tällä vuosituhannella verrattuna vaikkapa Saksan alle 25% tasoon?

Ilmeisesti useille inflaatiota pelkääville Australian rahapolitiikka olisi kauhistus, mutta tulokset puhuvat puolestaan. Näyttääkin siltä, että taloudellisesti vakaiden olosuhteiden ja kasvun ylläpitäminen ei edellytä hintavakautta tai ylettömän tiukkaa rahapolitiikkaa.

Kansantalouden menestys edellyttää ennustettavuutta. Myös RBA:n harrastama expansiivinen rahapolitiikka korkeine inflaatioineen tuottaa hyvän ennustettavuuden, toimijat voivat luottaa siihen, että RBA ei päästä NGDP trendiä pahemmin tipahtamaan. Samalla tavoin voivat toimijat luottaa johdonmukaiseen ja vakaaseen trendiin Saksassa vaikka rahapolitiikat poikkeavat toisistaan huomattavassa määrin. Avain onkin johdonmukaisuus ja ennustettavuus.

Harmi vain, että muut maat ovat samassa valuutassa kun Saksa samalla kun EKP on toteuttanut Saksan kannalta optimaalista, vakautta ylläpitävää rahapolitiikkaa.

Edit: Muistin virkistykseksi vuoden 2008 osalta seuraava lainaus suoraan EKP:n sivuilta: ”in July 2008, it [ECB] raised its key policy rates by 25 basis points to counter increasing inflationary pressures and medium-term inflation risks.” Tämä siksi, että monen on vaikea uskoa EKP:n todellakin kiristäneen rahapolitiikkaansa vuonna 2008.

Mainokset

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: