Skip to content

Kommentti kuluneen viikon lehtijuttuun – tällä kertaa irlantilaiseen

heinäkuu 27, 2012

Irlantilainen Businessworld on julkaissut raflaavasti otsikoidun jutun Deciplined Finland takes it on the chin. Juttu on sinänsä suhteellisen normikamaa, jossa ihmetellään Suomen asennetta asioihin ja kaikenlaista vastaavaa.

Jättäisin tämän jutun täysin kommentoimatta (olin ajatellut pitää muutaman päivän laatuaikaa lastenlasten kanssa kun on hyvä kelikin), mutta ärsytyskynnyksen ylitti professori Timo Korkeamäen lausunto kontrollin ja oman valuutan ja lainansaannin ja lainan hinnan välisestä suhteesta.

Minun piti ihan tarkistaa onko Hankenilla oikeasti professoria nimeltä Timo Korkeamäki. Kyllä on. No, hänen puolustuksekseen pitänee sanoa, että kyseessä on ymmärtääkseni yritysrahoituksen professori. Ilmeisesti keskuspankkitoiminta ja rahapolitiikan tuntemus eivät kuulu hänen todellisiin osaamisalueisiinsa.

Katsotaanpa mitä hän sanoi:

”The way I see it, a small country like Finland is always going to be controlled from the outside to some extent,” said Timo Korkeamaki, professor of finance at the Hanken School of Economics. ”If you’re in the euro, at least you have more control than if you’re just a small country with a small currency.” Another major advantage for Finnish businesses has been the lower cost of raising debt from financial markets now than when it had its own currency, the markka. ”It may not be such a big issue for large, international firms, but mid-sized and smaller firms now have better access to the global market compared to what they had in the markka-era,” Korkeamaki said.

Ensimmäinen valitukseni kohdistuu siihen, että ilmeisesti Korkeamäki ei ole lukenut Svenssonin juttua, johon viittaan täällä. Jos olisi, niin ei olisi noin lausunut. Se ensimmäiseksi, joten kontrollin käsitteen ja sen reaalisen käytön osalta Korkeamäki on mielestäni yksinkertaisesti väärässä. Kauppatieteilijöiden tapaan hän olisi todennäköisesti asiantuntijakeskustelussa sanonut, että sillä ehdolla että… Ehkä tämä on ainakin jossain määrin näkökulmakysymys. Markkinamonetaristina pidän hänen lausuntoaan yksinkertaisesti pötypuheena.

Toinen lähestulkoon pöyristyttävä juttu on Korkeamäen väite siitä, että yritysten lainansaanti olisi nyt lähtökohtaisesti helpompaa ja ennen kaikkea halvempaa kuin markka-aikana – inhottavana ihmisenä tulkitsen hänen tarkoittavat geneerisesti oman valuutan aikaista tilannetta. Moinen väite nyt vain on puhdasta roskaa.

Lainojen koron määrän perusteella tapahtuva lainansaannin helppouden ja hinnan päättely on jotain, jonka olen kuvitellut kuolleen luonnollisen kuoleman jokaisen rahapolitiikan peruskursseille osallistuvan mielissä. Mutta ilmeisesti noin ei ole. Lainan saamisen helppous ja korkotaso ovat aivan eri asioita. Myös lainan yritykselle näkyvä todellinen korko ei ole niin suoraviivainen asia kuin kuvittelisi, sillä sekä inflaatio-odotukset, tuotto-odotukset ja lainanottajan riskitaso vaikuttavat korkoon.

Tämänhetkinen alhainen korkotaso Euroalueella kertoo kyllä siitä, että pääoman vuokra on alhainen. Mutta samalla se kertoo siitä, että kaikki halukkaat eivät saa pääomaa vuokralle, tuotto-odotukset ovat suorastaan paikasta johon aurinko ei paista ja inflaatio-odotukset ovat enemmän deflaation kuin laukkaavan inflaation puolella. Tuollaisesta tilanteesta olen itse tottunut käyttämään termiä ”tight credit”, mikä ei todellakaan tarkoita sitä että firmat eläisivät lainarahalla investointijuhlia puhumattakaan kulutusjuhlista. Reaalisesti halpaa lainaa pk-yrityksille, tuskinpa.

Kolmatta väitettä eli pk-yritysten helpompaa pääsyä kansainvälisille markkinoille en ymmärrä. Ilmeisesti hän tarkoittaa hinnoitteluun ja valuuttariskiin liittyviä seikkoja. Mutta miten tämä näyttäytyy siinä valossa, että meidän viennistämme vain noin 30% suuntautuu Euroalueelle? Samat riskithän ne ovat vaikkapa Venäjälle tahi Ruotsiin vietäessä. Lisäksi Venäjä ja Ruotsi ovat perinteisiä vientimaita pk-kokoluokan yrityksille.

Mikäli Suomen eurojäsenyyttä ja pelastuspaketteja perustellaan tuon kaltaisella argumentoinnilla, niin kyse on uskonnosta, ei taloudesta. Miksi kotimaiset talousasiantuntijat eivät viitsi edes miettiä mitä sanovat? Realismia peliin, kiitos.

Mielelläni näkisin joitain todellisia, dataan ja asiantuntevaan kommentointiin perustuvia argumentteja Euroalueeseen kuulumisen puolesta. Ei ole näkynyt.

No niin, nyt kuistille syömään jäätelöä lastenlasten kanssa.

Advertisements

From → Uncategorized

2 kommenttia
  1. Timo Korkeamäen olen bongannut aiemminkin. Laitoksen ulkopuolista työkokemusta edustaa vain ja ainoastaan vierailevana tutkijana käväisy Suomen Pankissa – missä hän tuotti paperin, jossa laskettiin, kuinka paljon suomalaiset yritykset ovat tienanneet euron tuomilla alhaisilla koroilla. Surkeaa touhua.

  2. uupps sotkin Keppoon. Pahoittelut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: