Skip to content

Suomen kilpailukyky rapautui euron aikana – alku oli hyvää aikaa valuuttakeinottelun vuoksi

heinäkuu 21, 2012

Koska voimme käytännössä olettaa EU:n jäsenmaiden teknologian ja osaamisen olevan kansantalouden tasolla aika saman, niin kilpailukyvyn suurin mittarin on työn tuottavuus maksettua palkkaa kohden. Käytännössä työn tuottavuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä kuinka paljon tehollinen työtunti maksaa ja kuinka paljon sen aikana saadaan aikaiseksi tulosta.

Totta kai kilpailukykyyn vaikuttavat myös energian hinta, kuljetuskustannukset ja monet muut tekijät. Yksityiskohtien läpikäynti olisi hyvin työlästä ja hankalaa, mutta onneksi niin sanottu GDP Deflator –mittari kertoo kuinka paljon talouden kokonaishintataso on noussut. Eräässä mielessä GDP Deflator on inflaatiomittari, joka ottaa koko talouden huomioon. Vieläpä siten, että tarjontapuolen tuottamat hetkelliset shokit kuluttajahintoihin on siivottu siitä pois.

Katsotaanpa miten hintatasot ovat nousseet muutamissa valituissa maissa (valitan, että vuosi 2002 on arvolla nolla, en saanut sitä oikein mukaan, mutta kyllä asia selviää tästä nytkin):

Euroajan alku oli Suomelle hyvää aikaa työllisyyden kannalta, kuten kirjoitin tässä tekstissä. Syy tuolle on helposti nähtävissä, sillä Suomessa kustannustason nousu oli ryhmän hitain. Olipa markan edullisesta vaihtokurssista seurauksena se, että euroajan alussa kilpailukykymme parantui huimasti reaalisen hintatason laskiessa. Kilpailukykymme parani toisiin verrattaessa aina vuoteen 2006 saakka, jolloin kilpailukykymme Saksaan nähden heikkeni. Vuonna 2007 kustannustasomme nousi ryhmästä melkein nopeiten, ainoastaan Espanjan kilpailukyky rapautui nopeammin kuin meidän.

Tuolloin vuosina 2007 ja 2008 hinnoittelimme itsemme ulos. Valuuttasidoksen tuoma hyöty oli syöty. Myös Ruotsin hintataso nousi huimaa kyytiä samaan aikaan, mutta oman valuutan vuoksi korjausliike oli mahdollinen yksinkertaisesti kruunun joustavan kurssin takia. Suomella ei tuota mahdollisuutta ollut, mikä on selvästi nähtävissä current accaunt balance -arvon muutoksista:

Toisin sanoen euroajan alun menestys johtui meille edullisesta markoista euroihin –vaihtokurssista eli eräänlaisesta devalvaatiosta. Eurojäsenyys on kuitenkin estänyt meitä tekemästä kustannustasoamme korjaavia toimenpiteitä, mihin Ruotsi on kyennyt. Kuten kuvasta näkyy, niin aika nopeasti hintatasonsa noususta huolimatta Ruotsin vienti ei hyytynyt, sillä kruunun arvon muutos kompensoi tilanteen.

Yhteenvetona voi sanoa, että eurojäsenyyden alkuajan menestyksemme oli seurausta valuuttakurssikeinottelusta eli meille edullisesta vaihtokurssista markoista euroihin. Menestyksemme hiipuminen taas johtuu kustannustasomme noususta. Tuota kustannustasoa olisi mahdollista korjata valuutan arvon laskun kautta, mutta se ei ole nyt mahdollista. Toisin sanoen eurokytkös estää meitä korjaamasta talouttamme kilpailukykyiseen kuosiin.

Vastaväitteenä voi tietenkin sanoa, että olisimme voineet tehdä kuten Saksa eli pitää hintatasomme kurissa. Totta, niin olisimme voineet. Nyt tosin on myöhäistä eikä nykyinen kriisi anna siihen mahdollisuutta. Minun mielestäni meillä ei ole aikaa odottaa kymmentä vuotta tilanteen korjaantumista palkkamaltin kautta. Oma valuutta ja oma rahapolitiikka mahdollistaisi tempun teon suhteellisen kivuttomasti.

Sivumennen sanottuna: Katsokaa Irlantia ja Espanjaa. Suomen kehitys on saman suuntaista, olemme vain muutamia vuosia myöhässä. Ja eikös joku väittänyt että yksikään maa Euroalueella ei ole deflaatiossa? Miksi sitten kutsutaan Irlannin kehitystä?

Advertisements

From → Uncategorized

12 kommenttia
  1. Tuomas permalink

    Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos, http://www.suomenpankki.fi/Reserved.ReportViewerWebControl.axd?ReportSession=h2v3hw55ww42g3byi4o4k2ik&Culture=1035&CultureOverrides=True&UICulture=1033&UICultureOverrides=True&ReportStack=1&ControlID=e0c3050a56d9431eb2568e85df7b3279&OpType=ReportImage&IterationId=4482405853994b2ea11833b08f400208&StreamID=C_43iT1_1

    Ulkomaankauppapainoinen kilpailukykyindikaattori, http://www.suomenpankki.fi/Reserved.ReportViewerWebControl.axd?ReportSession=mlmljk45ogw2ig2sjchvh3mw&Culture=1035&CultureOverrides=True&UICulture=1033&UICultureOverrides=True&ReportStack=1&ControlID=5190c5adde1f4b098a04a485352c3528&OpType=ReportImage&IterationId=ad65410700284ee2904d9cf4a8d84b03&StreamID=C_50iT1_1

    Bkt ja teollisuustueotanto, %-muutos edellisestä vuodesta, http://www.suomenpankki.fi/Reserved.ReportViewerWebControl.axd?ReportSession=hfplk155ahmgdz55ajmwhi55&Culture=1035&CultureOverrides=True&UICulture=1033&UICultureOverrides=True&ReportStack=1&ControlID=2bbdc11a99204184996f13d08df9d286&OpType=ReportImage&IterationId=1621ea5127be4633beaf0cc4ba3b88d3&StreamID=C_36iT1_1

    Kuluttajahintaindeksiin perustuva yhdenmukaistettu kilpailukykyindikaattori (1): kesäkuu 2012

    (ajanjakson keskiarvo, 1999/I = 100)

    Kuluttajahintaindeksiin perustuva yhdenmukaistettu kilpailukykyindeksi on indikaattori, jonka avulla euroalueen maiden hinta- ja kustannuskilpailukykyä voidaan mitata yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti ja joka on myös yhdenmukainen euron efektiivisten valuuttakurssien kanssa. Molemmat on laadittu samojen menetelmien ja tietolähteiden perusteella. Kunkin maan yhdenmukaistettu kilpailukykyindikaattori sisältää kaupan euroalueen ja euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa, mutta euron efektiiviset valuuttakurssit perustuvat kauppaan euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa. Tästä syystä mittarit kuvaavat eri ilmiötä eivätkä ole suoraan vertailukelpoisia. Yhdenmukaistettu kilpailukykyindikaattori täydentää joidenkin kansallisten keskuspankkien julkaisemia muita kilpailukykyindikaattoreita. Näiden laadinta voi perustua eri menetelmiin ja joissakin tapauksissa eri hintamittareihin, jotta maakohtaiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon.

    Euro-alue
    AT
    BE
    CY
    DE
    EE
    ES
    FI
    FR
    GR
    IE
    IT
    LU
    MT
    NL
    PT
    SI

    1 Ajanjakson keskiarvo
    92,4
    93,8
    99,1
    106,0
    88,6
    122,9
    106,7
    92,5
    93,5
    104,2
    104,3
    98,7
    106,0
    105,3
    97,3
    102,3
    100,4

    2 Muutos edellisestä ajanjaksosta, %
    -0,7
    -0,2
    -0,4
    -0,2
    -0,3
    0,1
    -0,3
    -0,3
    -0,4
    -0,3
    -0,7
    -0,3
    -0,4
    -0,4
    -0,5
    -0,2
    -0,2

    3 Vuosimuutos, %
    -6,5
    -2,2
    -3,3
    -2,6
    -3,9
    0,0
    -3,3
    -2,8
    -3,5
    -3,9
    -6,5
    -2,3
    -3,3
    -4,3
    -4,4
    -1,5
    -1,2

    4 Muutos joulukuusta 1998, %
    -9,8
    -7,0
    -1,7
    4,1
    -12,6
    21,2
    6,2
    -9,0
    -7,7
    5,0
    2,2
    -2,2
    4,8
    5,4
    -3,6
    1,6
    -0,5

    Lähde: Euroopan keskuspankki.

    (1) Euroalueen osalta e

  2. Tuomas permalink

    BKT:n deflaattoriin perustuva yhdenmukaistettu kilpailukykyindikaattori (1): 1998 – Q1
    (ajanjakson keskiarvo, 1999 – Q1 = 100)
    BKT:n deflaattoriin perustuva yhdenmukaistettu kilpailukykyindeksi on indikaattori, jonka avulla euroalueen maiden hinta- ja kustannuskilpailukykyä voidaan mitata yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti ja joka on myös yhdenmukainen euron efektiivisten valuuttakurssien kanssa. Molemmat on laadittu samojen menetelmien ja tietolähteiden perusteella. Kunkin maan yhdenmukaistettu kilpailukykyindikaattori sisältää kaupan euroalueen ja euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa, mutta euron efektiiviset valuuttakurssit perustuvat kauppaan euroalueen ulkopuolisten maiden kanssa. Tästä syystä mittarit kuvaavat eri ilmiötä eivätkä ole suoraan vertailukelpoisia. Yhdenmukaistettu kilpailukykyindikaattori täydentää joidenkin kansallisten keskuspankkien julkaisemia muita kilpailukykyindikaattoreita. Näiden laadinta voi perustua eri menetelmiin ja joissakin tapauksissa eri hintamittareihin, jotta maakohtaiset olosuhteet voidaan ottaa huomioon.

    Euro-alue
    AT
    BE
    CY
    DE
    EE
    ES
    FI
    FR
    GR
    IE
    IT
    LU
    MT
    NL
    PT
    SI
    1 Ajanjakson keskiarvo
    96,9
    99,9
    99,1
    98,2
    99,0
    95,8
    96,0
    99,0
    100,0
    99,3
    95,2
    98,1
    98,2
    99,8
    98,2
    97,5
    95,8
    2 Muutos edellisestä ajanjaksosta, %
    -1,7
    -0,5
    0,3
    -0,6
    -0,9
    1,6
    -2,5
    0,6
    -0,2
    -1,3
    -4,5
    -0,6
    -0,9

    -0,8
    0,9
    0,8
    3 Vuosimuutos, %
    -5,1
    -2,0
    -1,7
    0,9
    -4,0
    5,6
    -3,2
    -1,1
    -1,5
    -0,9
    -2,5
    -0,5
    -2,7

    -1,5
    -1,2
    0,9
    4 Muutos 1998 Q4:stä, %
    -6,1
    -0,7
    -2,0
    -4,3
    -2,7
    -3,6
    -5,8
    -2,7
    -1,4
    0,9
    -6,7
    -3,5
    4,3

    -3,3
    -2,3
    -4,9
    Lähde: Euroopan keskuspankki.
    (1) Euroalueen osalta esitetään euron efektiivinen valuuttakurssi 20 kauppakumppanimaahan nähden. Euroalueen maiden osalta esitetään yhdenmukaistettu kilpailukykyindikaattori laskettuna samoihin kauppakumppaneihin ja muihin euroalueen maihin nähden. Positiivinen muutos merkitsee hintakilpailukyvyn heikkenemistä.

  3. Tuomas permalink

    Reaali BKT Suomi, Ruotsi ja euroalue

    BKT asukasta kohden eräissä maissa

  4. HICP-indeksi ja sen pohjalta lasketut arvot ovat minusta aika heikkoja, monesti mainitsemistani syistä.

    Mutta joka tapauksessa meidän kilpailukykymme on heikentynyt hyvin ikävästi eurojäsenyyden aikana. Kieltämättä on totta, että toisenlaisilla sisäisillä ratkaisuilla noin ei olisi käynyt, mutta tapahtuneet tosiasivat nyt vain ovat totta.

  5. Tuomas permalink

    http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/BOFIGraphImageList/24721_FIN.pngx

    Yllä tilastolinkkejä, jotka eivät tue kirjoituksissasi esittämiä väitteitä. Kannattaa tutustua

    • Ensimmäinen linkki ei toimi. Noissa käppyröissä on muutama ilmeinen asia:
      a) kilpailukykymme heikkeneminen noin vuoteen 2010 näkyy noissa kaikissa, eli tukevat
      b) koko euroalue on väärä vertailuryhmä, siksi epäselvää
      c) euron ulkoiseen arvoon vertaaminen on harhaanjohtava verrattaessa esimerkiksi Saksaan

      Toisin sanoen lähettämäsi käppyrät tukevat yksiselitteisesti teesiäni siitä, että kilpailukyky rapautui vuoteen 2010 mennessä. Koko euroalueeseen vartaaminen on huno menetelmä koska emme me keskiarvoa vastaan kamppaile vaan muutamia kilpailijamaita. Ensimmäinen linkki ei muuten toimi.

      Tuomas, kiva että ilmestyitä takaisin, sillä eihän tämä ole hauskaa ilman pientä vänkäämistä.

      • Tuomas permalink

        Eikö Suomen kilpailukykymittarin mukaan nyt olla euroajan alun tasolla?

        Mielestäni ei Ruotsin itsenäisen kruunun hyötyä näy ainakan tilastossa

      • Tuomas permalink

        Tässä linkki joka ei auennut. Toivottasti nyt aukee.

  6. Kannattaa tarkemmin katsoa mitä nuo tilastot näyttävät. Niissä Suomen kilpailukykyä verrataan euron ukoiseen arvoon. Oikea vertailukohta ei ole se vaan suhteellisesti pahimpien kilpailijoidemme kilpailukyky. Verrattaessa meitä esimerkiksi Saksaan on kilpailukykymme romahtanut aika ikävästi.

    Vastaavia johtopäätöksiä on esittänyt muun muassa professori Mika Maliranta EVA:n raportissaan (2011) eli Maliranta, Mika (2011). Suuri kuoppa – Suomen hyvät työllisyysluvut kätkevän tuottavuuden romahduksen. EVA analyysi nro. 18. Maliranta teki analyysinsä hieman toisin kuin minä, mutta tulokset ovat samoja. Samoihin kilpailukyvyn romahtamisen lukuihin on päätynyt myös GnS Economicsin raportti, johon viittaa tuolla: http://wp.me/p2nAur-ih

    Kyllä se Suomen kilpailukuvyn romahtaminen on ihan aito fakta, joka voidaan piilottaa käyttämällä sopivaa viiteryhmää.

    • Tuomas permalink

      SUOMEN KILPAILUKYKY RAPATUI RAJUSTI MARKAN AIKANA

      Koko markan historian aikana on Suomen (viennin ) kilpailukyky täytynyt pelastaa todella useasti rajuillakin devalvaatioilla. Laskun maksoi suomen kansa.

      Ei Suomen vienti heikentynyt eurosta. Syyt ovat muualla. Viimeisten vuosien aikana kilpailukykymme on parantunut, ollen nyt suunnilleen samalla tasolla kuin euroon siirryttäessä.
      Katso kilpailukykylinkki

      Tutkimusten mukaan Suomen vienti on menestynyt euron aikana hieman paremmin kuin mitä olisi pärjännyt markalla.

      Ei Suomen kilpailukyvyn kehitystä pidä verrata vain yhteen maahan.
      Ei sellainen taida olla kovin tieteellistä.

      Voi voi, kuinka voit viitata EVA:n raporttiin. Kyseessä on elinkeinoelämän tarpeisiin räätälöityjä raportteja tekemään perustettu puulaaki.

      EVA:n oman ilmoituksen mukaan on se:
      ~ Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank
      ~ EVA – Elinkeinoelämän Valtuuskunta
      EVA on suomalaisen elinkeinoelämän rahoittama toimija
      JA
      GnS Economicsin raportti myötäilee EVA:N raporttia.
      Tässä raportissa keskitytään vain elinkeinoelämän tarkasteluun.
      Siinä unohdetaan viennin kehityksessä tapaus Nokia, metsä- konepajateollisuuden tuotannon siirtyminen ulkomaille, väestön ikärakenne Suomen ja Ruotsin hallitusten erillaiset painotukset ym.
      Katso linkki vienti toimialoittain

      Suomi on vasta euron aikana saavutanut Ruotsin ja Englannin tason bruttotuotteessa asukasta kohden. Markka-aikana olimme selvästi jäljessä. Katso linlki

      • Olen viimeisiä henkilöitä kieltämään sen, että markka-aikana kilpailukykyämme moneen otteeseen korjattiin devalvaatioilla.

        Mutta metsä- ja konepajateollisuuden kuten monen muunkin teollisuudenalan siirtymisessä pois Suomesta on usein ollut hyvin merkittävänä tekijänä oma kustannustasomme nousu eli kilpailukykymme heikentyminen.

        Sivumennen sanottuna, käyttämäsi SP:n kuva, jossa eri teollisuudenalojen osuudet ovat prosentteina kokonaisviennistä on harhaanjohtava. Pitäisi käyttää euromääräisiä arvoja, sillä vasta silloin nähdää viennin reaaliarvon muutokset. Mikäli vienti puolittuu kokonaisuudessaan ja putoaa ainostaan 30% jollain toimialalla, niin prosenttiosuutena tuon alan vienti näyttää rajusti kasvaneen vaikka onkin rahamääräisesti tipahtanut.

  7. Tuomas permalink

    Kuten tiedät tai ainakin pitäisi tietää niin yrityste siirtyminen Suomesta muualle johtuu aivan muista tekijöistä kuin meidän kustannustasomme noususta eli kilpailukykymme heikentymisestä. Kaikista kehittyneistä läntisistä teollisuumaista on yrityksiä siirtynyt halpatuotantomaihin riippumatta kunkin maan kustannustason noususta.
    En luonnollisestikaan väheksy hintakilpailukyvyn vaalimisen hyvettä. No onhan sillä oma merkityksensä, mutta.ei likikään niin suuri kuin elinkeinoelämä yrittää väittää.

    Hintakilpailukyvyn merkitys vientimarkkinoiden indikaattorina on viime vuosikymmemenen aikana menettänyt merkitystään, korrelaatio on selvästi heikentynyt.

    Ulkomaankaupan erikoistumisrakenteen ja muiden rakenteellisten tekijöiden merkitys on kasvanut. Kauppavirtojen mittaritkaan eivät aiemmalla tarkkuudella kuvaa globalisaatioon liittyvää sopeutumista juuri tuotantoprosessien kansainvälistymisen vuoksi. Voidaankin sanoa, että kansainvälisen työnjaon syventyminen ja tuotantoketjujen yhä suurempi pirstaloituminen on monimutkaistanut kansantalouden kilpailukyvyn määrittämistä ja mittaamista.

    Yleisesti kilpailukyky mielletään maan menestymisenä kansainvälisillä markkinoilla. Reaalisen kilpailukyvyn osatekijät eli tuottavuutta parantavat rakenneuudistukset, tuotteiden laatu, liiketoimintaosaaminen, yms., j on kiistaton vaikutus – etenkin pitkällä aikavälillä- maan tuotantotoiminnan kannattavuuteen ja menestykseen maailmanmarkkinoilla.Toinen, laajempi näkökulma kilpailukykyyn perustuu maan ostovoimaan eli asukasta kohden kerättyyn kansantuotteeseen.Tuottavuuden näkökulmasta olennaista on, että suomalaiset yritykset pystyvät tuottamaan ja kehittä-mään laadultaan korkeatasoisia, korkean arvonlisäyksen tuotteita sekä muuttamaan toimintatapojaan mahdollisimman nopeasti uusien innovaatioiden mahdollistamassa tahdissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kustannuskehityksellä olisi väliä.
    Huomattava on myös, että osa ulkomaankaupan potentiaalista voi jäädä hyödyntämättä Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: