Skip to content

Kun dataa kiduttaa riittävästi, niin lopulta se tunnustaa – kuinka valehdella tilastollisilla menetelmillä

heinäkuu 12, 2012

Paul Krugman on monen muun ohessa huomioinut erittäin tärkeän piirteen hyvin yleisestä tilastollisesta menetelmästä, jota käytetään yleisesti kansantaloudellisessa keskustelussa ja analyyseissä. Kyseessä on Hodrick-Prescott -suodin. Huomio on tärkeä siksi, että moni tämän kriisin yhteydessä käytetty argumentti muun muassa hitaasta talouskasvusta ja vastaavista ilmiöistä asettuu oikeaan valoon kun huomioidaan miten HP-suodin oikeasti käyttäytyy. Krugmanin juttu täällä.

HP-suotimen pitäisi suodattaa kausivaihteluja pois datasta ja näyttää trendi. Mutta mikäli talouden niiaus on kestänyt liian kauan, niin suodin väittää talouden normaalitilaksi lamassa matamista. Toisin sanoen kyseessä on väline, joka väärin käytettynä tuottaa puhdasta roskaa.

Kuten kaikki muutkin talousanalyyseissa käytetyt menetelmät ja välineet, niin HP-suotimen tuottama tulos on parhaimmillaankin niin hyvä kuin analyysin taustalla olevat taloudelliset mallit ja ymmärrys.

Muistan mainiosti kuinka vakuutusmatemaatikkona pitkään toiminut tuttavani kerran sanoi: Kun dataa kiduttaa riittävästi, niin kyllä se lopulta tunnustaa.

Muun muassa osa Suomen pankin ja EKP:n julkaisemista ”suodatetuista” trendeistä voi hyvinkin olla menetelmän arveluttavan käytön tulosta.

Tuollainen datan kiduttaminen arveluttavien taustaodotusten pohjalta on kansantalouden kannalta vaarallista, sillä tulosten perusteella tehdyt päätökset vaikuttavat suurten ihmisjoukkojen elämään.

Advertisements

From → Uncategorized

3 kommenttia
  1. Tuomas permalink

    Ammut todella raskaalla tykistöllä Suomen Pankkia ja EKP:ia. Eikö SP:n työntekijät ole ammattitaitoisia ja ammattiylpeää porukkaa. Tuntuu vaikealta uakoa heidän venyttävän omaatuntoaan niinkui epäilet.
    Tosin eräs jodossa oleva henkilö saatta aiheuttaa sen suuntaisia paineita. Puhun vain Suomen Pankista. EKP:n toiminnasta ei minulla harmaan kirjavintakaan tietoa ja SP:n tuntemuskin on oletusten varassa.

  2. En tainnut sanoa, että olisi, enkä tiedä onko, mutta voi olla. Siis harhaanjohtavaa analyysiä. Esimerkkinä olkoon Krugmanin huomio FED:n tavasta käyttää HP-filtteria. Koska tuon tyyppiset tavat analysoida dataa ovat de facto standardeja, niin en olisi yllättynyt vaikka samantapaista menettelytapaa käytettäisiin. Olen itse myös syyllistynyt samaan, eli siihen, että sovellan jotain menetelmää pahemmin ajattelematta. Lopputuloksena on harhaanjohtavaa tai perätä väärää tietoa.

    Standardimenetelmien vaara on juuri siinä, että tarvittava tapauskohtainen harkinta jää tekemättä. Sovelletaan sokeasti.

    Kyllä sitä tehdään kaikkialla. Siis tuota sokeaa soveltamista, joka johtaa virheellisiin tuloksiin.

    • Tuomas permalink

      Varmasti maapallo on pullollaan vääriä johtopäätöksiä tilastoista jopa tarkoitushakoisesti rakennettuja analyyseja. Tästä olen vankasti samaa mieltä kanssasi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: