Skip to content

Hieman rahan arvosta – mistä fiat-raha saa arvonsa

heinäkuu 11, 2012

Niillä parilla keskustelupalstalla, joilla pyörin, on noussut esiin ajatus siitä, että EKP:n painamille euroille olisi olemassa jonkinlaista reaalimaailman vastinetta. No, mutta, ei tietenkään ole. Euro on ns fiat-raha, minkä vuoksi mitään vastinetta ei yksinkertaisesti ole – ellei vastineeksi lueta fiat-rahan käyttöä. Kommentoin lyhyesti rahan arvoa rajusti yksinkertaistaen – jätän sellaiset yksityiskohdat kuten inflaation ja deflaation pois tarkastelusta että taustalla oleva päämekanismi selviäisi.

Ehkä merkittävin fiat-rahalle arvoa tuova asia on se, että valtio haluaa verot maksettavaksi kyseisellä rahalla. Valtiolla on miehiä, aseita ja vankiloita muusta rekvisiitasta puhumattakaan, minkä vuoksi on yksinkertaisesti tervettä järkeä mieluummin maksaa verot rahalla, joka valtiolle kelpaa, kuin altistua pakkotoimenpiteille.

Ostaessani jotain fiat-rahalla rahani vastaanottaja voi luottavaisena ottaa noita vakuudettomia lappusia vastaan, sillä hän voi maksaa omat veronsa kyseisellä rahalla. Toisin sanoen fiat-rahalla on selvää konkreettista arvoa: sillä välttyy valtion epätoivottavalta mielenkiinnolta ja siitä seuraavilta vaikeuksilta. Siksi valtion veronmaksukeinoksi hyväksymällä fiat-rahalla on todellista arvoa vaikka sillä ei mitään muuta reaalimaailman vastinetta olekaan.

Tämä fiat-rahan taustalla oleva rakenne tekee eurokriisistä ja sen hoidosta niin typerää. Käytämme fiat-rahaa, jonka kanssa operoidaan kuin olisimme kultakannassa. Lisäksi valtiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet veronmaksuvälineeseensä liittyvät valtuudet pois. Valtio ei voi edes kirjoittaa itselleen shekkiä koska lender-of-last-resort -toimijaa ei Euroalueella ole.

Mitä tarkemmin euroa ja sen taustalla olevia sopimuksia miettii, niin sitä pölhömmältä koko euron idea tuntuu.

Advertisements

From → Uncategorized

14 kommenttia
  1. Tuomas permalink

    ”Mitä tarkemmin euroa ja sen taustalla olevia sopimuksia miettii, niin sitä pölhömmältä koko euron idea tuntuu,” kirjoitat

    Sallinet olla eri mieltä. Euro on hyvä idea ellei ellei suorastaan loistava; toteutus on vaan ala-arvoinen.

  2. Hmm… Avaisitko hieman tuota euron ideaa. Siis sitä miksi se on hyvä ellei suorastaan loistava.

    • Tuomas permalink

      Euro on ideana hyvä. Mukaan euroon olisi pitänyt ottaa vain taloudellisesti kyllin vahvoja ja vakaita EU-valtioita. Laajentaminen pikku hiljaa ajan kanssa kun euroon liittyvä uusi valtio on saavuttanut ja pitänyt joitakin vuosia eurokuntonsa yllä.

      Säännöt, säädökset ja rakenteet heti alussa tarpeeksi tiukat ja valvonta kunnossa.
      Ideana euro on hyvä ellei “loistava”. Ainakin minun mielestä.
      Kuten sanoin toteutus on toinen asia.

      Alla muutamia poimiminia lainauksia euron hyödyistä, jotka mielestäni vaikuttavat aidoilta hyödyiltä.
      Saa nähdä saatko muuttamaan mieltani.

      Hyödyt
      – Helpompi kaupankäynti Euroopassa rajojen yli: voin tilata helposti tuotteita vaikkapa Saksasta ilman, että minun tarvitsee huolehtia eri valuutanvaihdosta ja valuuttakursseista. Ennen euroa näiden kulujen osuus on ollut joidenkin arvioiden mukaan noin 20-25 miljardia euroa vuositasolla.
      – Matalammat korot ja ennustettavampi korkokehitys: Euron aikana inflaatio on ollut matala, mikä mahdollistaa matalat korot ja vakaan korkokehityksen.
      – Euro mahdollistaa yritysten monikansallisen yhdistämisen helpommin, kun yritysten ei euroalueella tarvi sopeutua useaan erilaiseen rahapolitiikkaan toimiessaan monessa maassa.
      – Läpinäkyvämmät hyödykkeiden hinnat. Kuluttajien ja yritysten on helpompi arvioida hyödykkeiden kohtuullista hintaa, kun valuuttakursseja ei ole ja muualla euroalueella voimassa olevat hyödykehinnat ovat suoremmin vertailtavissa paikalliseen hintatasoon.
      – Euro on laajemmin tunnustettu valuutta maailmalla ja euro taskussa on paljon helpompi matkustaa ympäri maailmalla kuin markka taskussa.

      Euroopalla varaa olla koordinoimatta talouttaan, kun globaalilla tasolla kauppakilpailussa vastassa on USAn, Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kaltaiset jättimäiset resurssit omaavat taloudet?

      uusia mahdollisuuksia maailmantaloudessa. Yhteinen valuutta houkuttelee EU:n ulkopuolisia maita käymään kauppaa euroalueella, mikä edistää kaupankäyntiä ja investointeja. Järkevän taloudenhoidon ansiosta eurosta tulee hyvä vaihtoehto EU:n ulkopuolisten maiden varantovaluutaksi ja euroalueen vaikutusvalta maailmantaloudessa kasva

      1. Euro on tehnyt hinnoittelusta selkeästi läpinäkyvämpää
      2. Euron käyttöönotto on poistanut valuuttariskin euroalueen sisällä
      3. Taloudellinen aktiviteetti ja investoinnit ovat korkeammalla tasolla
      Euroalueella on ollut vaikutuksia työttömyyteen
      Komission vaikutusarvion mukaan Euroopan taloudelle tulee 100-300 miljardin euron hyödyt kuuden vuoden aikana, kun siirrytään yhtenäiseen euromaksualueeseen, SEPA:an ja sitä myötä avoimeen kilpailuun maksupalveluissa

      . Taloustieteen professoriMatti Pohjola ei kuitenkaan asialle lämpene. Hänen mukaansa Suomi on saanut huomattavaa hyötyä yhteisvaluutta eurosta.
      – Euro on tuonut vakautta Suomen talouteen. Meidän elinkeinorakenne on monipuolistunut.
      – Ennen euroaikaa meitä verrattiin Euroopan reuna-alueisiin, kuten Kreikkaan ja Portugaliin. Nyt euroaikana meitä verrataan Saksaan, Euroopan vahvimpaan talouteen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pohjola kertoo MTV3 Uutisille.
      Hänen mukaansa myös tavallinen suomalainen on hyötynyt eurosta.
      – Se näkyy suoraan ostovoiman kasvuna. Euroaikana Suomi on ylittänyt Euroopan keskimääräisen elintason oikeastaan ensimmäistä kertaa historiansa aikana, Pohjola tähdentää.
      Hänen mukaansa euro on kokenut jo pahimmat kriisinsä. Finanssikriisiä pahempaa kriisiä ei voi enää tulla.
      – No eiköhän ne riskit kaikki riskit ole koettu jo. Ongelma on finanssipolitiikan koordinaatiossa. Jos se saadaan kuntoon nyt näiden ongelmien jälkeen, ehkä sen jälkeen tulee entistä vahvempi euroalue.

  3. Tuomas, puheesi ei ainakaan kansantaloustieteiden näkökulmasta pidä paikkaansa. Kun pudottelet lukuja, ole ystävällinen ja täsmennä, mitä luku tarkoittaa ja/tai mistä se on kotoisin. Esimerkiksi aviosi 20-25 miljardin valuuttavaihtokustannuksista on reilusti yläkanttiin, ja varmasti koskee koko euroaluetta. Jos Suomi säästää valuutanvaihtokustannuksina 250 miljoonaa euroa vuodessa, onko se sen arvoista, että valuuttaliiton pystyssä pysymisestä maksetaan vuodessa miljardeja? Mitä hyötyä on valuuttariskin poistumisella, jos tilalle tulee vastaavasti kasvanut korkoriski ja lisäksi vielä selvitystilariski?

    Voisin omasta puolestani alkaa kumota vaikka yksitellen jokaista noista copypastettamistasi argumenteista, eikä niistä yksikään olisi pystyssä sen jälkeen.

    Suosittelen vilkaisemaan vaikka Krugmanin puheenvuoron aiheesta:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/24/revenge-of-the-optimum-currency-area/

    Toinen hyvä on Simon Johnsonin ”Europe on the Brink” viime vuoden heinäkuulta
    http://www.iie.com/publications/pb/pb11-13.pdf

    Lisäksi suosittelen
    http://streetlightblog.blogspot.com/2011/09/what-really-caused-eurozone-crisis-part.html
    http://streetlightblog.blogspot.com/2011/09/what-really-caused-eurozone-crisis-part.html

    Argumentti ”idea hyvä, toteutus huono” ei ole kestävä. Jos toteutusta ei ole mahdollista eri syistä (poliittiiset tai historialliset tosiasiat) tehdä hyvin, myöskään idea ei ole hyvä.

    • Tuomas permalink

      Kyllä valuutanvaitokustannus koskee varmasti koko euroaluetta. Tiedän myös tilastoja tehtävän kaikkiin tarkoituksiin. Sitä on vain näin maallikkona varsin vaikea aina erottaa miten ja millaisin perustein kukin tilasto on tehty. Sama koskee sinunkin tulkintoja eri tilastoista. Niitäkin voi johdatella alitajuntasi ja mieltymyksesi. Ei yksikään ihminen ole niistä vapaa.
      Mainintasi valuuttariskin tilalle tulleesta korkoriskistä on yksi esimerkki. Kyllä itsenäisen markka valuutan korko olisi jonkun verran nykyistä korkeampi. Ei suomea voi verrata Ruotsiin tässä asiassa.

      Ei kaikki asiat mene kansantalouden sääntöjen mukaisesti.
      Ei idean hyvyyttä poista se, että on poliittisia esteitä. Tarpeeksi vahvat asiaan uskovat poliitikot – mikäli niitä olisi nyt johdossa – olisivat kyenneet ylittämään nämä poliittiset esteet. Tästä on historiassa kyllä esimerkkejä.

      Hienoisesta näkökantojen eroista huolimatta luen edelleenkin juttujasi. Valtaosassa olen hyvinkin samaa mieltä kanssasi.

      Voihan olla, että pystytt apumaan kaikki mainitsemani idet alas

  4. Euro on peliteoreettinen ongelma, ja melkoisen yksinkertainen. Se toimii vain, jos jokin, mikä ei ole koskaan missään toiminut (sisäiset devalvaatiot ja vastaavasti vapaaehtoiset kilpailukyvystä luopumiset eli sisäiset revalvaatiot) äkkiä onnistuisikin. Lisäksi sen pitäisi onnistua lähes kaikissa jäsenmaissa, samanaikaisesti. Lisäksi kukaan ei saisi ryhtyä vapaamatkustajaksi ja huijata.

    Luonnollisesti syvempi, lähes täydellinen integraatio Yhdysvaltain tapaan olisi välttämätöntä. Kuinka monta kreikkalaista lääkäriä olet nähnyt Suomen terveyskeskuksissa töissä?

    Mielestäni edes Jeesus, Churchill ja Ceasar yhdessä eivät onnistuisi tässä peräänkuuluttamassasi johtamishaasteessa. Euro on tuhoon tuomittu hanke, ja tästä varoitettiin aikoinaan. Mutta kun oli näitä toivomiasi asiaansa uskovia poliitikkoja, niin tämmöinen tuli.

    • Tuomas permalink

      Kyllä sisälsiä devalvaatioita on onnistuneesti tehty aivan lähiaikoinakin vielä varsin lähellä meitä; nimittäin Saksaasa ja Virossa.

      Saksan alkutaival eurossa oli karikkoinen. Saksan markka liitettiin euroon vahvalla kurssilla ja Saksan vaihtotase olikin vuosituhannen vaihteessa alijäämäisin vuosikymmeniin. Seuraavan puolen vuosikymmenen aikana Saksassga käytiin läpi varsin tyylipuhdas sisäinen devalvaatio. Kyseessä ei ollut mikään tarkkaan harkittu talouspoliittinen liike vaan lähinnä elinkeinoelämän tarpeista lähtenyt väistämätön kulukuuri.

      Viron sisäinen devalvaatio onnistui – palkkaralli toistaiseksi ohi

      Ei tiiviimmässä yhteisössä ole mitään vahingollista. Maapalloistuminen ja alueiden yhdentyminen vain kiihtyy.

      En ole tavannut yhtään kreikkalaista lääkäriä meidän terveyskeskuksissamme, lukemattoman määrän venäläisiä, virolaisia kuten myös intialaisia jne.
      Näillä lääkäreillä ei liene merkitystä tässä asiassa.

      Ei riitä että on vain asiaan uskovia johtajia, vaan täytyy olla myös vahvoja asiat hallitsevia johtajia.

      En sanonut pelkästään asiaan uskovia johtajia. Sanoin ”Tarpeeksi vahvat asiaan uskovat poliitikot”

      • Saksassa ei tehty sisäistä devalvaatiota. Sisäiseen devalvaatioon kuuluvaa työn nominaalisen hinnan laskemista ei tehty, joten Saksan temppu ei voi olla sisäinen devalvaatio.

        Saksan ”sisäinen devalvaatio” toteutettiin jäädyttämällä palkkakehitys pitkäksi aikaa, jolloin suhteellinen kilpailukyky parani muiden maiden hintatason noustessa nopeammin. -> temppu tarvitsi melkein kymmenen vuotta, pitkä aika näissä kuvioissa.

  5. Kiitos Tyhmis. On käynyt hieman rasittavaksi, kun usarin puheenvuorossa, troolissa, päivälehdissä ja parissa puoluetoimistossa toistetaan tätä samaa rikkinäistä levyä (ihanaa on euro, sisäinen devalvaatio toimii, Saksakin teki sisäisen devalvaation, Hitler nousi valtaan inflaation ansiosta, on kyse vain johtajuudesta)

    Nämä ovat ymmärrettäviä ajatteluvirheitä, mutta edes näiden kumoaminen ei käännä päitä. Se on siis uskonnollista. Itse asiassa yksi ja sama mitä sen on, jumalattoman kalliiksi on tämä kultti tullut maailmantaloudelle.

    Sosialidemokraattien ICBM 🙂

  6. Ai niin, Matti Pohjolasta – kun hän kerran kertoo, että euro on tuonut vakautta Suomelle, mitä hän tarkoittaa? Sitäkö, että vaihtotaseen pelottavat ylijäämät ovat kadonneet, vai sitä, että Suomen Pankilla on kymmenien miljardien saatavat Euroopan Keskuspankkijärjestelmästä, tai sitä, että maksukyvyttömän Kreikan velat on siirretty eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin (Suomen osuus n. 5 miljardia euroa?)

    M. Pohjolalla ei ole koulutuksen, tutkimuksen tai työelämän kautta päivänkään kokemusta finanssimarkkinoista, eikä myöskään valuuttakysymyksistä tai keskuspankkitoiminnasta. Sama kuin mentäisiin kysymään putkimieheltä autonmoottoreista.

    Kun siteerataan, kannattaa lainata asiantuntijaa, eikä sitä ensimmäistä joka on samaa mieltä itsensä kanssa. Tässä yritän olla itsekin tarkkana, ettei omat ennakkokäsitykseni sotke.

    • Tuomas permalink

      Valuutanvaitokustannussäästöt eivät ole suinkaan ainoat hyödyt eikä korkoriski suinkaan kasva, päinvastoin.

      “valuuttaliiton pystyssä pysymisestä maksetaan vuodessa miljardeja?”

      Toistaseksi tuet, joista suurin osa on takauksia, eivät ole maksaneet suomalaisille veronmaksajille sentin senttiäkään Tietysti on riski, että tukia joutuu joskus maksamaan. Sanontasi on varsin harhaanjohtava

      “Se toimii vain, jos jokin, mikä ei ole koskaan missään toiminut (sisäiset devalvaatiot ja vastaavasti vapaaehtoiset kilpailukyvystä luopumiset eli sisäiset revalvaatiot) äkkiä onnistuisikin.”

      Kyllä sisäinen devalvaatio tehtiin onnistuneesti Virosssa, kuten myös Saksassa, joten on toiminut, vastoin väitettäsi

      “Saksassa ei tehty sisäistä devalvaatiota. Sisäiseen devalvaatioon kuuluvaa työn nominaalisen hinnan laskemista ei tehty, joten Saksan temppu ei voi olla sisäinen devalvaatio.”

      Kansantaloustieteen oppikirjoissa ei taida olla määritelmää sisäisestä devalvaatiosta! Käsitteelä
      sisäinen devalvaatio tarkoitetaan sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla.

      Saksassa tehdyt toimenpiteet ovat tämän määrittteen puitteissa. Siis tehty
      sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttivat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen

      ““Saksassa käytiin läpi varsin tyylipuhdas sisäinen devalvaatio”, kirjoittaa OP-Pohjolan Reijo Heiskanen. Onko hän asiantuntija johon voi luottaa?

      Lyhyt kertaus:
      Saksan talous parani palkkamaltilla ja työmarkkinoiden joustoilla.
      Saksalaisten yritysten kilpailukyky parani ja vienti lähti vetämään.
      Ihmiset pystyvät nyt käyttämään rahaa vähittäiskaupassa vähemmän kuin 2005, mutta työttömyysaste on samassa ajassa puolittunut.

      Saksassa palkoista sopimista siirrettiin yritystasolle, kertaluontoiset ja vaihtelevat palkanerät yleistyivät ja sopimusten kattavuus vähentyi. Joustavuus siis lisääntyi. Kansallisen sopeuttamisen oloissa se tarkoitti joustoa alaspäin.

      Myös työmarkkinoiden rakenteita uusittiin. Hartz-reformit lisäsivät työn tarjontaa, koska työttömyysturvan tasoa leikattiin, sen kestoa lyhennettiin ja aktiivista työvoimapolitiikkaa tehostettiin.

      Työmarkkinoista tuli joustavammat irtisanomissuojan heikennysten sekä vuokratyön ja määräaikaisten työsopimusten lisäämisten avulla. Nämä joustot auttoivat Saksaa myös finanssikriisin hoidossa.

      Saksan palkkamaltti, joustot ja työmarkkinoillailla tehdyt rakenteelliset heikennykset alensivat konkreettisesti vuotuista palkkasummaa; puhumattakaan ostovoiman heikennyksestä.

      Ei ole virhe puhua Saksan sisäisestä devalvaatiosta. Käsitettä käytetään yleisesti.

      “Ai niin, Matti Pohjolasta – kun hän kerran kertoo, että euro on tuonut vakautta Suomelle, mitä hän tarkoittaa? Sitäkö, että vaihtotaseen pelottavat ylijäämät ovat kadonneet, vai sitä, että Suomen Pankilla on kymmenien miljardien saatavat Euroopan Keskuspankkijärjestelmästä, tai sitä, että maksukyvyttömän Kreikan velat on siirretty eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin (Suomen osuus n. 5 miljardia euroa?)”

      Ensiksi, kyllä sinun pitää tai, täytyy muuttaa, pitäisi tietää miksi vaihtotaseen ylijäämä on sulannut. Ei se ainakaan eurosta johdu.

      Tehtyjen tutkimisten mukaan Suomen vienti on euroaikana on kehittynyt hieman paremmin, kuin omalla valuutalla olisi ollut.

      Olet ehkä hyvässä lykyssä kuullut USA:sta alkaneesta finanssikriisistä heti perään alkaneesta euroopan velkakriisistä. Ei siinä markka olisi auttanut. Kun kysyntä hiipuu tärkeimmillä vientialueilla, niin ei parhaatkaan myyntitykit auta; varsinkin kun kilpailukyvyssäkin olisi viilaamista väestön vanhenemisongelmineen.

      ”Suomen Pankilla on kymmenien miljardien saatavat Euroopan Keskuspankkijärjestelmästä,”

      Olet kirjoituksissasi sanonut tuntevasi Target2-järjestelmän, niin minäkin uskoin, mutta tämä edellä mainittu lausuma muuttaa käsitykseni.
      Vai kirjoitatko tarkoitushakuisesti Kyllä sinä tiedät mistä Sp:n saatavat EKP:lta muodostuvat pääosiltaan. Ne ovat suomalaisten pankkien tekemiä talletuksia Suomen Pankkiin. Ai niin meinasi unohtua, että on siellä ulkomaisten pakkienkin talletuksia. Talletuksett ovat valtaosaltaan ”yön yli talletuksia”, vähäisemmässä määrin kuukauden pituisia. Talletuksia tekevät vain pankit, joilla on likviditeettiä. Varsin lyhytaikaisina likvidien pankkien tekeminä ne ovat riskittömiä, mikäli ajoit sitä lauseellasi takaa.

      ”Tuomas, puheesi ei ainakaan kansantaloustieteiden näkökulmasta pidä paikkaansa”

      Tyhmyri hyvä, pitääköhän väitteesi kansantaloustieteen näkökulmasta paikkansa. Vai oletko – omaa sanontaasi käyttäen – harjoittanut älyllistä epärehellisyyttä. Tai jotenkin sinnepäin.

      • Tuomas permalink

        Tämä lisäkommenttini tulee vähän myöhään monestakin eri syystä, mitta tässä se on.
        Jäi hieman pois edellisestä

        Kirjoitat:

        “Esimerkiksi arviosi 20-25 miljardin valuuttavaihtokustannuksista on reilusti yläkanttiin”

        Valuutanvaihtokustannukset eivät ole arvioitu yläkanttiin.

        “ Mitä hyötyä on valuuttariskin poistumisella, jos tilalle tulee vastaavasti kasvanut korkoriski ja lisäksi vielä selvitystilariski?”

        Valuutanvaitokustannussäästöt eivät ole suinkaan ainoat hyödyt eikä korkoriski suinkaan kasva, päinvastoin.

        “valuuttaliiton pystyssä pysymisestä maksetaan vuodessa miljardeja?”

        Toistaseksi tuet, joista suurin osa on takauksia, eivät ole maksaneet suomalaisille veronmaksajille sentin senttiäkään Tietysti on riski, että tukia joutuu joskus maksamaan. Sanontasi on varsin harhaanjohtava

        “Se toimii vain, jos jokin, mikä ei ole koskaan missään toiminut (sisäiset devalvaatiot ja vastaavasti vapaaehtoiset kilpailukyvystä luopumiset eli sisäiset revalvaatiot) äkkiä onnistuisikin.”

        Kyllä sisäinen devalvaatio tehtiin onnistuneesti Virosssa, kuten myös Saksassa, joten on toiminut, vastoin väitettäsi

        “Saksassa ei tehty sisäistä devalvaatiota. Sisäiseen devalvaatioon kuuluvaa työn nominaalisen hinnan laskemista ei tehty, joten Saksan temppu ei voi olla sisäinen devalvaatio.”

        Kansantaloustieteen oppikirjoissa ei taida olla määritelmää sisäisestä devalvaatiosta! Käsitteelä
        sisäinen devalvaatio tarkoitetaan sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla.

        Saksassa tehdyt toimenpiteet ovat tämän määrittteen puitteissa. Siis tehty
        sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttivat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen

        ““Saksassa käytiin läpi varsin tyylipuhdas sisäinen devalvaatio”, kirjoittaa OP-Pohjolan Reijo Heiskanen. Onko hän asiantuntija johon voi luottaa?

        Lyhyt kertaus:
        Saksan talous parani palkkamaltilla ja työmarkkinoiden joustoilla.
        Saksalaisten yritysten kilpailukyky parani ja vienti lähti vetämään.
        Ihmiset pystyvät nyt käyttämään rahaa vähittäiskaupassa vähemmän kuin 2005, mutta työttömyysaste on samassa ajassa puolittunut.

        Saksassa palkoista sopimista siirrettiin yritystasolle, kertaluontoiset ja vaihtelevat palkanerät yleistyivät ja sopimusten kattavuus vähentyi. Joustavuus siis lisääntyi. Kansallisen sopeuttamisen oloissa se tarkoitti joustoa alaspäin.

        Myös työmarkkinoiden rakenteita uusittiin. Hartz-reformit lisäsivät työn tarjontaa, koska työttömyysturvan tasoa leikattiin, sen kestoa lyhennettiin ja aktiivista työvoimapolitiikkaa tehostettiin.

        Työmarkkinoista tuli joustavammat irtisanomissuojan heikennysten sekä vuokratyön ja määräaikaisten työsopimusten lisäämisten avulla. Nämä joustot auttoivat Saksaa myös finanssikriisin hoidossa.

        Saksan palkkamaltti, joustot ja työmarkkinoillailla tehdyt rakenteelliset heikennykset alensivat konkreettisesti vuotuista palkkasummaa; puhumattakaan ostovoiman heikennyksestä.

        Ei ole virhe puhua Saksan sisäisestä devalvaatiosta. Käsitettä käytetään yleisesti.

        “Ai niin, Matti Pohjolasta – kun hän kerran kertoo, että euro on tuonut vakautta Suomelle, mitä hän tarkoittaa? Sitäkö, että vaihtotaseen pelottavat ylijäämät ovat kadonneet, vai sitä, että Suomen Pankilla on kymmenien miljardien saatavat Euroopan Keskuspankkijärjestelmästä, tai sitä, että maksukyvyttömän Kreikan velat on siirretty eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin (Suomen osuus n. 5 miljardia euroa?)”

        Ensiksi, kyllä sinun pitää tai, täytyy muuttaa, pitäisi tietää miksi vaihtotaseen ylijäämä on sulannut. Ei se ainakaan eurosta johdu.

        Tehtyjen tutkimisten mukaan Suomen vienti on euroaikana on kehittynyt hieman paremmin, kuin omalla valuutalla olisi ollut.

        Olet ehkä hyvässä lykyssä kuullut USA:sta alkaneesta finanssikriisistä heti perään alkaneesta euroopan velkakriisistä. Ei siinä markka olisi auttanut. Kun kysyntä hiipuu tärkeimmillä vientialueilla, niin ei parhaatkaan myyntitykit auta; varsinkin kun kilpailukyvyssäkin olisi viilaamista väestön vanhenemisongelmineen.

        ”Suomen Pankilla on kymmenien miljardien saatavat Euroopan Keskuspankkijärjestelmästä,”

        Olet kirjoituksissasi sanonut tuntevasi Target2-järjestelmän, niin minäkin uskoin, mutta tämä edellä mainittu lausuma muuttaa käsitykseni.
        Vai kirjoitatko tarkoitushakuisesti Kyllä sinä tiedät mistä Sp:n saatavat EKP:lta muodostuvat pääosiltaan. Ne ovat suomalaisten pankkien tekemiä talletuksia Suomen Pankkiin. Ai niin meinasi unohtua, että on siellä ulkomaisten pakkienkin talletuksia. Talletuksett ovat valtaosaltaan ”yön yli talletuksia”, vähäisemmässä määrin kuukauden pituisia. Talletuksia tekevät vain pankit, joilla on likviditeettiä. Varsin lyhytaikaisina likvidien pankkien tekeminä ne ovat riskittömiä, mikäli ajoit sitä lauseellasi takaa.

        ”Tuomas, puheesi ei ainakaan kansantaloustieteiden näkökulmasta pidä paikkaansa”

        Tyhmyri hyvä, pitääköhän väitteesi kansantaloustieteen näkökulmasta paikkansa. Vai oletko – omaa sanontaasi käyttäen – harjoittanut älyllistä epärehellisyyttä. Tai jotenkin sinnepäin.

  7. “Tuomas, puheesi ei ainakaan kansantaloustieteiden näkökulmasta pidä paikkaansa”

    Tyhmyri hyvä, pitääköhän väitteesi kansantaloustieteen näkökulmasta paikkansa. Vai oletko – omaa sanontaasi käyttäen – harjoittanut älyllistä epärehellisyyttä. Tai jotenkin sinnepäin.

    Mihin kirjoittamaani kohtaan viittaat? En käsittääkseni ole missään kohtaa kirjoittanut lainaamaasi tekstiä. En ainakaan löytänyt sitä. Enkä myöskään paria muuta kohtaa, joita kommentoit, kuten mainintaa keskuspankkijärjestelmästä ja Target2-kuviosta. Ilmeisesti viittasit MoreLiver-kommentoijan tekstiin, mikä olisi ollut mukava näkyä.

    Kritiikki on tervetullutta, mutta toivon minuun kohdistuvan kritiikin syynä olevan minun kirjoittamani tekstin.

    • Tuomas permalink

      Anteeksi huolimattomuuteni. Luin ja kirjoitin tekstit silmälasitta enkä huomannut olla tarkkana kenen kirjoitus kulloinkin on kyseessä. Minä jo vähän ihmettelin. Näin eläkeläisenä täytyy sanoa:”Vanhuus ei tule yksin. Kansantaloustieteeseen viittaus ja Target2 eivät olleet sinun tekstejäsi.Yritän olla tarkempi seuraavilla kerroilla .

      Saksan sisäisestä inflaatiosta juolahti vielä mieleen, että suoranaisia palkanalennuksia myös tehtiin. WV-yhtiöissä mm. alennettiin palkkatasoa, eikä ollut ainoa yritys.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: