Skip to content

Kommentteja muutamiin kuluneen viikon lehtijuttuihin – osa II

heinäkuu 8, 2012

Alexander Stubb on jälleen antanut haastattelun, jonka sisältö olisi ollut hyvä luettaa asiantuntevilla avustajilla ennen kuin tulee oikeasti sanoneeksi mitään. Stubbin juttu löytyy täältä.

Stubbin mielestä vastakkainasettelu kasvun ja säästötoimenpiteiden välillä on ”kertakaikkisen naurettava ja aivan väärä”.

Mitähän tuohonkin sanoisi. No, ilmeisesti Stubbin mielestä kaikkien kriisimaiden kriisinhoito on ollut käsittämätön onnistuminen. Käsittämätöntä se kyllä onkin ollut, mutta ei onnistumista. Uskomatonta miten ”growsterity” on iskostunut ajatuksena vaikka myös IMF:n raportti suoraan kertoo, että poskelleen menee jos säästämistä sovelletaan laskutilanteessa. IMF:n raportti löytyy täältä.

Tuosta IMF:n raportista löytyy myös erinomaisen mielenkiintoista dataa, jonka mukaan säästämisohjelmat toimivat sen verran kuin järkevästi toimivat niissä tapauksissa, joissa valuuttakurssi on ollut kelluva.

Tämän olisi voinut luettaa jollain asiantuntevalla avustajalla ennen lausunnon antamista.

– Vasemmisto uskoo, että kasvu on hallituksen tai EU:n stimuloimaa rahaa, jota voidaan pumpata talouksiin loputtomasti. Minun mielestäni niin ei voi olla. Velkavetoisen kasvun aika on yksinkertaisesti ohi.

Tämä on vähän vaikeampi juttu. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että pelkällä velalla ei voida ostaa kasvua. Syynä on se, että mitkään finanssipuolen elvytysohjelmat eivät voi toimia mikäli keskuspankki ei leiki mukana ja lisää kierrossa olevan rahan määrää.

Mutta on puhdasta roskaa väittää, että rahaa ei voisi pumpata talouksiin ja saada sillä aikaiseksi nominaalista kasvua. Koska NGDP = MV = PQ, niin keskuspankki voi ihan itse päättää miten paljon rahaa taloudessa pyörii. Keskuspankilla on käytännössä rajattomat mahdollisuudet pumpata rahaa talouteen – tosin myös halutessaan imeä sitä pois kuleksimasta. Tämänkin olisi Stubb voinut tarkistuttaa jollain.

On muuten synti ja häpeä, että EKP ei pumppaa Euroalueen talouteen sen tarvitsemaa uutta rahaa. Minusta onkin käsittämätöntä, että poliitikot kuten Stubb jaksavat puhua euron autuudesta kun EKP ei huolehdi mistään muusta kuin syntymävammaisen HICP-mittarin mukaisesta inflaatiosta.

Stubbin mielestä kasvua saadaan kolmesta asiasta: rakennemuutoksista, sisämarkkinoiden vapauttamisesta ja kasvavasta vapaasta kaupasta yhteisen kauppapolitiikan myötä.

– Meidän pitää löytää tasapaino kasvun ja säästötoimenpiteiden välillä. Kyse ei ole vain säästöistä tai kasvusta. Tarvitsemme molempia. Minua kuitenkin turhauttaa, että kasvu olisi muka keksitty viimeisen kolmen kuukauden aikana uudelleen.

No jaa. Olen samaa mieltä rakennemuutoksista, vapauttamisesta ja kaupasta ja muusta sellaisesta. Mutta pidän fiksaatiota säästötoimenpiteiden tarpeesta ja muusta täysin typeränä samalla kun EKP on päästänyt Irlannin tippumaan deflaation puolelle. (Olen ryöstänyt oheisen kuvan aina kiinnostavalta Lars Christenseniltä)

Mikäli usko euroon ja EU:n autuaaksi tekevään vaikutukseen on todellista, niin ennemminkin pitäisi keskittyä siihen, kuinka Euroalue saataisiin toimimaan. Ensimmäisiä askeleita olisi Euroalueen rahapolitiikan muuttaminen edes jollain tavoin toimivaksi. Rakenneuudistukset ja vastaavat ovat hitaita toimenpiteitä, ensiksi pitäisi sammuttaa huonosta rahapolitiikasta johtuva, valtoimenaan riehuva tulipalo ja miettiä paloturvallisuuden parantamista vasta sen jälkeen.

Puheet growsteritystä ovat kuin kuivakukkien asettelua takan reunustalle samalla kun koko talo palaa rahapoliittisen infernon liekeissä.

Advertisements

From → Uncategorized

5 kommenttia
  1. Tuomas permalink

    Kyllä minustakin EKP:n pitäisi näissä olosuhteissa jo kiireesti ryhtyä laajempiin toimenpiteisiin mitä se on tähän mennessä harjoittanut.
    Olisiko sinulla mahdollisuus etsiä löytyykö luotettavia laskelmia mitä yksittäisen valtion ero eurosta maksaisi? Olisi kiinnostava ja ajankohtainen aihe. Tuomas

    • Luotettavia laskelmia eroamisen kustannuksista? Pistit pahan. Näkemäni laskelmat ovat pääasiassa joko aika kevyillä eväillä tehtyjä tai sitten suljetuissa kirjekuorissa välitettäviä eli luottamuksellisia. Katson mitä julkisesti saatavilla olevaa kohtuuvaivalla löytyisi.

      Kannattaa muistaa, että eurojäsenyyden kustannukset ovat jatkuvia mutta eron kustannukset kertaluonteisia.

      Yritän palata asiaan lähipäivinä.

  2. Tuomas permalink

    Odottelen jännityksellä ja mielenkiinnolla tietoja.

    Hieman olen, ainakin näin ennakkoon, erimieltä eron vain kertaluontoisista kustannuksista. Ainakin näin äkkiä ajatellen luulisi pitkävaikutteisia kustannuksia olevan.

    Vaikka sinulla eurosta eron kellot kilkattavat pääkopassasi, niin muistathan olla kriittinen ja puolueeton, sillä onhan asia erinomaisen tärkeä.

    • Lupaan olla täysin tarkoitushakuinen ja asenteellinen. Mutta vakavasti ottaen, hyvä data suuntaan tai toiseen olisi erinomaisen terkeä juttu. Katson mitä löytyy. En lupaa välitöntä ulostuloa asian kanssa. Loma vähän heikentää toimintaedellytyksiä kun ei voi pyytää ketään kaivamaan itselleen dataa.

  3. Uutta talousajattelua permalink

    Omat kauppatieteen opintoni keskittyivät lähinnä markkinointipuolelle, mutta pieni viritys on pyörinyt mielessä eurokriisin suhteen. Ompi sen verran innovatiivinen, että ei varmaankaan toimi mutta joku fiksuista täällä voisi kertoa miksi ei?

    Osan inspiraatiosta olen saanut tätä blogia seuraamalla ja kuten totesit, nyt tarvitsisi välittömästi sammuttaa tulipalo(t) ja sitten pohtia sitä paloturvallisuutta.

    Sekä tulipalon että paloturvallisuuden suhteen suurin ongelma taitaa olla euroalueen jäsenten keskinäinen epäluottamus, mikä ei perusteetonta olekaan. Ratkaisun tulisi olla sellainen, että molemmat leirit kokisivat hyötyvänsä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

    Kuten olet esittänytkin useasti, ainoa taho joka voi ratkaista on EKP. Tässä mallissani sen mandaattia on hieman laajennettu.

    Eli: EKP ilmoittaa, että se maksaa kaikkien eurojäsenten kaiken valtionvelan sitä myötä kuin se erääntyy. Sopinee hyvin monille etelän maille. Mutta seuraavalla kaavalla: otetaan verrokiksi maa, jolla velkaa on eniten per kansalainen ja oletetaan laskutoimitusten helpottamiseksi hypoteettisilla luvuilla, että sitä olisi eniten vaikka Kreikalla, esimerkiksi 20000e per nokka. Ja vähiten Suomella, 5000e per pottunokka. EKP maksaa molemmat siten, että lainaa summat maille 1000 vuoden maksuajalla, zerokorolla ja bullettina, eli käytännössä writeoff.

    Kreikka nyt siis ”velaton” 1000 vuotta. Suomalaiset tätä vähän empisivät, mutta ilme varmaan kirkastuisikun lainataan Suomelle samoilla säännöillä vielä päälle tuo erottava 15000 euroa kansalaista kohden, siis annetaan ilmaista rahaa. Voila: tulipalot sammutettu.

    Kohta 2: kun nyt EKP hoiti piikin, niin jatkossa valtioiden velkaantuminen muille kuin EKP:lle kielletään. Kaikki saavat vuosittain sen 3-5% BKT:sta mikä on sallittua (samalla, edullisehkolla lainasäännöllä kuin kohdan 1 lainat) ja ne joilla ei vajetta ole, saavat rahan muuten vain.

    Tässä perusajatus. Suurin ongelma taitaa olla se, että eräillä kohdassa 1 kompensaatiota saavilla mailla olisi aika paljon ylimääräistä. Tämän käyttämisessä pitäisi olla tietysti säännöt, eli ei voi jakaa kadulla kansalle tai asfaltoida Lappia, vaan pitää laittaa johonkin infrainvestointeihin. Luulisi talouden lähtevän mukavasti käyntiin.

    Lisäksi koska kohdan 2 mukaisesti yksityinen pankkijärjestelmä syrjäytettäisiin valtionlainamarkkinoilta kokonaan, niin kuvittelisi pankkiirien myöntävän lainoja mieluusti myös yrityksille.

    Ikiliikkuja täten keksitty. Toki monessa säännössä olisi viilaamista, mutta eikös tämän mallin suurin ongelma olisi tuon kompensaatiota saavien pohjoisvaltioiden rahasäkkien aiheuttama megadevalvaatio ja hyperinflaatio? Kuinka paljon näitä ilmiöitä esiintyisi ja olisiko kuitenkin koittamisen arvoista?

    Kutsun mallia zimbabwelais-utopistiseksi. Mutta kyllä se taitaisi ainakin sen ”riittävän iso bazooka”-kriteerin täyttää?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: