Skip to content

Kommentteja muutamiin kuluneen viikon lehtijuttuihin – osa I

heinäkuu 8, 2012

Olen harvemmin kommentoinut yksittäisiä lehtijuttuja mikäli niiden taustalla ei ole jotain mielestäni tärkeää ilmiötä. Nyt päättyvällä viikolla oli kuitenkin joukko juttuja, joiden kommentoinnin katson aiheelliseksi.

Paavo Rautio kirjoittaa Helsingin Sanomien pääkirjoitusosastolla 6.7.2012, että Mitä sanoit, kun euro leivottiin? Omalta osaltani täytyy myöntää, että pidin euroa hyvänä juttuna. Valitettavasti kyse oli siitä, että en ollut ajatellut asiaa loppuun saakka.  Mikäli olisin ajatellut, niin olisin tajunnut, että ongelmia olisi luvassa muun muassa siksi, että Euroalue ei todellakaan ole OCA.

Rautio kirjoittaa:

Jos jul­ki­sen val­lan pi­täi­si ta­val­la tai toi­sel­la el­vyt­tää, niin mi­kä se ”­jul­ki­nen val­ta” Eu­roo­pas­sa oli­si? Ne maat, jot­ka ovat krii­sis­sä, ei­vät saa mark­ki­noil­ta ra­haa sie­det­tä­vil­lä ko­roil­la – ei­vät el­vyt­tä­mi­seen ei­vät­kä mui­hin­kaan tar­koi­tuk­siin.

Hal­paa lai­na­ra­haa saa­vat taas ei­vät suos­tu lap­pa­maan ra­haa krii­si­mail­le, jos pus­sin poh­jaa ei ole ku­rot­tu um­peen eli jos avus­tet­ta­van maan hal­li­tus ei ole muut­ta­nut ta­lous­po­li­tiik­kan­sa suun­taa ja teh­nyt ra­ken­teel­li­sia sääs­tö­jä – siis Krug­ma­nin ”­ran­gais­tuk­sik­si” lei­maa­mia rat­kai­su­ja.

Se julkinen valta, jonka pitäisi elvyttää tässä tilanteessa, on luonnollisesti keskuspankki eli EKP. Keskuspankki voi tehdä tempun joko setelirahoittamalla suuria ja pitkäkestoisia investointihankkeita tai jotain epäkonventionaalista temppua käyttäen. Joka tapauksessa Euroalueen talous pitäisi potkukäynnistää.

Rautio jatkaa

Oli vai­kea us­koa, et­tä ta­lous­liit­toon tu­li­si mu­kaan mai­ta, jot­ka sii­pei­le­vät vah­vo­jen ta­lous­mai­den luo­man va­kau­den tur­vas­sa ja an­ta­vat hal­van lai­na­ra­han kas­vat­taa kup­laa. Et­tä päät­tä­jien jou­kos­sa on nii­tä, jot­ka tie­toi­ses­ti va­leh­te­le­vat ja an­ta­vat ta­lou­den ly­hyen ai­ka­vä­lin etu­jen vuok­si pit­kän ai­ka­vä­lin kil­pai­lu­ky­vyn lui­sua. Et­tä pis­sa­taan hou­suun pak­ka­sel­la, jot­ta tu­li­si – het­kek­si – läm­min.

Koko Euroalueen rakentaminen ilmeisesti perustui eräänlaiseen itsepetokseen ja taloudellisten perusilmiöiden tahalliseen unohtamiseen. Mitenkään muuten ei ole selitettävissä se, että EKP:n mandaatti on yksiulotteinen, Euroalueella ei ole lender-of-last-resort –toimijaa, EKP:n HICP-inflaatiomittari on syntymävammainen ja kaikki OCA:n teoreettiset piirteet jätettiin huomiotta aluetta rakennettaessa.

Ko­ko­nais­ku­va oli kui­ten­kin, et­tä kun il­man to­del­lis­ta ta­lous­liit­toa ja sen oh­jaus­me­ka­nis­me­ja si­dot­tiin yh­teen ta­lou­del­li­sel­ta ja ta­lous­po­liit­ti­sel­ta suo­ri­tus­ky­vyl­tään se­kä ta­lous­mo­raa­lil­taan ai­van eri­lai­sia mai­ta, syn­tyi ko­ko jär­jes­tel­män ta­soi­nen epä­sym­met­ri­nen sok­ki, kas­va­vien va­jei­den liit­to.

Krug­ma­nin ve­too­mus­ta ei ole suun­nat­tu toi­mit­ta­jil­le, mut­ta vaik­ka oli­si­kin, en pa­ni­si sii­hen ni­meä­ni. Ei tä­mä ai­na­kaan löy­sem­mäl­lä ta­lous­po­li­tii­kal­la oi­ke­ne.

Mitähän Rautio tarkoittaa löysemmällä talouspolitiikalla? Euroalueen finanssipolitiikka on ollut löysähköä mutta rahapolitiikka tolkuttoman kireää kuten kierrossa olevan rahan määrän kehityksestä on nähtävissä. Pysyviä finanssipuolen menoautomaatteja ei tässä tilanteessa kannata rakentaa, siitä olen samaa mieltä. Mutta tässä tilanteessa juuri löysempi rahapolitiikka on se mitä tarvittaisiin.

On sinänsä hienoa muistaakseni varsin EU- ja euromyönteinen toimittaja edes hieman epäilee aikaisemmin puoltamiaan päätöksiä.

Yllättävää on se, että satu vastuuttomista PIIGS-maista on lyönyt hyvin läpi (no, Kreikka on sitten oma lukunsa) ja varsinaiset syyt koko kriisiin jäävät huomiotta. Tämän kriisin vastuuttomimmat toimijat valitettavasti löytyvät Frankfurtista ja Brysselistä.

Ehkä Rautio voisi kirjoittaa taustoittavan artikkelin rahapolitiikan roolista tämän kriisin synnyssä ja pitkittymisessä.

Mainokset

From → Uncategorized

5 kommenttia
  1. Tuomas permalink

    ”Krug­man an­taa ym­mär­tää, et­tä muu­ta­mil­le mail­le sääs­tö­oh­jel­mat ovat enem­män­kin ran­gais­tus kuin kai­vat­tu ta­lous­po­li­tii­kan suun­nan kor­jaus,” kirjoitti Rautio.

    Vaikeatahan on toisen ajatuksia tuntea, mutta mielestäni Rautio tarkoitti kriisivaltioille vaadittuihin rakennemuutoksiin budjettialijäämien supistamista kommentillaan ”Ei tä­mä ai­na­kaan löy­sem­mäl­lä ta­lous­po­li­tii­kal­la oi­ke­ne.”
    Tuomas

    • No jaa, minusta tuo Raution kommentti liittyi Krugmanin säästökampanjoita koskeviin ajatuksiin. Krugman esittää velkaelvytystä koko Euroalueelle. Voit kyllä olla oikeassa.

      Rakenteelliset uudistukset ovat kyllä tarpeen, sillä eikös Espanjassa ollut noin 8% työttömyys pitkän nousukauden loppuvaiheessa? Moinen kertoo aika paljon maan työmarkkinoista.

  2. Tuomas permalink

    http://newsroom.nordea.com/fi/author/rogerwessman/

    yllä olevassa linkissä on Roger Wessmanin kirjoitus kriisimaista ja Suomesta. Lähinnä hän käsittelee Espanjan taloutta.
    Otsikko on: Kaksi suomalaista myyttiä eurokriisistä.

    • Ainakin noin pikaisesti luettuna tuo tuntui tukevan minunkin sanoaa asiaa:
      a) Monen kriisimaan taloutta ei hoidettu holtittomasti.
      b) Oma rahapolitiikka on aika mainio juttu.

      Vai ymmärsinkö väärin?

  3. Tuomas permalink

    Tällä kerralla ymmärsit oikein. Ehkä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: