Skip to content

Saksan kokonaissaatavat PIIGS-maista eivät ole kasvaneet, ne ovat vain vaihtaneet paikkaa – Saksa pelastaa omaa talouselämäänsä toisten rahoilla ja onnistuu siinä

kesäkuu 27, 2012

Monessa yhteydessä usea blogisti ja jopa ns ”vakavasti otettava talousasiantuntija” on jaksanut kirjoittaa kaikenlaista muun muassa Target2-saatavista. Olen aikaisemmissa viesteissäni kirjoittanut siitä miksi Target2-saatavista aikaiseksi saatu kouhkaaminen on ollut roskaa, mutta nyt törmäsin oikein hauskaan dataan siitä kuinka Saksan ja saksalaisten saatavat jakautuvat.

Pitäkää tuoleistanne kiinni, sillä data on karua katsottavaa ja asettaa koko Target2-keskusteluun ihan uusia ulottuvuuksia.

Toisin sanoen Saksa on onnistunut pienentämään yksityisen sektorinsa (pankkien ja yritysten sekä mitä todennäköisesti myös yksityishenkilöiden) riskejä suorastaan dramaattisesti. Samanaikaisesti nuo riskit ovat muuttuneen Bundesbankin taseessa näkyviksi Target2-saataviksi.

Todellisuudessa Saksalle on käynyt tässä hyvin. Koska Bundesbank kykenee kovan paikan tullessa luomaan lisää rahaa, niin yksityiset riskit on nyt häivytetty Saksan taloudesta ja siirretty painokoneella ratkaistaviksi. Myös Suomi on osallistunut aktiivisesti Saksan riskialttiiden sijoitusten riskien pienentämiseen. Hyvä Suomi. Saksan talouden pitäisi kiittää.

Toisin sanoen Saksalle on pankkihölkästä ja muun muassa Suomen iloisesta antamisesta tullut lopputuloksena vaarallisten riskien raju väheneminen. Itse asiassa Saksan politiikka ei tässä valossa niin hölmöltä ja käsittämättömältä vaikuta. Varmistetaan oman talouselämän riskienhoito. Se nyt on vain ikävä juttu jos joku Suomi menettää samassa paljon rahaa ja joutuu korottamaan veroja.

Aika näppärää. Saksalta siis.

Mainokset

From → Uncategorized

5 kommenttia
  1. Tuomas permalink

    Mielestäni olet nyt ajatuksinesi harharetkillä.
    Lue alla olevissa linkeistä löutyvät Target2 jututt.

    http://newsroom.nordea.com/fi/author/rogerwessman/

    http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/tuomas_saarenheimo/Pages/default.aspx?person=Saarenheimo,%20Tuomas

    Suomen Pankin maksujärjestelmäsaatavat heijastavat vahvaa luottamusta pohjoismaisiin pankkeihin

    2012-05-02 13:44 | Roger Wessman
    Viime päivinä on julkisuudessa riepoteltu Suomen Pankin yli 50 miljardiin euroon paisuneita saatavia euroalueen kriisimaiden keskuspankeilta TARGET-maksujärjestelmän kautta. Asiantuntijat varoittelivat, että saatavista voi tulla suuria luottotappioita euroalueen hajotessa. Mistä oikeastaan on kysymys?
    Niin sanottu TARGET-velka ei ole mikään salainen luotonantokanava, jonka kautta suomalaisten rahat lainataan kriisimaihin. Kyseiset saatavat keskuspankkien välillä ovat yksinkertaisesti peilikuva siitä, että Euroopan keskuspankki on kasvattanut luotonantoa kriisimaiden pankeille. Keskuspankin TARGET-velan suuruus kertoo siitä, missä määrin eri maiden pankkijärjestelmät ovat turvautuneet keskuspankkirahoitukseen.
    Kuvio menee suurin piirtein näin: eurokriisin kärjistyessä sijoittajat ovat siirtäneet rahojaan kriisimaiden pankeista turvallisempiin maihin. Kriisimaiden pankit ovat ottaneet lainaa Euroopan keskuspankilta oman maan keskuspankin kautta pystyäkseen maksamaan rahoja tallettajille ja muille rahoittajille, jotka vetävät rahansa pois. Vastaavasti turvallisina pidetyissä maissa pankit ovat tallettaneet sisään virtaavan rahan Euroopan keskuspankkiin oman maan keskuspankin kautta. Kriisimaiden keskuspankeille syntyy siten maksujärjestelmässä teknisesti velka ja turvamaiden keskuspankeille saatava.
    Velka keskuspankkien välillä on periaatteessa tekninen siitä syystä, että lähtökohtaisesti koko eurojärjestelmä kantaa myönnettyjen luottojen luottoriskin ja vastaa talletuksien takaisinmaksusta. Kansalliset keskuspankit toimivat ensisijaisesti luottojen ja talletusten välittäjinä. Eli jos espanjalaiselle pankille myönnetystä lainasta syntyy luottotappioita, kaikkien maiden keskuspankit jakavat tappion omistusosuutensa mukaan. Tappioriski on siis todellinen, mutta se ei ole riippuvainen keskuspankkien välisen maksujärjestelmäsaatavan suuruudesta.
    Jos joku maa jättäisi euron, neuvottelukysymykseksi jäisi se, miten sen maan pankit hoitavat velkansa EKP:lle. Mitä todennäköisimmin tästä tulisi luottotappioita, jotka oletettavasti jaettaisiin EKP:n jäljelle jäävien osakkaiden kesken omistusosuuksien mukaisesti. Edelleenkään TARGET-saatavien määrällä ei ole sinällään merkitystä.
    Suomen Pankin saatavat eivät myöskään heijasta sitä, että Suomen Pankki olisi lainannut omista varoistaan muille keskuspankeille. Suomen Pankki on vain välittänyt pankkien tallettamat rahat eteenpäin. Suomen pankin kohdalla summa on suhteellisen suuri, koska Suomi on ainoa Pohjoismaa euroalueella, ja kaikkien Pohjoismaiden pankkien talletukset kanavoituvat siten Suomen kautta. Kun pohjoismaisia pankkeja on nähty turvasatamana, niiden rahoitustilanne on poikkeuksellisen hyvä.
    Jos pankit haluavat nostaa talletuksensa, rahat tulevat eurojärjestelmän yleisistä varoista, ei Suomen Pankin varoista. Huoli TARGET-järjestelmän veloista liitetään siten ainoastaan siihen hyvin hypoteettiseen tilanteeseen, jossa koko eurojärjestelmä hajoaisi. Miten keskuspankkijärjestelmän tappioita jaettaisiin, on silloin vain yksi monesta avoimesta kysymyksestä.
    TARGET-saatavat kertovat siis yksinkertaistaen siitä, kuinka paljon saatavia kunkin maan rahoitusjärjestelmällä on Euroopan keskuspankkijärjestelmältä. Se on siten yksi muistutus siitä, että tässä kriisissä kaikki euromaat ovat samassa veneessä. Kaikilla on silloin hyvä syy estää laivaa uppoamasta, sillä jos eurolaiva uppoaisi, olisimme kaikki hyytävän kylmässä vedessä.
    Tagitpääekonomisti, Roger Wessman

    Etusivu > Suomen Pankki > Ajankohtaista > Blogit > Tuomas Saarenheimo > Suomen Pankki ei tue salaa kriisimaita Tulostus-
    versioKuuntele sivu
    Tuomas Saarenheimo
    Suomen Pankki ei tue salaa kriisimaita

    9.3.2012 | Saarenheimo, Tuomas
    ​Taloussanomat kirjoitti 7.3. eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien välisten maksujärjestelmäpositioiden kasvusta1. Kirjoituksessa viitattiin kriisimaista tapahtuvaan yksityisen pääoman ulosvirtaukseen, josta syntyvää aukkoa täyttävät ”Saksan, Suomen ja muutaman muun ylijäämämaan keskuspankit minkä ehtivät pumppaamalla EKP:n kautta uutta keskuspankkirahaa tilalle.” Taloussanomat päätteli, että ”Suomen Pankki maksaa mukisematta”.
    Kirjoitus perustuu väärinymmärrykseen, joka on syytä oikaista.

    Kuten Taloussanomat on Suomen Pankin julkaisemasta taseesta havainnut, Suomen Pankin asema keskuspankkien välisessä Target 2 -maksujärjestelmässä on ollut vahvasti positiivinen. Tarkkaan ottaen Suomen Pankilla oli helmikuun lopussa maksujärjestelmäsaatavia runsaan 45 miljardin euron edestä ja muita keskuspankkien välisiä saamisia noin 5 miljardin euron verran. Ei olisi yllätys, jos saamiset tästä vielä kasvaisivat EKP:n jälkimmäisen kolmen vuoden lainaoperaation seurauksena.

    Virheellinen sen sijaan on Taloussanomien käsitys siitä, miten tämä saatava on syntynyt. Suomen Pankki ei ole ”pumpannut EKP:n kautta” uutta keskuspankkirahaa kriisimaihin. Näin ei ole tehnyt myöskään Saksan Bundesbank eivätkä muut ylijäämäiset keskuspankit. Suomen Pankin maksujärjestelmäsaatavat eivät ole perua Suomen Pankin EKP:lle antamista lainoista tai muista maksuista.

    Suomen Pankin maksujärjestelmäsaatavat syntyvät, kun Suomen Pankin vastapuolet eli Suomessa toimivat pankit tallettavat ylimääräisiä varojaan Suomen Pankkiin. Tällaisia talletuksia Suomen Pankissa oli helmikuun lopussa noin 50 miljardia euroa. Summa on lähellä Suomen Pankin maksujärjestelmäsaatavia, mikä ei ole sattumaa.

    Kun Suomen Pankin vastapuolena toimiva pankki tekee Suomen Pankkiin talletuksen, tämä talletus kirjataan Suomen Pankin taseeseen velkapuolelle taseen kohtaan 2 ”rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat”. Jotta tase olisi tasapainossa, tehdään saatavapuolelle vastaavan suuruinen lisäys kohtaan 9.4, ”TARGET-järjestelmään liittyvät saamiset”. Näin Suomen Pankin maksujärjestelmäsaamiset ovat kasvaneet Suomessa toimivien pankkien käyttäytymisen seurauksena2.

    Olennaista on ymmärtää, että tähän maksujärjestelmäsaamisten muutokseen ei sisälly mitään Suomen Pankin tekemää erillistä päätöstä tai varallisuuden siirtoa. Se on automaattinen seuraus Suomen Pankin vastaanottamasta talletuksesta, jollaisten tekemiseen Suomessa toimivilla pankeilla on oikeus. Suomen Pankki ei siis ole ”laittanut peliin” euroakaan siinä mielessä kuin Taloussanomat väittää.

    Ainoa tapa, jolla Suomen Pankki voisi estää maksujärjestelmäsaamistensa kasvun, olisi kieltäytyä vastaanottamasta talletuksia Suomessa toimivilta pankeilta. Tähän Suomen Pankilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Talletusten vastaanotto on keskeinen osa EKP:n rahapoliittista kehikkoa kaikissa euroalueen maissa, ja Suomen Pankilla on lakisääteinen velvollisuus toimeenpanna EKP:n rahapolitiikkaa.

    Juuri tästä syystä keskuspankkien Target-positioiden ruotiminen on hedelmätöntä ja niiden tulkitseminen aktiivisiksi tukipäätöksiksi virheellistä. Niihin ei itsessään kohdistu mitään päätöksentekoa, vaan ne ovat luonteeltaan heijastuma taseen muihin osiin kohdistuvista päätöksistä. Näitä aitoja päätöksenteon kohteita, joista eurojärjestelmän riskit määräytyvät, ovat rahapoliittisten operaatioiden määrä ja luonne, näihin operaatioihin sovellettava vakuuspolitiikka sekä vastapuolien valintaan sovellettavat kriteerit. Kriisiaikoina listaan kuuluu myös kansallisten keskuspankkien antama hätärahoitus (ns. ELA-rahoitus).

    Tästä syystä Suomen Pankki – samoin kuin Bundesbank Saksassa – on pyrkinyt ohjaamaan keskustelua niihin päätöksiin ja toimiin, joiden seurauksena keskuspankkien riskit todellisuudessa syntyvät. Ja siksi Suomen Pankki on viestinnässään eduskunnan valiokunnille ja eduskuntaryhmille säännöllisesti käsitellyt myös rahapolitiikasta ja sijoitusvarallisuudesta koituvia riskejä.

    Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti EKP:n rahapolitiikan valmisteluun, ja Suomen Pankin pääjohtaja on EKP:n neuvoston jäsenenä mukana tekemässä EKP:n päätöksiä. Suomen Pankin toimintaperiaate eurojärjestelmän yhteistyössä on, että asioihin pyritään vaikuttamaan aktiivisesti valmistelussa ja päätöksenteossa. Kun asioista on päätetty, ne pannaan toimeen, eikä niiden tehoa heikennetä ”mukisemalla” jälkikäteen julkisuudessa.

    1Jan Hurri ”Saksaa jo hirvittää, Suomi maksaa mukisematta”, Taloussanomat 7.3.2012.
    2Katso myös Mika Pösön 13.10.2011 tällä sivustolla julkaistu blogi ”Suomalaisten pankkien lisääntynyt maksuvalmius on kasvattanut Suomen Pankin tasetta”.

    Aihealue: Rahapolitiikka, Suomen Pankki, Velkakriisi
    ​Tuomas Saarenheimo on rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö sekä EKPJ:n rahapolitiikan komitean jäsen.

    tuomas.saarenheimo(at)bof.fi

  2. Tuomas permalink

    Mielestäni ajatuksesi ovat haharetkellä.

    uomen Pankin maksujärjestelmäsaatavat heijastavat vahvaa luottamusta pohjoismaisiin pankkeihin

    2012-05-02 13:44 | Roger Wessman
    Viime päivinä on julkisuudessa riepoteltu Suomen Pankin yli 50 miljardiin euroon paisuneita saatavia euroalueen kriisimaiden keskuspankeilta TARGET-maksujärjestelmän kautta. Asiantuntijat varoittelivat, että saatavista voi tulla suuria luottotappioita euroalueen hajotessa. Mistä oikeastaan on kysymys?
    Niin sanottu TARGET-velka ei ole mikään salainen luotonantokanava, jonka kautta suomalaisten rahat lainataan kriisimaihin. Kyseiset saatavat keskuspankkien välillä ovat yksinkertaisesti peilikuva siitä, että Euroopan keskuspankki on kasvattanut luotonantoa kriisimaiden pankeille. Keskuspankin TARGET-velan suuruus kertoo siitä, missä määrin eri maiden pankkijärjestelmät ovat turvautuneet keskuspankkirahoitukseen.
    Kuvio menee suurin piirtein näin: eurokriisin kärjistyessä sijoittajat ovat siirtäneet rahojaan kriisimaiden pankeista turvallisempiin maihin. Kriisimaiden pankit ovat ottaneet lainaa Euroopan keskuspankilta oman maan keskuspankin kautta pystyäkseen maksamaan rahoja tallettajille ja muille rahoittajille, jotka vetävät rahansa pois. Vastaavasti turvallisina pidetyissä maissa pankit ovat tallettaneet sisään virtaavan rahan Euroopan keskuspankkiin oman maan keskuspankin kautta. Kriisimaiden keskuspankeille syntyy siten maksujärjestelmässä teknisesti velka ja turvamaiden keskuspankeille saatava.
    Velka keskuspankkien välillä on periaatteessa tekninen siitä syystä, että lähtökohtaisesti koko eurojärjestelmä kantaa myönnettyjen luottojen luottoriskin ja vastaa talletuksien takaisinmaksusta. Kansalliset keskuspankit toimivat ensisijaisesti luottojen ja talletusten välittäjinä. Eli jos espanjalaiselle pankille myönnetystä lainasta syntyy luottotappioita, kaikkien maiden keskuspankit jakavat tappion omistusosuutensa mukaan. Tappioriski on siis todellinen, mutta se ei ole riippuvainen keskuspankkien välisen maksujärjestelmäsaatavan suuruudesta.
    Jos joku maa jättäisi euron, neuvottelukysymykseksi jäisi se, miten sen maan pankit hoitavat velkansa EKP:lle. Mitä todennäköisimmin tästä tulisi luottotappioita, jotka oletettavasti jaettaisiin EKP:n jäljelle jäävien osakkaiden kesken omistusosuuksien mukaisesti. Edelleenkään TARGET-saatavien määrällä ei ole sinällään merkitystä.
    Suomen Pankin saatavat eivät myöskään heijasta sitä, että Suomen Pankki olisi lainannut omista varoistaan muille keskuspankeille. Suomen Pankki on vain välittänyt pankkien tallettamat rahat eteenpäin. Suomen pankin kohdalla summa on suhteellisen suuri, koska Suomi on ainoa Pohjoismaa euroalueella, ja kaikkien Pohjoismaiden pankkien talletukset kanavoituvat siten Suomen kautta. Kun pohjoismaisia pankkeja on nähty turvasatamana, niiden rahoitustilanne on poikkeuksellisen hyvä.
    Jos pankit haluavat nostaa talletuksensa, rahat tulevat eurojärjestelmän yleisistä varoista, ei Suomen Pankin varoista. Huoli TARGET-järjestelmän veloista liitetään siten ainoastaan siihen hyvin hypoteettiseen tilanteeseen, jossa koko eurojärjestelmä hajoaisi. Miten keskuspankkijärjestelmän tappioita jaettaisiin, on silloin vain yksi monesta avoimesta kysymyksestä.
    TARGET-saatavat kertovat siis yksinkertaistaen siitä, kuinka paljon saatavia kunkin maan rahoitusjärjestelmällä on Euroopan keskuspankkijärjestelmältä. Se on siten yksi muistutus siitä, että tässä kriisissä kaikki euromaat ovat samassa veneessä. Kaikilla on silloin hyvä syy estää laivaa uppoamasta, sillä jos eurolaiva uppoaisi, olisimme kaikki hyytävän kylmässä vedessä.
    Tagitpääekonomisti, Roger Wessman

    http://newsroom.nordea.com/fi/author/rogerwessman/

    Etusivu > Suomen Pankki > Ajankohtaista > Blogit > Tuomas Saarenheimo > Suomen Pankki ei tue salaa kriisimaita Tulostus-
    versioKuuntele sivu
    Tuomas Saarenheimo
    Suomen Pankki ei tue salaa kriisimaita

    9.3.2012 | Saarenheimo, Tuomas
    ​Taloussanomat kirjoitti 7.3. eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien välisten maksujärjestelmäpositioiden kasvusta1. Kirjoituksessa viitattiin kriisimaista tapahtuvaan yksityisen pääoman ulosvirtaukseen, josta syntyvää aukkoa täyttävät ”Saksan, Suomen ja muutaman muun ylijäämämaan keskuspankit minkä ehtivät pumppaamalla EKP:n kautta uutta keskuspankkirahaa tilalle.” Taloussanomat päätteli, että ”Suomen Pankki maksaa mukisematta”.
    Kirjoitus perustuu väärinymmärrykseen, joka on syytä oikaista.

    Kuten Taloussanomat on Suomen Pankin julkaisemasta taseesta havainnut, Suomen Pankin asema keskuspankkien välisessä Target 2 -maksujärjestelmässä on ollut vahvasti positiivinen. Tarkkaan ottaen Suomen Pankilla oli helmikuun lopussa maksujärjestelmäsaatavia runsaan 45 miljardin euron edestä ja muita keskuspankkien välisiä saamisia noin 5 miljardin euron verran. Ei olisi yllätys, jos saamiset tästä vielä kasvaisivat EKP:n jälkimmäisen kolmen vuoden lainaoperaation seurauksena.

    Virheellinen sen sijaan on Taloussanomien käsitys siitä, miten tämä saatava on syntynyt. Suomen Pankki ei ole ”pumpannut EKP:n kautta” uutta keskuspankkirahaa kriisimaihin. Näin ei ole tehnyt myöskään Saksan Bundesbank eivätkä muut ylijäämäiset keskuspankit. Suomen Pankin maksujärjestelmäsaatavat eivät ole perua Suomen Pankin EKP:lle antamista lainoista tai muista maksuista.

    Suomen Pankin maksujärjestelmäsaatavat syntyvät, kun Suomen Pankin vastapuolet eli Suomessa toimivat pankit tallettavat ylimääräisiä varojaan Suomen Pankkiin. Tällaisia talletuksia Suomen Pankissa oli helmikuun lopussa noin 50 miljardia euroa. Summa on lähellä Suomen Pankin maksujärjestelmäsaatavia, mikä ei ole sattumaa.

    Kun Suomen Pankin vastapuolena toimiva pankki tekee Suomen Pankkiin talletuksen, tämä talletus kirjataan Suomen Pankin taseeseen velkapuolelle taseen kohtaan 2 ”rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat”. Jotta tase olisi tasapainossa, tehdään saatavapuolelle vastaavan suuruinen lisäys kohtaan 9.4, ”TARGET-järjestelmään liittyvät saamiset”. Näin Suomen Pankin maksujärjestelmäsaamiset ovat kasvaneet Suomessa toimivien pankkien käyttäytymisen seurauksena2.

    Olennaista on ymmärtää, että tähän maksujärjestelmäsaamisten muutokseen ei sisälly mitään Suomen Pankin tekemää erillistä päätöstä tai varallisuuden siirtoa. Se on automaattinen seuraus Suomen Pankin vastaanottamasta talletuksesta, jollaisten tekemiseen Suomessa toimivilla pankeilla on oikeus. Suomen Pankki ei siis ole ”laittanut peliin” euroakaan siinä mielessä kuin Taloussanomat väittää.

    Ainoa tapa, jolla Suomen Pankki voisi estää maksujärjestelmäsaamistensa kasvun, olisi kieltäytyä vastaanottamasta talletuksia Suomessa toimivilta pankeilta. Tähän Suomen Pankilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Talletusten vastaanotto on keskeinen osa EKP:n rahapoliittista kehikkoa kaikissa euroalueen maissa, ja Suomen Pankilla on lakisääteinen velvollisuus toimeenpanna EKP:n rahapolitiikkaa.

    Juuri tästä syystä keskuspankkien Target-positioiden ruotiminen on hedelmätöntä ja niiden tulkitseminen aktiivisiksi tukipäätöksiksi virheellistä. Niihin ei itsessään kohdistu mitään päätöksentekoa, vaan ne ovat luonteeltaan heijastuma taseen muihin osiin kohdistuvista päätöksistä. Näitä aitoja päätöksenteon kohteita, joista eurojärjestelmän riskit määräytyvät, ovat rahapoliittisten operaatioiden määrä ja luonne, näihin operaatioihin sovellettava vakuuspolitiikka sekä vastapuolien valintaan sovellettavat kriteerit. Kriisiaikoina listaan kuuluu myös kansallisten keskuspankkien antama hätärahoitus (ns. ELA-rahoitus).

    Tästä syystä Suomen Pankki – samoin kuin Bundesbank Saksassa – on pyrkinyt ohjaamaan keskustelua niihin päätöksiin ja toimiin, joiden seurauksena keskuspankkien riskit todellisuudessa syntyvät. Ja siksi Suomen Pankki on viestinnässään eduskunnan valiokunnille ja eduskuntaryhmille säännöllisesti käsitellyt myös rahapolitiikasta ja sijoitusvarallisuudesta koituvia riskejä.

    Suomen Pankin asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti EKP:n rahapolitiikan valmisteluun, ja Suomen Pankin pääjohtaja on EKP:n neuvoston jäsenenä mukana tekemässä EKP:n päätöksiä. Suomen Pankin toimintaperiaate eurojärjestelmän yhteistyössä on, että asioihin pyritään vaikuttamaan aktiivisesti valmistelussa ja päätöksenteossa. Kun asioista on päätetty, ne pannaan toimeen, eikä niiden tehoa heikennetä ”mukisemalla” jälkikäteen julkisuudessa.

    1Jan Hurri ”Saksaa jo hirvittää, Suomi maksaa mukisematta”, Taloussanomat 7.3.2012.
    2Katso myös Mika Pösön 13.10.2011 tällä sivustolla julkaistu blogi ”Suomalaisten pankkien lisääntynyt maksuvalmius on kasl

    http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/tuomas_saarenheimo/Pages/default.aspx

    • Kiitos kommentista. Tunnen Target2-järjestelmän periaatteet, mutta hauskuutta tässä asiassa tuos se, että Saksan yksityissektorin riskit ovat muuttuneet keskuspankkijärjestelmän riskeiksi. Tuo siirto on tapahtunut jollain keinolla ja käyttämällä siirtelyyn jotakin rahoja. Oletan, että temppua ei olisi ollut mahdollista tehdä ilman tukipakettien yms rakennelmien tuomaa likviditeettia – tukipaketit eivät kata koko rahamäärää, mutta ainakin osan.

      Kirjoitan jotain asiasta myöhemmin hieman paremmalla ajalla. Hyvin mielelläni tulen oikaistuksi niissä jutuissa, joissa olen hakoteillä.

      Vastauksen kirjoittaminen voi tosin kestää hetken, sillä tänään on isoisänäolopäivä. Luvassa toivottavasti paljon hiekkaleikkejä, jäätelöä ja lastenlasten hemmottelua. Isoisänä olossa on sekin hauska piirre, että kun lapset alkavat ärsyttää tai itseä alkaa väsyttää, niin lapset voi antaa takaisin omille vanhemmilleen.

      • Tuomas permalink

        On tosia-asia Saksan yksityissektorin rahoituksen väheneminen, mutta syynä ei ole Target2. Ainakin minun ymmärrykseni mukaan.
        Olisi todella mukavaajos palaisit joskus asiaan.

        Kirjoittelen kännykällä näitä tekstejä. Näkyy välillä olevan “teknisiää ongelmia.”

Trackbacks & Pingbacks

  1. Lisäjuttua siitä miten Suomi-neidon rahat valuvat pelastamaan Saksan pankkeja – iloista antajaa rakastetaan « Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: