Skip to content

Normaalin pankin maksukykyisyys ja käteisvarojen riittämättömyys – ne ovat mokomat eri asioita myös Espanjassa ja Kreikassa

kesäkuu 10, 2012

Yksi Espanjan ja myös Kreikan pankkien osalta poikkeuksellisen ärsyttäväksi muuttunut sekaannus on noiden pankkien käteisvarojen puutetta ja yleistä maksukykyisyyttä koskevan keskustelun epämääräisyys. Pankki voi tarvita lisäkäteistä tai pääomittamista. Temput ovat luonteiltaan vallan erilaisia ja myös merkitykseltään poikkeavia.

Normaalitilanteessa pankin maksukykyisyys (solvency, anteeksi jos suomennokset ovat välillä kankeita, mutta olen alun perin oppinut nämä englanniksi) tarkoittaa sitä, että pankin taseessa on sen verran omaa pääomaa (varsinaista omaa pääomaa, aikaisempia voittoja tms), että pankki kykenee selviämään velvoitteistaan. Vastaavasti likviditeetti (liquidy, mikä on tän oikea suomalainen vastine?) kertoo sen, kuinka paljon pankilla on käteistä tai välittömästi käteiseksi muutettavaa omaisuutta. Käytännössä on kuitenkin niin, että käteistä tuppaa olemaan vain käteinen (cash).

Syynä siihen, että takerrun tähän pikkuasiaan on uutisoinnin epämääräisyys. Läheskään kaikista uutisista ei tule selväksi onko kyse pankin likviditeetin turvaamisesta, mikä voi olla miljardiluokan rahareikä, vai pankin pääomittamisesta, mikä on aivan eri asia kuin pankin likviditeetin turvaaminen. Pääomittaminen tuppaa olemaan vielä suurempi rahareikä on likviditeetin turvaaminen. Terveiden pankkien likviditeetin turvaaminen on keskuspankin normaalia toimintaa, ei mitään uutisoitavaa.

Näiden asioiden sekoittuminen on ollut tavallista sekä lehtijutuissa että monien suomalaisten blogikirjoittajien tulkinnoissa.

Katsotaanpas ensiksi millainen on pankin tase normaalitilanteessa, rajusti yksinkertaistettuna:

Pankilla pitää olla käteistä joko omassa holvissa tai keskuspankin hallussa riittävässä määrin, että niille asiakkaille, jotka haluavat nostaa talletuksensa (tai siirtää sen saksalaiseen pankkiin) riittää fyffeä. Mikäli pankilla on käteistä on pankilla likviditeettiä. Mutta mikäli alkaa pankkihölkkä (bank jog, joka on laiskempi versio pankkeja koskevasta paniikista, bank run), niin tallettajat vähitellen alkavat vaatia talletuksiaan ulos. Tuolloin pankin tase voi päätyä seuraavaan tilanteeseen:

Tuolloin pankilta loppuu käteinen kesken vaikka periaatteessa pankilla on yhä maksukykyä ja perus liiketoiminta voi olla vallan kannattavaa. Tällaisessa tilanteessa pankki yleensä lainaa käteistä toisilta pankeilta. Ulkona olevia lainoja ei voi äkkiseltään muuttaa käteiseksi, ajatelkaa vaikkapa 20-vuotisia asuntolainoja tai bullet-tyyppisiä 5-vuotisia sijoituslainoja teollisuusyrityksille. Mikäli pankki ei saa käteistä toisilta pankeilta riittävästi lainaan, niin pankki lainaa keskuspankilta. Tästä on kyse Euroalueen niin sanotuissa ELA-operaatioissa. Kyse ei ole piilossa tehdystä pankkituesta, sillä keskuspankki tuppaa mokoma vaatimaan täyden vakuuden pankilta, joka siis luovuttaa vakuudeksi ulkona olevia lainojaan (tosin vakuuksien hyvyys on vähän tulkinnanvarainen juttu). Kyse ei ole euroalueella edes tarkoittanut rahan painamista, sillä liikkeellä olevan rahan määrä ei kasva.

Moni kotimainen kirjoittaja sekä ihan ulkomaiset lehdet tuntuvat sekoittavan ELA:n rahan painamiseen vaikka kyseessä on ihan normaali temppu, jolla keskuspankki lainaa käteistä tarpeessa olevalle pankille. Yleensä tuo käteinen tulee keskuspankin tileillä makoilevista toisten pankkien tekemistä talletuksista, kuten vaikkapa toisen pankin ylimääräisestä käteisvarannosta. Rahan määrä ei siis kasva (Euroalueella tuo temppu saattaa näkyä Target2-siirtona vaikka Saksa -> Espanja).

Rahaa ei paineta jos liikkeellä olevan rahan määrä ei kasva.

Käteisen katoaminen tappaa pankin jos se ei saa lisää käteistä mistään. Toisin sanoen terve pankki voi kuolla paniikin seurauksena. Siksi ELA-luvut ovat pankkihölkkämaissa hämmästyttävän suuria. Mutta niissä ei vieläkään ole kyse rahan painamisesta.

Toinen tapaus, jossa pankille käy ohraisesti on tappiollinen liiketoiminta, vaikkapa se, että taseissa olevat lainat ”mätänevät”. Katsotaanpa miltä tuo tilanne näyttää:

Okei, kuvan esimerkki on karrikoitu. Yleensä oman pääoman kuluminen aiheuttaa sen, että käteisen määrä pienenee ja yllättävän käteistä ei olekkaan riittävästi. Mutta kuitenkin.

Lainojen mätäneminen voi tuottaa tilanteen, jossa pankin on saatava lisää pääomaa kyetäkseen maksamaan yhtään mitään. Kaikki muu rahahan on pankin saamia talletuksia. Tuolloin pankki meinaa mennä klassisesti konkkaan (insolvency) ja edellyttää pääomittamista.

Keskuspankki ei välttämättä ole luonnollisin tai tavallisin pääomittamistempun tekijä, mutta kyllähän keskuspankki voi tempun tehdä. Normaalimpaa kuitenkin on, että esimerkiksi valtio lunastaa suunnatun annin kautta riittävästi pankin osakkeita. Tuolloin pankin omistuspohja muuttuu. On kyllä totta sekin, että pääomittaminen voidaan tehdä ilman vastinetta, vaikkapa lahjoituksena.

Siinä tapauksessa, että valtio pääomittaa pankin sitä ennen lainattuaan tarvittavat rahat vaikkapa keskuspankista, voi kyseeseen tulla aivan oikea ja perinteinen rahan painaminen. Keskuspankki voi taikoa tarvittavat rahat tyhjästä, lainata ne valtiolle, joka taas ostaa liikepankin osakkeita kyseisillä rahoilla. Tuolloin kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy, eli rahaa painetaan.

Tällä hetkellä vakausmekanismien kautta tapahtuva pääomittaminen ei olisi rahan painamista mikäli keskuspankki ei tekisi rahaa tyhjästä, lainaisi sitä EVM:lle, joka sitten pääomittaisi pankin. Mikäli pääomittaminen pitäisi tehdä ilman rahan painamista, niin minun on vaikea kuvitella mistä ne rahat löytyisivät – muualta kuin verovaroista. Ontuvan talouskasvun ja yleisen liikkeellä olevan rahan määrän pienenemisen yhteydessä pääomittaminen verotuloista on hyvin, hyvin haasteellinen temppu koko Euroalueelle.

Mikäli ongelmana on käteisen puute, niin EKP siirtää jo nyt toisiin osiin Euroaluetta kerääntynyttä rahaa ELA-rahoituksen tai hidastempoisemman rahoituksen muodossa kriisimaiden pankkien käteisvarantojen turvaamiseksi. Tuo pääomapako on ongelma, mutta ei niinkään pankkien vaatiman keskuspankkirahoituksen vuoksi vaan siksi, että rahan puute tuottaa maahan deflatorisia paineita, jolloin yhä suurempi osa pankin normaalisti hyvästä lainakannasta alkaa mädäntyä.

Pankkihölkän jatkuessa velallisten tulot pienenevät liikkeellä olevan rahan määrän pienentyessä ja velallisten tulee yhä vaikeammaksi suoriutua velvoitteistaan. Tuollaisessa tilanteessa esimerkiksi kotitalouksien asuntolainat muuttuvat ongelmallisiksi koska asuntojen nimellishinnat alkavat tippua, kotitalouksien tulot tippuvat ja asuntolaina muuttuu myrkylliseksi sekä kotitalouden että lainan myöntäneen pankin kannalta. Espanjassa tämä tilanne on todellisuutta ja kiihtyvä rahan karkaaminen tuottaa sekä likviditeettiongelmia pankeille että hidastaa taloutta ja muuttaa yhä suuremman osan erityisesti kotitalouksille myönnetyistä lainoista myrkyllisiksi. Myrkylliset lainat sitten tuottavat pankille tappioita ja pakottavat pankin etsimään uutta pääomaa.

Toisin sanoen pankkihölkkä tuottaa pankeille likviditeettiongelmia, mikä johtaa alueella liikkeellä olevan rahan määrän vähenemiseen, mikä hidastaa taloutta, mikä tuottaa deflatorisia paineita, mikä muuttaa yhä suuremman joukon pankin myöntämiä lainoja myrkyllisiksi, mikä kiihdyttää pankkihölkkää. Lopputuloksena on talouden syöksykierre ja Espanjassa nyt nähtävä ilmiö, jossa periaatteessa terveet pankit alkavat hoippua kuilun reunalla.

Järkevästi toimiva keskuspankki painaisi tarvittavat rahat ja lainaisi pääomittamisen vaatimat varat asianosaiselle valtiolle. EKP ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin tule näin tekemään, minkä vuoksi Espanjan pankkien pääomittaminen on vaikeampi temppu. Kiitos EKP:n typerän mandaatin ja muutenkin mielipuolisen toiminnan vuoksi – mielipuolisuutta ovat edustaneet sekä poliitikot että EKP.

Mikäli tilanne haluttaisiin todella oikaista, niin en näe mitään muuta keinoa kuin sen, että EKP painaa riittävästi rahaa, antaa sen asianomaisille valtioille, jotka sitten vastikkeellisesti pääomittavat omat pankkinsa. Tuo toisi lisäksi paljon uutta rahaa liikenteeseen, mikä olisi noille maille ja koko Euroalueelle vain hyväksi, sillä kierrossa olevan rahan määrän jatkuva supistuminen on todella vaarallista.

Itse asiassa Espanjan pankkien ongelmat ovat suurelta osin seurausta siitä, että EKP on päästänyt Euroalueen kierrossa olevan rahamäärän pienenemään. Ongelmaa ei ole mahdollista korjata millään rakenteellisilla uudistuksilla. Vain raha auttaa. Ainoa taho, jolla on riittävästi rahaa on EKP.

Mainokset

From → Uncategorized

5 kommenttia
  1. jakoon meni, kiitos kirjoituksesta!

  2. larisan permalink

    Ihan en ole vielä MoreLiverin tasolla 😦

    Luulen ymmärtäväni, että Espanjassa kysessä on itseään ruokkiva ilmiö, jonka voisi pysäyttää työntämällä lisää rahaa systeemiin.

    Se jäi vielä epäselväksi, että eikö rahan määrän lisääminen heikentäisi euron arvoa ja/tai lisäisi inflaatiota? EKP:n hommaksihan joskus mainittiin hintavakaus.

    • Taitaa olla niin, että juuri rahan määrän lisääminen -> inflaatio-odotusten kasvu -> inflaatio -> euron arvon lasku olisi toimiva keino. Mutta juuri EKP:n hintavakaustavoite on tässä se ongelma. HICP kun korostaa tarjontapuolen shokkeja samalla kun EKP käyttää sitä kuin ”puhdasta” inflaatiomittaria.

    • Jep Todellisuudessa se näyttää juuri tuolta. EKP pelaa yhä rahapolitiikkaa Saksan talousmittareiden mukaan. Muu Euroalue palakoon tulessa. Ja kyllähän se palaakin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: