Skip to content

Korkoharha – alhaiset korot kertovat yleensä tiukasta rahapolitiikasta eivätkä löysästä

Touko 30, 2012

Keskuspankin ohjauskoron ja rahapolitiikan löysyyden tai kireyden välinen suhde on yksi tavallisimmista rahapolitiikkaa koskevista harhoista, jotka jaksavat esiintyä julkisessa keskustelussa ja jotka jaksavat vuodesta toiseen ärsyttää minua. Tuo harha on kaiken lisäksi vaarallinen, sillä sen käyttäminen toiminnan ohjenuorana tuottaa virheellistä politiikkaa.

Viimeisin ärsytys tuli kuunnellessani EKP:n edustajaa, jonka pitäisi tietää paremmin. Jos ei tiedä, niin olemme vähintään polviin asti lietelantakaivoon uponneena, joskin pää alaspäin. Tuon ärsytyksen vuoksi tämä pikainen repäisy korkojen ja rahapolitiikan tiukkuuden välisestä suhteesta.

Hyvin usein lehdistössä kirjoittelevat toimittajat sekä puheita pitävät poliitikot väittävät keskuspankin alhaisten korkojen kertovan löysästä rahapolitiikasta. Todellisuudessa tuollainen näkemys on pelkkää harhaa ja esimerkiksi tämänhetkisessä Euroalueen tilanteessa suorastaan vaarallinen.

Katsotaanpas tarkemmin korkojen ja tiukan tahi löysän rahapolitiikan välistä suhdetta. Palataan takaisin perusteisiin, eli

MV = PQ = C + I + G + X

missä M on rahan määrä, V on rahan kiertonopeus, P ovat tuotteiden/palveluiden hinnat ja Q on myytyjen tuotteiden/palveluiden lauma. Loppuosassa yhtälöä C on kulutus, I ovat investoinnit, G on julkisen sektorin kulutus ja X on nettovienti (joka voi tietenkin olla myös negatiivinen) Okei, tiedän, että nyt joku kaivaa esiin mutupedian Wikipedian ja siteeraa sieltä jotain tuon vanhan Fisherin yhtälön luotettavuudesta. Moinen siteeraaminen on kuitenkin harhaa, sillä yhtälö on kirjanpidollinen ilmiö, ei mikään teoria.

Normaaleissa taloudellisissa oloissa V on kansantaloudessa suurin piirtein vakio, ihmiset tuppaavat säästämään tietyn osan tuloistaan ja kuluttamaan loput. Sama pätee yrityksiin. Yksittäisen kotitalouden tai firman osalta tilanne on toinen, mutta kokonaisuutena näin.

Nyt tiukka rahapolitiikka tarkoittaa sitä, että M ei kasva tai kasvaa hitaasti. Deflatorinen rahapolitiikka tarkoittaa taas sitä, että M pienenee. Mikäli rahapolitiikka on löysää, mikä normaalitilanteessa tarkoittaa inflatorista, niin M kasvaa suhteellisen nopeaa vauhtia. Löysän rahapolitiikan tapauksessa rahan määrän kasvu tarkoittaa, normaalioloissa, tuotteiden ja palveluiden hintojen nousua koska M kasvaa nopeammin kuin Q.

Oletetaan, että M on kasvanut pitkän aikaa aika hitaasti. Nyt keskuspankki päättää pistää lisää rahaa liikenteeseen. Tuolloin rahan saatavuus helpottuu.

On totta, että alkuvaiheessa nopeampi rahamäärän kasvu pienentää markkinakorkoja mikäli keskuspankki on aikaisemmin toteuttanut tiukkaa rahapolitiikkaa. Yht’äkkiä kotitalouksilla ja yrityksillä onkin saatavilla rahoitusta. Miksi maksaa korkeita korkoja? Tuo tilanne kuitenkin muuttuu hyvin nopeasti.

Nopeammin kasvava rahamäärä tarkoittaa yleensä samaa kuin korkeampi inflaatio. Syynä se, että erityisesti niukoista tuotteista/palveluista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennen sillä rahaahan saa helposti. Nominaaliset tuotto-odotukset vahvistuvat ja kauppa käy. Koska kauppa käy, niin täystyöllisyys lähenee ja kun täystyöllisyys lähenee, niin työvoimapula alkaa karjua. Myös palkat, joka ovat suurin taloudessa vaikuttava inflaatiotekijä, alkavat nousta koska hyvien tuotto-odotusten vallitessa kannattaa maksaa enemmän hyville työntekijöille. Tuolloin C, I, G ja kelluvan valuutan tapauksessa valuutan devalvoitumisen kautta myös X kasvavat, mikä vielä lisää positiivisia tuotto-odotuksia.

Tuolloin sekä lainan antajat ovat valmiita perimään ja lainan ottajat jopa kykeneviä maksamaan korkeampia korkoja kuin muussa tilanteessa. Rahaahan on enemmän liikkeellä, jolloin mitä moninaisempien ilmiöiden lopputuloksena rahaa on helpompi saada kuin hitaasti kasvavan tai jopa supistuvan rahamäärän tapauksessa. Toisin sanoen yleiset tuotto-odotukset ovat korkeammat, yhä useampi toiminta tuottaa rahaa. Korkeammat korot ovat myös edellytyksenä sille, että inflatorisissa olosuhteissa lainan antaja ei menetä reaalista ostovoimaansa vaan jää voitolle.

Toisin sanoen löysä rahapolitiikka, joka kasvattaa liikkeellä olevan rahan määrää, tarkoittaa sitä, että markkinakorot ovat suhteellisen korkealla, tuotto-odotukset ovat korkealla ja nominaalinen talous kasvaa. Tähänastinen taloushistoria osoittaa, että kun nominaalinen talous kasvaa kohtuullista vauhtia, niin reaalinen talous kasvaa myös – tämä siis keskimäärin.

Mutta hei, nyt joku sanoo, että miten korot voivat olla alhaiset ja M kasvaa hitaasti. Tämä on helppoa, EKP on juuri havainnollistanut miten temppu tehdään. Keskuspankki yksinkertaisesti lainaa ulos tiukoilla ehdoilla ja sen verran vähän rahaa, että M ei kasva kovinkaan nopeasti. Tuossa tilanteessa ohjauskorolla ei ole kovinkaan suurta väliä, tosin korkea korko tekisi mahdottomaksi koko keskuspankin antolainauksen.

Mikäli M kasvaa hitaasti tai ei käytännössä ollenkaan, niin tuotto-odotukset ovat alhaiset. Koska rahaa liikkuu taloudessa saman verran kuin ennenkin, niin taloudellisen aktiviteetin tuotto tuskin rajusti paranee ennestään. Tuotto-odotukset matavat alhaalla, inflaatio-odotukset ja odotukset omaisuusarvojen kehityksestä myöskin ovat sangen vähäisiä ja lopputuloksena on tilanne, jossa hyvinkin pieni ohjauskorko voi käytännössä olla kohtuuttoman korkea. Harva uskoo pystyvänsä maksamaan edes tuota vähäistä korkoa. Rahaa yksinkertaisesti liikkuu sen verran vähän eikä liikkuvan rahan määrän odoteta pahemmin lisääntyvän.

Kaiken kaikkiaan Euroalueen tämänhetkinen tilanne osoittaa sen, että matalat korot ovat pitkään jatkuessaan merkki tiukasta rahapolitiikasta ja alhaisista tuotto-odotuksista.

Taloudesta puhuvien kannattaisi jo unohtaa virheellinen käsitys, jonka mukaan alhaiset korot ovat sama asia kuin löysä rahapolitiikka. Tarkastelun kohteena pitäisi olla liikkeellä olevan rahan määrän muutos eivätkä korot.

Jos rahan määrä kasvaa hitaasti tai ei ollenkaan, kuten nyt Euroalueella, on rahapolitiikka kireää eikä löysää.

Advertisements

From → Uncategorized

6 kommenttia
  1. Kiitos muistutuksesta. Daliota mukaille beautiful deleveraging (uudelleenjärjestely/nollaaminen, säästäminen ja inflaatio – kaikkia sopivasti mutta ei vain yhtä) ei onnistu eurostojohtajiltamme. Eurosirkusta pyöritetään edelleen Saksan ehdoilla, sen kuviteltujen historiallisten traumojen takia. Tämä tulee päättymään vielä huonosti.

    • Motivaationa tämän rahapolitiikan kireyttä koskevan tekstin kirjoittamiseen oli juuri erään EKP:n henkilökuntaan kuuluvan pellen puolustuspuhe, jonka mukaan EKP:n rahapolitiikka on nyt löysää. Kaveri joko valehteli vastoin parempaa tietoaan tai on aivan väärissä hommissa.

  2. Samaa kuulee koko ajan keskustelupalstoilla, kuinka EKP heittelee kopterirahaa joka suuntaan. Ymmärrän kyllä, että eurovihaisilla ihmisillä menee puurot ja vellit sekaisin, mutta tämä vie pahasti uskottavuutta myös tosissaan olevilta kriitikoilta. Teknisesti tuo EKP-pelle on oikeassa – korot alhaalla, likviä tungettu pankeille. Onha tämä löysää verrattuna kahden vuoden takaiseen – mutta se ei todellakaan ole löysää nykyisessä tilanteessa. Ruma sana tähän.

    • No jaa. Sinä päivänä kun nykyistä EKP:n rahapolitiikkaa voi oikeasti kutsua löysäksi lehmät lentävät. Ainoa todellinen mittari rahapolitiikan kireydelle tai löysyydelle on rahan määrän kasvu. Suurin tekijä moisessa ovat ne ehdot joilla EKP lainaa tai ei lainaa rahaa pankeille tms. EKP käyttäytyy aivan kuten BoJ pahimpina deflaatioaikoina: korot lähellä nollaa, mutta rahaa ei saa käytännössä mitenkään ellei ole käsittämättömiä ylitakauksia. Nyt Euroalueella on rahasta pula, ei ylitarjontaa.

Trackbacks & Pingbacks

  1. Vastauksia muutamaan kysymykseen edustamastani talouslinjasta – virhekäsitysten oikomista « Tyhmyri's Blog
  2. Missä maailmassa toimittajat elävät – markkinakorkojen lasku muka hyvä uutinen « Tyhmyri's Blog

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: