Skip to content

Rahapolitiikan tiukentaminen voi laskea reaalista elintasoa – kommentti inflaatiosta

Touko 27, 2012

Merkittävin inflaatiota aiheuttava hinta on työn hinta. Mikäli työn hinta nousee, niin inflaatiolla on tapana nousta samassa suhteessa. Merkittävin hinta kansantaloudessa onkin juuri työ. Työn kysyntä yleensä lisääntyy kun rahaa pyörii taloudessa riittävässä määrin, lisääntynyt kysyntä johtaa täystyöllisyyden lähestymiseen ja työn hinnan nousuun. Työn hinnalla on taipumusta nousta kun rahapolitiikka on löysää. Palkkojen nousuvauhti onkin se hintatekijä, johon rahapolitiikalla on helpointa vaikuttaa.

Mutta jostain syystä tuo ajatus vaikuttaa vaikeasti ymmärrettävältä. Monet tuntuvat kuvittelevan, että inflaatio, johon voidaan rahapolitiikalla vaikuttaa, on sama kuin bensiinin, maidon, sähkön ja bussilipun hintojen nousu. Samaiset henkilöt tuntuvat yhdistävän kyseisten tuotteiden hintojen nousun löysään rahapolitiikkaan. Tämä harhainen käsitys pesii julkisuudessa ja hyvin usein myös ns asiantuntijoiden lausuinnoissa.

Bensiinin, maidon, sähkön ja bussilipun hintojen nousu voi vallan hyvin olla seurausta tarjontapuolen shokeista, joihin rahapolitiikalla ei voi vaikuttaa. Libyan sota, tulvia Australiassa, poikkeuksellisen vähäluminen talvi ja kuiva kesä Pohjoismaissa ovat kaikki suoraan tarjontapuoleen vaikuttavia tekijöitä. Rahapolitiikan kiristäminen siinä määrin, että esimerkiksi raakaöljyn kysyntä laskee, tarkoittaa taloudellisen aktiviteetin vähentymistä, konkursseja, lisääntyvää työttömyyttä ja velkojan maksamatta jäämistä.

Rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa tarjonnan supistumisesta johtuvaan hinnannousuun. Vesivoimaa nyt vain on vähemmän tai sota estää öljytoimituksia. Siihen ei rahapolitiikan kiristäminen auta, ainakaan tilannetta helpottavasti. Tarjontapuolen shokkiin reagoiminen rahapolitiikkaa kiristämällä yksiselitteisesti tuottaa deflatorisia paineita ja heikentää taloutta kokonaisuutena.

EKP on kuitenkin osoittanut olevansa halukas ja kykenevä moisiin temppuihin. Muistettakoon EKP:n edelliset koronnostot, joiden suurin syy oli ilmeisesti energian, erityisesti öljyn, hinnan nousu. Tarjontapuolen shokki, siis. Ainakin osittainen syyllinen asiaan lienee typerä HICP-mittari. Mutta siitä huolimatta keskuspankin pitäisi ymmärtää, että tarjontapuolen shokkeihin reagoiminen rahapolitiikkaa kiristämällä on vahingollista.

Rahapolitiikan tiukentaminen tarjontapuolen shokin vaikutusten eliminoimiseksi yksiselitteisesti heikentää kansalaisten reaalista elintasoa vaikka inflaatio pidetäänkin kurissa.

Advertisements

From → Uncategorized

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: